Lempparismoothie ja ruokailurytmin muutoksia

Yksi parhaista jutuista tällä ja viime viikolla on ollut paluu smoothieihin! Niistä on nimittäin tullut pidettyä aivan liian pitkä tauko, vaikka joskus aikanaan tein smoothieita päivittäin. Jostain kumman syystä on smoothien tekeminen ollut viime vuosina mielessä jotenkin työläänä, vaikka loppupeleissä on maailman yksinkertaisin juttu ikinä 😀 Olen noudattanut parin viikon ajan 16/8-pätkäpaastoa niin, että ruokailen päivittäin 8h aikaikkunassa ja paastoan 16h. Tuumailin pätkäpaaston testaamista jo viime vuoden puolella, muttei arjessa jostain syystä (mukamas) tullut hyvää hetkeä sen kokeiluun. Jo kuuden maissa herätessä kun tuntui jotenkin tuskaiselta ajatukselta joutua odottelemaan vielä tuntitolkulla ennenkö voisi syödä mitään. Nyt kun on tullut korona-arjessa nukuttua pidempiä yöunia ja muutenkin myöhempään niin on tämäkin sujunut siinä ohella melko vaivattomasti.

Paastoaminen 16h ajan kuulostaa ehkä hurjemmalta kuin mitä on, vaikka joskus tuosta 16/8-kaavasta joustankin. Pyrin pitämään paaston vähintään 14h mittaisena. Käytännössä menee tämä niin, että syön illalla viimeistään klo 20 ja aamulla sitten yleensä klo 10-12 välillä smoothien. Lounaan syön yleensä iltapäivästä ja päivällisen klo 18-19 välillä. Syy, miksi olen jo pidemmän aikaa miettinyt pätkäpaaston testaamista on kokeilla, jos siitä olisi apua mm. vatsan turvotuksiin, jotka ovat taas kerran vaivanneet tässä lähikuukausina. Voin raportoida tilanteesta vaikka myöhemmin kun alla pidempi jakso paastoilua.

Sitten takaisin smoothie-juttuihin! Meidän napero ei (ainakaan vielä toistaiseksi) niistä ole innostunut, mutta olen ollut jotenkin iloinen, että niistä on muodostunut minun ja miehen yhteinen aamurutiini, hahah. Itse toimin meillä smoothievastaavana ja toistaiseksi olen pyrkinyt mahdollisimman monipuolisiin semi-vihersmoothieihin. Veikkaan nimittäin, että jos heittäytyisin heti täysillä vihersmoothieihin, voisi tulla hieman sanomista. Näihin kun en nykyisiinkään käytä minkään sortin makeutusta. Aineksina olen käyttänyt kotimaisia marjoja (tyrni, mustikka, mustaviinimarja, mansikka), tuorepinaattia, banaania, mangoa, turkkilaista jugua, mantelimaitoa, avokadoa ja muuta sekalaista mitä on tullut napattua kaupasta tai löytynyt kaapeista. Lisään mukaan lisäksi aina hamppurouhetta ja esimerkiksi kurpitsansiemeniä, välillä vähän moringaa tai chiansiemeniä jos on sattunut löytymään. Oma suosikkini on ehdottomasti ollut pinaatti, jota tungen nykyään muutenkin ihan kaikkialle, esimerkiksi kasvisten sekaan ja munakkaan väliin 😀 Myös lehtikaalia olen testannut smoothien seassa. Seuraavaksi pitää yrittää metsästää selleriä kaupasta lisättäväksi mukaan!

Oma lempparini on seuraavanlainen:

1 banaani

2 kiwiä

1 pieni avokado

iso kourallinen tuorepinaattia

pieni kourallinen tyrnimarjoja

mangokuutioita (en mittaa, mutta ehkä noin 1,5dl)

turkkilaista jugua (noin 1,5dl)

loraus mantelimaitoa

1 tl hamppurouhetta ja kurpitsansiemeniä

Ainekset sekoitetaan tasaiseksi blenderillä tai kulhossa sauvasekoittimella ja kaada valmis smoothie laseihin. Ohjeesta tulee noin kaksi annosta. Tämä on ollut jo ikuisuuden yksi suosikeistani pienin variaatioin!

Tätä ennen on aamiaisrutiinini jo pitkään ollut kahden munan munakas tomaatin ja kurkun kanssa. Ehkä jo ihan aikakin pitää tästä pientä paussia ja saada pientä vaihtelua. Ainiin ja chiavanukasta pitäisikin tehdä pitkästä aikaa, kaapissa ei olekaan hetkeen ollut chiansiemeniä, niin ovat jääneet hieman vähemmälle. Jos vähähiilarinen chia-tuorepuuro kiinnostaa, niin aikaisempi helppo ohjeeni löytyy täältä!

Kuuluvatko smoothiet teidän arkeen tai aamuun? ✨

 

Tai onko teillä vinkata jostain ylivoimaisista aineksista näiden mainitsemieni lisäksi? 🥑🥝🥭🍌

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Hormeesista potkua kehon toimintoihin

Kaupallinen yhteistyö: NORDIQ Nutrition

Tänä vuonna olen kiinnittänyt aiempaa tarkempaa huomiota ruokavalioon ja näin kolmekymppisenä myös tehnyt oleellisia huomioita sen suhteen, kuinka monipuolinen ruokavalio oikeasti vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen. Mielestäni koskaan ei ole huono hetki tai liian myöhäistä oppia itsestään ja kehostaan, aloittaa uusia liikuntaharrastuksia tai tehdä muutoksia ruokailutottumuksiinsa.

Syys- ja talvikaudella on oma fokukseni hyvinvoinnin suhteen erityisesti vastustuskyvyn ylläpitämisessä – seikka, johon on erityisesti tänä vuonna saanut kiinnittää paljon huomiota kaikkien flunssakierteiden jälkeen. Lopetettuani marraskuun puolella virallisesti ketogeenisen ruokavalion, olen huomannut valitettavasti sen vaikuttavan myös energiatasoihini ja vastustuskykyyn. Tuon jälkeen olen nimittäin ollut huomattavasti väsyneempi ja sairastellut normaalia enemmän. Näihin ruokavaliojuttuihin perehtyessäni olen syksyn aikana törmännyt myös käsitteeseen hormeesi, jota halusin tänään avata hieman enemmän.

Mikä ihmeen hormeesi?

Hormeesi tarkoittaa kehon altistamista stressitekijöille pienissä annoksissa. Esimerkiksi avantouinti, paastoaminen, kova treeni ja fytoravinteet saavat aikaan elimistössä puolustusmekanismeja, jotka aktivoivat immuunipuolustusta, solujen uusiutumista ja puhdistavat kehoa. Vaikka stressitekijöille ja ärsykkeille altistuminen suurissa määrin voi olla keholle ja mielelle haitallista, on pienillä annoksilla mahdollista aktivoida elimistöä niin, että suotuisat puolustusmekanismit aktivoituvat ja juuri tähän perustuu hormeesi. Esimerkki: Ei ole koskaan hyvä palelluttaa itseään, mutta pienissä määrin voi esimerkiksi avantouinti kylmässä aktivoida kehoa tehostamalla verenkiertoa, vastustuskykyä ja vaikuttaa myös psyykkisesti poistamalla stressiä. Sama pätee esimerkiksi treeniin; liika fyysinen kuormitus aiheuttaa keholle stressiä ja voi johtaa ylikuntoon, mutta sopivassa suhteessa on liikunta suotuisaa jokaisen terveydelle.

Hormeettinen vaikutus kasviravinteista

 

Hormeesia on mahdollista tavoitella myös purkista ilman extreme-harrastuksia. Kasviperäiset fytoravinteet, kuten esimerkiksi polyfenolit suojaavat kasveja luonnossa erilaisia stressi- ja haittatekijöitä vastaan. Polyfenoleita sisältävät kasvit aktivoivat kehossa hormeettisia mekanismeja, jonka seurauksena elimistön luontainen antioksidantti- ja suojamolekyylien tuotanto käynnistyy. Syömällä kasviperäisiä fytoravinteita voi siis aktivoida kehon toimintoja, kuten vastustuskykyä ja puhdistustoimintoja luonnollisesti. Mustikat, vihreä tee, kurkumiini ja oliivi ovat esimerkkejä runsaasti polyfenoleita sisältävistä ruoka-aineista.

NORDIQ Nutritionin Hormesis Complex sisältää sekoituksen hormeettisia ja runsaasti polyfenoleja sisältäviä ainesosia, kuten kurkumajuurta, lehtikaalia, parsakaalia, rosmariinia, valkosipulia, oliivinlehteä ja feruliinihappoa. Yhdessä nämä tehostavat kehon hormeettisia toimintoja, puhdistustoimintoja ja immuunipuolustusta, sekä tuovat arkeen kasviravinteita helposti nautittavassa muodossa. Hormesis Complex onkin kuin treenisuoritus, sauna ja avantouinti yhdessä kapselissa. Valmisteessa käytettävät raaka-aineet ovat tuorepakastekuivattuja, joka menetelmänä säilyttää kasvien arvokkaat ainesosat, eikä sisällä lainkaan säilöntä- tai lisäaineita.

Pidän NORDIQ Nutritionin valmisteissa siitä, että ne on suunniteltu erityisesti pohjoismaisen, aktiivisen ja kiireisen elämän tueksi. Eli arkeen, joka esimerkiksi meille suomalaisille tuttua. Valmisteiden rohdoskasvit on huolella valittuja ja kasvatettu luonnonmukaisin menetelmin. Kaikki NORDIQ Nutritionin valmisteet ovat vegaanisia. Tuotteita myyvät esimerkiksi kotimaiset luontaistuotekaupat, sekä hyvinvoinnin verkkokaupat, kuten Ruohonjuuri ja Hyvinvoinnin tavaratalo.

 

Onko hormeesi teille käsitteenä tuttu?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on yksi kommentti.

Ketogeeninen ruokavalio: Plussapuolet ja miksi edelleen valitsen ketoruokavalion?

Ehdottomasti parasta mitä jokainen voi tehdä itselleen, on löytää juuri omaa hyvinvointiaan tukevat elintavat ja asettaa ne oikeanlaiseen tasapainoon. En itse pidä elintapojen tuputtamisesta muille ja pyrin parhaani mukaan olemaan tekemättä niin, vaikkakin omien kokemusten jakaminen voi olla muille hyödyllistä tapauksissa, joissa etsii esimerkiksi itselleen sopivia elintapoja. Se, joka sopii minulle, ei tietysti välttämättä sovi toiselle, mutta itse olen oikeastaan kokeilemalla löytänyt juuri itselleni ja keholleni sopivat jutut. Ja hyvinvointi on ehdottomasti asia, joka aivan jokaisen pitäisi ottaa tosissaan! Tämän postauksen tarkoitus ei missään nimessä ole antaa kuvaa, että ketogeeninen ruokavalio olisi paras vaihtoehto juuri sinulle tai, että kaikkien tulisi sitä noudattaa, vaan enemmänkin tuoda esille kootusti omia kokemuksiani ja sitä, miksi edelleen noudatan keto/VHH-ruokavaliota.

Itse olen kesän jälkeen harmitellut esimerkiksi sitä, miksen ole aikaisemmin kokeillut vähähiilarista ruokavaliota, joka tämän reilun 4 kuukauden kokemuksen perusteella sopii juuri minulle mainiosti. Kuten mainitsin edellisessä ketogeeninen ruokavalio-postauksessa, en ole viime viikkoina ollut enää niin ehdoton ketodietin noudattamisen suhteen. Syön välillä myös hiilareita (viikonloppuisin, okei tällä viikolla söin kyllä myös ma ja ti tortilloja), mutta arkena noudatan ketogeenistä ja tämä tasapaino on sopinut keholleni enemmän kuin hyvin. Tarkoitukseni onkin siirtyä tässä hiljalleen enemmänkin vähähiilihydraattiseen ruokavalioon ja talven aikana onkin ajatuksena perehtyä siihen syvemmin.

Ja näin takaperin palatakseni söin aikaisemmin hiilihydraatteja todella paljon. Rakastan pastaa ja pizzaa edelleen yli kaiken, mutta ennen ketoa kuului jokaiseen ateriaan reippaasti joko pastaa, riisiä tai perunaa ja söin joka aamu ison annoksen kaurapuuroa. Noin yleisesti söin aika ”perustyyliin” ja melkolailla ruokaympyrän mukaisesti (vaikkakin kasviksia oli nykyiseen nähden nyt ajatellen melko niukasti), mutta näin jälkeenpäin ajateltuna sopii ravintorikkaampi ruokavalio minulle huomattavasti paremmin! Runsashiilihydraattinen ruokavalio myös väsyttää, jonka vuoksi se on ainakin omalla kohdallani erityisen huono valinta varsinkin talvella.

Kokosin alle toteamuksia ja ketoruokavalion plussapuolia, jotka voin itse allekirjoittaa ✨

 

Ravintorikas ruoka onkin yksi ketogeenisen ja vähähiilarisen ruokavalion parhaista puolista. Kun korvaat pakostikin tärkkelyspitoiset (eli käytönnössä sokerin) lisukkeet vihreillä kasviksilla, monipuolistuu ruokavalio ja ravinteiden saanti automaattisesti. En ole koskaan oikeastaan kokenut, että olisin joutunut ketolla ”luopumaan” mistään, päinvastoin. En väitä, ettei runsashiilihydraattinen ruokavalio voisi olla ravintorikasta, mutta verratessani omaa ruokavaliota aikaisemmin, syön nykyään huomattavasti monipuolisemmin ja ravintorikkaampaa ruokaa.

Ketokokkailu on helppoa ja nopeaa. Rakastan simppeleitä ja nopeita ruokia, niitähän onkin ketolla helppo tehdä. Yleisin ruokani on varmasti jokin paistettu tai uunissa kypsennetty kala tai kana, jonka kanssa syön esimerkiksi höyrytettyjä- tai uunikasviksia, sekä useimmiten tomaattia ja kurkkua (melkeinpä ihan vakkarit muuten jokaisella aterialla :D) Aamupalani on useimmiten kaksi paistettua munaa, seurana tomaattia ja kurkkua, joihin lisään oliiviöljyä. Välillä lisään lautaselle palan leipäjuustoa.

Kehonkoostumus on muuttunut. En ole käytännössä ”laihtunut” ketolla, mutta kroppani on ehdottomasti muuttunut ja solakoitunut! Tämä nyt ei itsessään johtu pelkästään ruokavaliosta, vaan ahkerasta kuntosalitreenistä, mutta olen huomannut salitreenin tuloksia ja lihasmassan kasvun huomattavasti selkeämmin kuin aikaisemmin (vaikka treenasin myös aikanaan saman verran). Luulen, että olen aikaisemmin syönyt hiilihydraatteja niin suurissa määrin, että keho on treeninkin jälkeen keskittynyt polttamaan hiilihydraatteja ja glukoosivarastoja, eikä kehon rasvavarastoja. Nyt ketolla taas olen huomannut, että kroppa on kiinteytynyt, eli rasvaa on palanut aiempaa tehokkaammin, jolloin toki myös lihakset näkyvät selkeämmin. Eli selkeästi elimistö on käyttänyt treenatessa tehokkaasti rasvavarastoja, vaikka olenkin kokenut satunnaiset hiilaritankkaukset suotuisaksi aktivoimaan aineenvaihduntaa. Ja varmasti ruokavaliolla on ollut osaa siihen, että olen jaksanut treenata salilla ehkä aiempaa systemaattisemmin.

Energisyys. Jaksan arjessa huomattavasti paremmin, kuin aikaisemmin hiilarihöttöä syödessäni. Toki poikkeuksena nämä marraskuun angstit, jotka varmasti olisivat toisenlaisella ruokavaliolla vieläkin pahempia. Ketogeenisen ruokavalion myötä olen kokenut jaksavani huomattavasti paremmin arjessa, nukkuvani paremmin ja noin yleisesti olevani lähtökohtaisesti energisempi.

Mielialojen tasaantuminen. Marraskuu on tosin ollut melkoista ahdistusta tämän kaamoksen myötä, mutta noin muuten olen ketodietin aikana kärsinyt yhä vähemmän mielialojen vaihteluista, stressistä ja ahdistuneisuusoireista. Ruokavalio vaikuttaa todella kokonaisvaltaisesti ja yllättävintä on ollut huomata ruokavalion vaikutus yleiseen jaksamiseen.

Ketolla ei ole nälkä. Ainakaan jos syö tarpeeksi (rasvoja) ja on päässyt yli niistä ensimmäisten päivien tai viikkojen ”hiilarivajareista”, jotka kyllä kieltämättä saivat himoitsemaan sitä sun tätä pikku naposteltavaa kaapeista. Äkkinälät ja heikotukset ovat lähes poikkeuksetta historiaa ja ruoan jälkeen pysyy kylläisenä pitkään. Aikaisemmin saatoin syödä illallisella pastaa satsaten kaksikin kertaa ja silti nälkä (tai herkkunälkä) kolkutteli jo tunnin-parin päästä. Ketolla pysyy kylläisenä pitkään, eikä ruoan jälkeen tee mieli herkkuja tai ajaudu kaivelemaan kaappeja kuin korkeintaan muutaman pähkinän toivossa 😀

Hyvien rasvojen saanti on lisääntynyt. Syön nykyään aivan päivittäin pähkinöitä ja manteleita, suosikkejani manteleiden lisäksi ovat macadamia- ja parapähkinät. Ruokavaliostani ovat poistuneet oikeastaan kokonaan prosessoidut rasvat, pääasiassa käytän ruoanlaitossa kylmäpuristettua oliiviöljyä, kookosöljyä ja voita.

 

Oletteko tehneet samoja huomioita ketodietillä?

 

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Ketogeeninen ruokavalio: Mitä kuuluu ketodietille 4kk jälkeen?

Keto-postaukset ovat olleet valtavan suosittuja ja ajattelin näin vajaan 4 kuukauden jälkeen kertoa hieman kuulumisia, kokemuksia ja tilannepäivitystä ketodietiltä. Aikaisemmat postaukseni ketogeenisesta ruokavaliosta löytyvät täältä ja täältä. Keto-reseptejä taas voi hakea täältä blogista tämänkin postauksen tunnisteilla #ketogeeninen ja #ketodietti 🙂

Aloitin siis ketodietin heinäkuussa ja melko keto-painotteisesti mennään edelleen. Tosin, viime viikkojen aikana olen ajoittain syönyt hiilareita (viikonloppuisin) ja pohtinutkin, että jatkanko ketolla vai siirrynkö hiljalleen enemmänkin VHH-ruokavalioon. Näiden kuukausien jälkeen olen jokatapauksessa todennut, että keto-ruokavalio tai yleisesti hiilareiden karsiminen on sopinut minulle ja keholleni todella hyvin. Alkupäivien hankaluuksien jälkeen en ole kokenut mitään ongelmia tai haasteita. Esimerkiksi liikunta ja treeni ovat sujuneet ketodietin aikana jopa paljon paremmin kuin aikaisemmin!

Treenaan viikossa noin kolmesti kuntosalilla (1h kerrallaan) ja vähintään 2h aerobista lenkkeilyn muodossa, ketolla olen treenatessa välttynyt esimerkiksi heikotuksilta ja energiankulutus on ollut myös treenatessa todella tasaista, eikä salitreenin jälkeen tule semmoista ”pakko saada heti ruokaa”-heikotusta, kuten aikaisemmin oli aina. Ehdottomasti parasta ketodietillä on ollut energisyys, verensokerin tasaisuus ja se, että ruokailuväli on todella tasainen. Napotelunälkä on pysynyt loitolla, eikä aterioiden välillä yleensä tule tarve syödä välipaloja. Esimerkiksi nälkäkiukkuja ei ketolla juurikaan tule ja ne olivat ainakin itselleni aikaisemmin täyttä arkipäivää. Kannan laukussa kuitenkin aina mukana macadamia- ja parapähkinöitä välipalana jos esimerkiksi lounas sattuu venymään.

Nyt kun hiilareita on tullut ajoittain syötyä, huomaa ehdottomasti myös eron siihen, josta näiden vajaan 4 kuukauden aikana on tullut lähestulkoon normaalitila. Esimerkiksi pari viikkoa sitten söin herkkuhimoissani poikkeuksellisesti hiilareita useampana päivänä, joka johti ketoosin katkeamiseen. Napostelu, kaappien kaivelu, nälkäkiukut ja verensokerin heittelyt palasivat heti hiilareiden myötä. Ainakin omalla kohdallani ovat nämä arjessa niitä todella epämieluisia juttuja. Ketogeeniseen ruokavalioon eivät hiilihydraatit toki kuulu, mutta olen itse todennut ketoosini sietävän yhden herkkupäivän viikossa. Varsinkin nyt kun ketoilua on takana jo useampi kuukausi, eikä proriteetti ole pudottaa painoa. Oma mielipiteeni on, että tilannetta on pitkässä juoksussa hyvä hieman muokata sen mukaan, mikä tuntuu itselleen hyvältä. Kuten esimerkiksi testata lisätä ruokavalioon myöhemmässä vaiheessa hieman hiilareita vaikka kerran viikossa (varsinkin jos treenaat) ja katsoa miten keho reagoi.

Koen tankkauspäivän jopa ehkä jollain tasolla tehostaneen aineenvaihduntaa, mutta vain silloin kun herkkupäiviä on se yksi, eikä useampaa putkeen. Jos herkuttelen esimerkiksi lauantaina, olen tuntenut olevani takaisin ketoosissa maanantaina. Se mikä on ollut ketodietillä ehdottomasti hyvä juttu, on kasvisten lisääntyminen ruokavaliossa. Jos aikaisemmin ruokavalion pääroolissa oli proteiininlähteen lisäksi lisuke, kuten pasta, peruna tai riisi, on se nyt korvaantunut kasviksilla, joka taas tarkoittaa noin yleisesti ravintorikkaampaa ruokavaliota. Ja runsaasti tuoreita kasviksia sisältävästä ruokavaliosta on tullut itsestäänselvyys. Nyt kun olen ajoittain syönyt hiilihydraatteja, ei kehoni ole enää reagoinut niin voimakkaasti äkilliseen hiilihydraattien saantiin. Ensimmäisten kuukausien aikana saatoin saada kamalat vatsakrampit ja turvotukset pienestäkin määrästä hiilareita.

Entäs sitten paino? Itse en ole juurikaan pudottanut painoa ketodietin aikana, eikä se oikeastaan edes ollut omalla kohdallani päätavoite, vaan enemmänkin tasapainoisemman ruokavalion löytäminen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen. Monet pudottavat ketolla jopa kymmeniä kiloja, mutta veikkaan tämänkin riippuvan henkillöstä ja ennen kaikkea lähtötilanteesta. Alussa karisi nesteitä noin 3kg verran ja koska olen koko keton ajan treenannut salilla, on paino aikalailla samoissa (ehkä noin kilon vähemmän) kuin mitä ketogeenisen ruokavalion aloittaessani. Toki olen huomannut muutosta kehonkoostumuksessa ja itse olen ehdottomasti saanut ruokavaliosta lisäenergiaa treenaamiseen, vaikka esimerkiksi juokseminen ensimmäisinä viikkoina hieman haastavaa olikin. Oman kokemukseni mukaan sopii ketodietti siis ehdottomasti myös säännöllistä treeniä harrastaville!

Jos täytyy kiteyttää fiiliksiäni ja ketogeenisen ruokavalion parhauksia tähän mennessä, valitsen nämä: Mieliala on virkeämpi, verensokeri tasaisempi, olo huomattavasti energisempi ja akuutti herkkunälkä, sekä tarve jatkuvasti napostella jotain ovat poissa. Ainiin ja ne inhottavat nesteturvotukset! Lisäksi olen jaksanut näiden neljän kuukauden aikana liikkua säännöllisemmin kuin mitä aikaisemmin ja oikeastaan myös nukkunut paremmin. Uskonkin, että tämä johtuu siitä, että olen lisännyt ruokavaliossa hyvien rasvojen määrää ja yksinkertaisesti syönyt huomattavasti ravintorikkaampaa ruokaa jätettyäni runsaasti glukoosia sisältävät lisukkeet pois korvaten ne erilaisilla kasviksilla. Ainoa miinus, jonka keksin on ketoilun hankaluus kylässä tai ulkona syödessä, koska usein tarjolla on aina jotain mitä ”ei voi” syödä. Tämän vuoksi olenkin tuumaillut VHH:ta, joka ei ole aivan niin ehdoton hiilareiden suhteen.

 

Muita ketodietiltä vähähiilariseen siirtyneitä? Kokemuksia ja kumpi on toiminut paremmin? 🙂

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Hormonimyllerryksen vuosi

Kaupallinen yhteistyö: NORDIQ Nutrition

En ole kirjoittanut blogissa aikoihin hormonaalisista häiriöistä tai e-pillereistä, vaikka aihe onkin vuoden varrella ollut varsin ajankohtainen. Tänä vuonna olen kärsinyt erinäisistä hormonaalisista oireista lähes säännöllisesti. Olen jo vuoden päivät harkinnut taas tosissani e-pillereistä luopumisesta, syötyäni niitä nyt reilut pari vuotta lääkinnällisesti ehkäisemään sitä hormonaalista hiustenlähtöä, joka oli riesanani ennen raskautta. Ajatus ylimääräisten hormoneiden syömisestä ahdistaa, mutta toisaalta pelottaa myös ajatus hiusongelmien paluusta tai muista hormoniheittelyistä, joita usein lopettamisen yhteydessä ilmenee. Jopas on välillä haastavaa olla nainen 😀

Ennen tätä reilun parin vuoden pillerirumbaa olin vajaat 3 vuotta ilman hormonaalista ehkäisyä ja huomasin lopettamisen tuolloin todella selkeästi voinnissani. Omalla kohdallani aiheuttavat e-pillerit rajuja mielialanvaihteluita, PMS-angstia ja nyt viimeisen vuoden aikana myös tiputteluvuotoa, joka saattaa pahimmillaan jatkua useita viikkoja. Jotain häikkää hormonivalmisteet siis omalla kohdallani aiheuttavat pitkässä juoksussa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin, jonka vuoksi olen taas vaihteeksi alkanut todella skeptiseksi näiden suhteen. Lopettaminen on siis käynyt vakavasti mielessä jo pidemmän aikaa, koska myöskään vahvempaan hormonivalmisteeseen en mielellään haluaisi vaihtaa. Noin yleisesti ovat PMS-oireet omalla kohdallani vahvoja ja ilmenevät erityisesti pahantuulisuutena, alakuloisuutena, sekä semmoisena yleisenä ”kaikki menee mönkään”-fiiliksenä. Jo keväästä asti olenkin miettinyt vakavasti pillereiden lopettamista, mutta vielä toistaiseksi olen niitä päätynyt syömään. Raportoin tilanteesta myöhemmin täällä jos ja kun johonkin päädyn!

Tuumailu asian suhteen jatkuu syksyn mittaan, mutta näin ensihätään olen ottanut luonnolliseksi tueksi hormonitoimintaa  tasapainoittavan NORDIQ Nutritionin Female Complexin. Valmiste sisältää monipuolisen sekoituksen tuorepakastekuivattuja kasveja, jotka tukevat ja tasapainottavat naisen terveyttä, sekä hormonitoimintaa. Suosin lisäravinteissa ja vitamiinivalmisteissa tuotteita, joiden sisältämät raaka-aineet ovat laadukkaita, luomulaatuisia ja muodossa (kuten yrtteinä tai kasviperäisinä ainesosina, jotka elimistö tunnistaa ruoaksi), jolloin niiden imeytyminen on optimaalista. NORDIQ Nutrition on brändi, jonka tuotteisiin olen luottanut jo muutaman vuoden ajan. Valmisteet on kehitetty erityisesti modernin arjen tueksi, jossa suorituskyky, keskittyminen, kiire ja vastustuskyvyn ylläpito ovat tärkeitä avainsanoja.

Viimeisen parin vuoden aikana olen innostunut yhä enemmän adaptogeeneista, joita käytetään yhä enemmän tukena mm. arjen stressin ehkäisyssä. Suosikkejani ovat mm. ashwagandha ja ruusunjuuri, joka on myös yksi Female Complexin ainesosista. Adaptogeenit ovat haastavissa elinympäristöissä eläviä kasveja, jotka tuottavat vaikuttavia ainesosia auttamaan selviämään elinympäristössään. Usein adaptogeeniset valmisteet (kuten esimerkiksi ruusunjuuri, ashwagandha ja useat adaptogeeniset sienet), auttavat kehoa sopeutumaan stressiin tai rauhoittavat.

Olen itse ehdottomasti huomannut adaptogeenien tehon esimerkiksi juuri hektisen arjen stressin hoidossa ja kuullut positiivisesti yllättyneitä kokemuksia myös ystäviltäni. Lääkärin diagnosoimia sairauksia ei tietenkään koskaan tule ryhtyä itsekseen hoitamaan lisäravinteilla tai adaptogeeneilla, mutta jos voin saada niistä luonnollista tukea arjen stressiin, PMS-oireisiin tai hormonitoimintaan, on se ehdottomasti tervetullutta. Female Complexia voi käyttää esimerkiksi hormonaalisten mielialanvaihteluiden, kuten PMS- tai vaihdevuosioireiden ja kivuliaiden tai niukkojen kuukautisten hoitoon, tukemaan naisen arkea stressiin ja fyysiseen suorituskykyyn, sekä hedelmällisyyden tueksi. Ja jos haluan jotain ajankohtaisia huomioita kertoa, niin pidän juuri parhaillaan ”menkkaviikkoa” pillereistä (anteeksi tästä paljastuksesta) ja olen tällä viikolla ollut aivan ihmeissäni siitä, kuinka en poikkeuksellisesti ole kokenut lainkaan PMS-oireita järkkyä menkkamigreeniä lukuunottamatta!

Female Complexin pääraaka-aineina ovat esimerkiksi nämä kasviperäiset ainesosat:

 

Dong quai on perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä käytetty yrtti, jota on jo tuhansien vuosien ajan käytetty mm. kuukautiskipujen, PMS-oireiden ja vaihdevuosien hoitoon.

Ruusunjuuri on Suomen Lapissakin kasvava adaptogeeni, jota on kautta historian käytetty rohtona sen monipuolisten vaikutusten ansiosta. Ruusunjuuri auttaa elimistöä sopeutumaan stressiin, lisää keskittymiskykyä ja toisaalta rauhoittaa ylikierroksilla käyvää kehoa. Erinomainen adaptogeeni siis juuri kiireisten naisten arkeen.

Lisäksi valmiste sisältää tuorepakastekuivattua luomulaatuista nokkosenlehteä, lehtikaalia ja persiljanlehteä, sekä normaalia hormonitoimintaa tukevaa B6-vitamiinia.

Female Complexia, sekä muita NORDIQ Nutritionin valmisteita myy NORDIQ Nutritionin oma verkkokauppa, sekä monet hyvinvoinnin kaupat, kuten Ruohonjuuri, Hyvinvoinnin Tavaratalo ja PUR-kauppa.

 

Mietityttävätkö hormonaaliset seikat teitä? Entä oletteko huomanneet niiden vaikuttavan mielialaanne tai fyysisinä oireiluna?

 

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 7 kommenttia.