Julkaistu

Matkakassatavoite 10 000€: Mihin säästän ja miten?

Toivottavasti ette aivan kyllästy näihin matkahaaveilujuttuihin, ne tuskin tulevat olemaan ainakaan vähenemään päin tässä lähiaikoina. Kerroin lokakuussa aloittavani säästämiseen toiseen pidempään reissuun ja ajattelin tänään hieman avata sitä, miten ajattelin käytännön tasolla säästämisen aloittaa ja edetä sen suhteen. Edellistä ”matkakassaahan” säästin käytännössä vuosia, toki alkuun ihan muuten vain ja ajatus pidemmästä matkasta muotoutui sitten myöhemmin. Koska säästämisen aiheet ovat blogissa säännöllisesti toivottu aihe, käsittelen sitä tänään hieman eri kantilta, eli matkakassan näkökulmasta 😉

Tällä hetkellä on tavoitteeni saada kasaan 10 000€, aikarajana vuoden 2020 loppu. Jonkin verran säästöjä löytyy ennestään, mutta kuten edellisenkään reissun kohdalla, en halua nytkään joutua tilanteeseen, jossa palaan reissusta tili tyhjänä ja kaikki säästöt käytettynä. Ennemmin asetan tavoitteen yläkanttiin ja varaudun niin, että säästöjä jää kaikesta huolimatta myös pesämunaksi ja pahan päivän varalle. Kuten edellisellä kerralla, on tavoitteeni myös seuraavalla pidemmällä reissulle tehdä ainakin osittain töitä reissussa. Viime reissukassani koostui useista eri säästöistä. Olin säästänyt rahastoihin vuosia, sain vanhan työpaikkani henkilöstörahasto-osuuksia ja loppuvaiheessa myin myös tavaraa kirpputorilla, josta sain kätevästi tuhat euroa matkarahaa. Tästä tulikin mieleen, että varasto on edelleen pullollaan kaikkea vanhaa tavaraa, jota pitäisi viedä myyntiin kirpparille.

Itse tykkään säästää myös ”ihan muuten vaan”, mutta tehokkaimmin kuitenkin motivoi se konkreettinen tavoite, oli se sitten mikä tahansa. Parhaiten toki toimii unelma, jonka saavuttamiseen sinulla on todellista halua ja intohimoa. Sellaiseen asiaan säästäminen on jo itsessään hurjan palkitsevaa kun pääsee näkemään tavoitteen lähestymisen säästämisen edetessä. (Okei ja sekin toki saattaa vähän tsempata säästämisen suhteen, että kertoo asiasta ääneen, kuten minä nyt!) Ainiin ja jos maailmanympärysmatkan budjetti kiinnostaa, niin olen tammikuussa kirjoittanut aiheesta oman postauksensa täällä.

Käsitelläänpäs sitten tuota säästötavoitetta konkretian kautta 🌎💰

 

10 000€ säästötavoite reilulle vuodelle ei toki ole mikään maailman pienin tavoite. Jaettuna vaikkapa 14 kuukaudelle tarkoittaa tämä noin 700€ kuukausittaista säästösummaa. Keskimääräinen normaali säästäsummani kuukaudessa vaihtelee noin 200-500€ välillä, joten toki tämä tarkoittaa mahdollisesti jostain luopumista ja menojen minimoimista. Mikään taehan ei ole, että tähän säästösummaan pääsen (tai että edes pääsemme koko reissuun lähtemään), mutta koen itse korkeamman tavoitteen varmempana, koska silloin on todennäköisempää päästä edes sinnepäin. Välihuomiona myös, etten ole rehellisyyden nimissä parin viime kuukauden aikana lähinnä ajanpuutteen vuoksi tienannut niin paljon kuin ehkä olisin toivonut, joka on syksyn mittaan jarruttanut myös yleistä säästämistä.

Lisäksi jouduimme ostamaan alkusyksystä uuden auton (tai siis ei tosiaankaan uutta, mutta verraten aikaisempaan, vuosia erinomaisesti palvelleeseen 1500€ Opeliin todellisen luksusauton, haha 😀 Me ei siis totisesti hifistellä rahallisesti autojen suhteen), joka on lisännyt hieman kuukausittaisia kuluja, vaikken toki kortittomana itse autoa aja. Vaikka pärjäsimmekin aikanaan hyvin ilman autoa, olemme todenneet sen olevan pienen lapsen kanssa ja kauempana keskustasta asuessa oikeastaan välttämätön.

Ja tässä nouseekin myös sitten tärkeäksi myös ne jo olemassa olevat säästöt. Jos tavoittelet 10 000 euroa, mutta sattumusten tai yllättävien menojen vuoksi pääsetkin tavoiteajassa vaikkapa vain 6000 euroon, voit hyödyntää erotukseen jo olemassa olevia säästöjä ja sijoituksia, jotka vielä hyvässä lykyssä kerryttävät tuottoa tuon vuoden aikana. Säästäminen ei siis koskaan ole huonosta! Taktiikkani säästämiselle on sama kuin tähänkin asti. Säästän verotililleni ”käteisvaroja”, kuten olen aikaisemmin maininnutkin. Eli saadessani yritykseni tilille asiakkailtani rahaa, siirrän alvit, verojen osuuden ja vähän ekstraa verotililleni toiseen pankkiin, jossa myös säästän näistä rahoista pieniä summia muutamaan eri rahastoon.

Lisäksi säästän omassa pankissani kuukausittain vakuutuskuoreen, sekä Nordnetissä pääasiassa erilaisiin eri toimialojen rahastoihin. Osakesijoittamista (suoriin osakkeisiin) en näe tässä kohdin relevantiksi sijoituskohteeksi, koska rahoille on selkeä käyttötarve vuoden tai parin päästä, sijoittaessani rahastoihin pyrin siihen, että sijoitusaika on pitkä, puhutaan siis nyt monista vuosista. Yleisesti suositellaan myös osakepainotteisissa rahastoissa pitkää sijoitusaikaa ja siksi noudatankin tämän projektin suhteen myös tilisäästämistä, sekä maltillisemman riskin rahastoja. Yleensä en säästä käytännössä ollenkaan tilille, mutta tässä tapauksessa olen myös hyödyntänyt tuota verotili-taktiikkaa, eli siirtänyt sinne aina extraa, joka toki tuo myös taloudellista turvaa jos joutuisin ostamaan esimerkiksi uuden kameran tai muuta akuuttia.

Säästäessä ja yleisesti reissatessa on muuten hyvä puoli se, ettei asuntolainaa ole ihan järkyttäviä summia. Henkilökohtaisesti koen, että maksimisumma asuntolainaa, jonka itse haluaisin (ainakaan näillä tuloilla) kantaa harteillani on aivan maksimissaan 250 000€, joka on toki aivan järkyttävä summa lainaa ja rahaa yleisesti! Enkä kyllä suosittelisi muutenkaan kenellekään varsinkaan ensiasuntoon suuria summia lainaa. Korot todennäköisesti lähtevät lähivuosina nousemaan (okei, en tosin ole enää mistään varma tässä maailmassa, koska korkojen noususta on puhuttu niin monta vuotta :D), enkä itse toivo olevani silloin siinä tilanteessa, ettei lainanmaksun jälkeen ole mahdollista säästää.

Tällä hetkellä meillä on yhteensä lainaa alle 200 000€ ja varallisuuden kartuttaminen omaa kotia maksamalla on hurjan palkitsevaa pitkän aikavälin säästämistä. Plussapuolena myös se, että ainakin meidän pankissamme on jousto-ominaisuus, jolla voimme itse muuttaa kuukausittain lyhennyksen summaa suuremmaksi tai pienemmäksi. Tätä hyödynsimme esimerkiksi maailmanympärysmatkalla, jolloin maksoimme pienempää lyhennystä. Lyhennysten skippaaminen on aina ”ihan viimeinen vaihtoehto”, mutta hyvä vaihtoehto nopeaan säästämiseen, jos vaikka haluaisi muutamassa kuukaudessa säästää suuremman potin, eikä aikaisemmin ole hyödyntänyt lyhennysvapaata. Omistusasuessa säästäminen onkin mielestäni mitä oivallisinta, vaikka pitäisitkin satunnaisesti kuukausia, jolloin lyhennät vähemmän. Versus siis tilanne, jolloin maksaisin saman summan kuukausittain jokatapauksessa vuokrana ulkopuolisen pussiin. Mielestäni omistusasunnon omistajana voittaa aina.

Nyt marraskuussa olen laittanut rahastoihin sivuun noin 400€, eli vielä en ole päässyt tuon 700€ kuukausitavoitteen kanssa starttaamaan. Osittain johtuen siitä, että maksoin tässä kuussa enemmän luottokorttilaskua. (Ja kyllä, käytän usein varsinkin suurempien hankintojen maksamiseen Finnairin Masteria, koska kerrytän samalla varsinkin matkavarauksista kivasti lentopisteitä! Toki sillä oletuksella, että tilillä on rahaa siirrettävissä takaisin kortille :D) Ja matkavaraukset tulisi muutenkin aina varata luottokortilla, muuten rahojaan voi olla todella vaikea saada takaisin tilanteissa, joissa matka peruuntuu matkavakuutuksessa pois rajattujen tilanteiden vuoksi! Ensi kuussa pyrin siis starttaamaan säästämisen kunnolla. Saa nähdä pääsenkö tuonne 700€ kuukausittaiseen säästötavoitteeseen, vai joudunko pitäytymään pienemmässä summassa. Tavoite on kuitenkin asetettu!

 

Kiinnostaako teitä seurata täällä matkakassan kerryttämisen etenemistä? 

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

Kysymyksiä rahasta, säästämisestä ja sijoittamisesta

Tein maanantaina Instassa kyselyn, jossa saitte esittää minulle mitä tahansa kysymyksiä rahasta, säästämisestä ja taloudesta. Rahaan, sekä yleisesti säästämiseen liittyvät postaukset ovat blogissani ehdottomasti yksi suosituimmista aiheista vuodesta toiseen, joten ajattelin, että mikäs sen parempaa kuin vastailla juuri niihin teihin esittämiin kysymyksiin aiheesta. Tätä oli muuten aivan huippua tehdä, täytyy toteuttaa toistekin 🙂 Kiiiiitos siis valtavasti teille aivan erinomaisista kysymyksistä!

Tänään siis aiheena raha, säästäminen ja sijoittaminen:

 

Koetko, että sijoittamalla saa tuntuvasti paremmin säästöä kuin pankkitilillä lepuuttamalla? Kyllä ehdottomasti. Tottakai tuotto-odotus riippuu paljolti siitä, mihin sijoittaa. Korkosijoitusten tuotto-odotus on toki osakkeisiin verraten huomattavasti maltillisempi ja sijoitustuotteiden tuotto-odotukset on laskettu aina pitkällä sijoitusajalla. Tavallisilla käyttötileillä on tuotto käytännössä ei mitään ja jos tuumailee esimerkiksi useiden vuosien säästämistä, kannattaa ehdottomasti valita parempituottoinen tuote edes osalle säästöistä. Pahimmassa tapauksessa inflaatio jopa pitkässä juoksussa syö tilisäästöjä. On tärkeää kuitenkin säästää myös varakassaa yllättäviin menoihin, eikä koskaan sijoittaa rahaa, jolle on jo tiedossa konkreettinen käyttötarkoitus, kuten se perinteinen hajonnut pesukone, josta aina jaksetaan toistella näissä esimerkeissä, haha 😀 Tosin, tällä hetkellä elämme rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellisia aikoja ja korkotuotteiden tuotot ovat tänä vuonna olleet ajoittain jopa osakemarkkinoita paremmat.

Mitä mieltä olet ”luksuslaukku on sijoitus”-sanonnasta? Heh, itselleni luksuslaukut ovat ensisijaisesti kulutustavaraa, joka ostetaan käytettäväksi. Toki, olenhan itsekin ostanut joskus aikanaan pari Vuittonin huivia ennen sitä ”massahypeä” (+hintojen nousua) ja saanut huutokaupalla myydessäni jopa hyvät voitot huiveista. En kuitenkaan henkilökohtaisesti koe, että saisin omiani takaisin merkkilaukuista, joita olen varsin ahkerasti käyttänyt vuosikausia, mutta tietyssä tapauksessa ymmärrän tämän, jos esimerkiksi ostaa jonkun erikoisemman laukun tarkoituksena enemmänkin säilöä sitä niin, että jälleenmyyntiarvo säilyy. Itse toteamani karu fakta on kuitenkin, että massatuotannon huomaa nykyään myös todella kalliissa hyödykkeissä, enkä itse koe, että nykypäivänä luksusmerkiltä X ostettu laukku vastaisi täysin laadultaan 15 vuotta sitten valmistettua. Toki varmasti löytyy monia poikkeuksiakin. Itseltäni löytyy pari 2000-luvun alkupuolella ostettua Vuittonin laukkua, joista uskoisin ehdottomasti saavani omani takaisin mikäli ne myisin, mutta en usko tilanteen olevan sama, mikäli ostaisin kyseiset laukut tänä päivänä. Eli ei, joskus ehkä samaistuin itse tähän ”luksuslaukku on sijoitus”-väittämään, mutta en enää.

Sijoitukset ja verot. Miten toimii ja täytyykö näistä itse ilmoittaa verottajalle? Käytännössä maksetaan sijoituksista verot siinä vaiheessa kun sijoituksia lunastetaan tai myydään. Poikkeuksena tietyt vakuutustuotteet, joissa on mahdollista nostaa ulos ensisijaisesti pääomaa ja ottaa tuotot ulos vasta pääoman jälkeen, jolloin verot maksetaan vasta silloin kun pääoma on nostettu ja aletaan nostamaan varsinaisia tuottoja. Noin yleisesti toimittavat pankit Suomessa automaattisesti verottajalle tiedot sijoituksista ja niiden arvoista, jolloin nämä tulee tarkastettavaksi esitäytettyyn veroilmoitukseen. En ole verotuksen asiantuntija, mutta käsittääkseni tämä ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia Suomessa toimivia sijoituspalveluiden tarjoajia? Eli käytännössä, jos myisin tänään sijoituksiani voitolla, olisi nämä tuotot huomioitu veroilmoituksessa, jonka saan ensi vuoden alussa.

Helppo säästövinkki aloittelijalle? Ehdottomasti vain aloittaa se säästäminen 🙂 Jos säästäminen mietityttää, kannattaa ensin aloittaa pienillä summilla, jotka eivät vaikuta kuukauden talouteen. Aloittelijana en lähtisi kikkailemaan esimerkiksi suorien osakkeiden kanssa, vaan valitsisin hyvin hajautetun rahaston, jolla voi helposti ”harjoitella”. Sijoittaminen nimittäin koukuttaa! Jos ei yhtään tiedä mihin rahansa laittaisi tai tiedä miten aloittaa, suosittelen käymään esimerkiksi omassa pankissa juttelemassa ja kartoittamassa se, minkä riskiluokan tuote voisi olla itselleen sopiva. Myös esim Nordnetissä on verkko-sijoitusneuvoja, jonka avulla voi päästä alkuun itselleen sopivan sijoitustuotteen kanssa. Pankkien tarjoamat omat rahastot ovat mielestäni oikein hyviä ensimmäisiksi sijoitustuotteiksi.


Miten päästä ”talouskateudesta” eroon? Termi ei ole itselleni tuttu, mutta oletan tällä tarkoitettavan tunnetta siitä, että pitäisi sijoittaa ja säästää, koska kaikilla muillakin tuntuu olevan siihen mahdollisuus? Mielestäni tässäkään asiassa ei kannata vertailla itseään muihin, jokainen säästää ensisijaisesti itseään ja omaa tulevaisuuttaan varten. Ei ole oikeaa tapaa elää, kuten ei myöskään säästää tai sijoittaa. Kaikkien ei missään nimessä ole pakko sijoittaa tai säästää, vaikka aiheesta nykyään paljon enemmän puhutaankin. Silti toki itse näen, että säästäminen ja tulevaan varautuminen taloudellisesti on aina hyvä juttu. Oma vinkkini tähän on ehkä miettiä omat motiivit ja tavoitteet säästämiseen, sekä yksinkertaisesti aloittaa esimerkiksi kuukausittaisella rahastosäästämisellä, mikäli aihe kiinnostaa.

Kuinka paljon säästät kuukaudessa ja mihin? Pelkkiin rahastoihin vai myös tileille? En juurikaan säästä tilille. Varaan käyttötilille aina summan, joka vastaa kaikkia kuukauden arvioituja menoja ja vähän extraa. Yritykseni ALV-tili on toisessa pankissa ja pyrin siihen, että kun firman kassaan tulee rahaa, siirrän alvit, arvioidun normi-veron ja vähän extraa joustovarana OP:n verotilille. Maksan yrityksen arvonlisäverot kerran vuodessa, joten itselleni on selkeämpi vaihtoehto, että verot ovat erillään muista rahoista, enkä käy katsomassa verotiliä juuri ollenkaan (paitsi juuri äsken kun halusin katsoa erään seikan seuraavaan :D). Tätä en siis suosittele kenellekään, mutta koska olen hajauttanut sijoituksia myös eri pankkeihin, olen säästänyt suht. pienillä summilla myös verotililtä, vaikkakin sijoitusaika näille todennäköisesti on lyhyehkö.

Mutta! Olen varautunut mahdolliseen arvonvaihteluun siten, että siirrän aina verotilille myös extraa, joka tuo katetta tilille, mikäli verotililtä tehtyjen sijoitusten kurssit laskisivat. Tavoitteeni on, että nuo ”extrasiirrot” kattaisivat nuo summat, jotka olen sijoittanut rahastoihin, jolloin en joudu niitä lunastamaan veroja maksaessa. Näin olen myös huomannut saavani kivasti rahaa säästöön aivan huomaamattani, koska en ikinä edes muista koko verotilin säästöjä. Juuri kun aamulla kävin kurkkaamassa, oli ”verosäästöille” kertynyt neljästä eri rahastosta keskimäärin noin 3% tuotto, joka nyt ei päätä huimaa, mutta noin 4kk sijoitusajalle kuitenkin hyvä kun vertaa, ettei tililtä kerry mitään ja markkinat ovat lähikuukausina heitelleet aikalailla. Omassa pankissani säästän tällä hetkellä pienen summan vakuutuskuoreen (nyt lähikuukausina noin 100€) ja Nordnetin kautta pistän eri rahastoihin vaihdellen noin 200-500€ kuussa. Ihan järisyttävistä summista ei siis ole kyse. Lapselle säästän kuukaudessa noin 100€, joka menee 50/50 pienen käyttötilille ja hajautettuun osakepainotteiseen vakuutuskuoreen (kapitalisaatiosopimus, jossa voi muokata sijoitusjakaumaa myös kesken säästämisen ja nostoje tehdessä realisoituvat tuotot, sekä näinollen verotus vasta sen jälkeen kun kaikki pääoma on nostettu.) Anyway, kuukausittain laitan säästöön keskimäärin ehkä 300-600€.

Olet kirjoittanut ennenkin Nordnetistä ja se edelleen kiinnostaa. Mihin laittaisi siellä rahat? Kevään jälkeen olen ensisijaisesti sijoittanut Nordnetin kautta. Kesällä ostin osakkeita, mutta nyt olen pääasiassa merkinnyt rahastoja. Omia suosikkejani ovat eräs teknologia-rahasto, Kiina-rahasto, vastuullisen sijoittamisen rahasto ja Nordnet Smart 15, jota itse suosittelisin erityisesti aloittelevalle sijoittajalle.

Millä ”tuotteella” nyt aloittaisit säästämisen / sijoittamisen? Luultavasti samalla tavalla kuin aloitin aikanaan, eli säästämällä 50/50 osakepainotteiseen hyvin hajautettuun rahastoon ja ASP-tilille omaan asuntoon. Aloitin ASP-säästämisen muistaakseni 2012 ja säästin käsirahaa ensimmäiseen omistusasuntoon reilut pari vuotta noin 300€ kuussa suoraveloituksena palkkapäivänä, sekä ohessa myös rahastoihin. Jos haaveena on omistusasunto, suosittelen ihan kaikille ASP:ia!! Jos vain olisi mahdollista, avaisin meidän naperolle oman ASP-tilin ihan heti 😀

Mikä on paras tapa säästää ja helpoin tapa päästä säästämisessä alkuun? Yhdistin tähän kaksi samantyylistä kysymystä. Parhaasta tavasta en osaa sanoa, koska toki tyylejä säästää on monia ja paras tapa riippuu toki aina yksilön tavoitteesta ja monesta muusta seikasta, kuten riskinsietokyvystä ja tuottotavoitteesta. Parhaimmiksi tavoiksi mainitsisin itse säännöllisen säästämisen, eli että säästämisestä tulee rutiini ja että säästettävä summa on tasapainossa oman talouden kanssa. Helpoimmalla pääsee tekemällä kuukausisäästösopimuksen esimerkiksi hyvin hajautettuun rahastoon, jolloin säästösumma lähtee aina tililtä automaattisesti esimerkiksi palkkapäivänä, jolloin merkintöjen tai siirtojen tekeminen ei tuota ylimääräistä päänvaivaa. Myös konkreettinen tavoite säästämiselle motivoi ja suosittelen sen miettimistä, vaikka onkin ihan ok, että tavoite mahdollisesti muuttuu matkan varrella. Säästämisen konkretisoituminen on helpompi hahmoittaa ajatuksen tasolla kun pyrit johonkin konkreettiseen asiaan, kuten omaan asuntoon, maailmanympärysmatkaan tai sitten vaikka unelmiesi lepotuoliin. Tyylejä on monia 😉 Ja edelleen kartan itse termiä eläkesäästäminen, koska se jotenkin ahdistaa, enkä edelleenkään virallisesti ole eläkesäästäjä. Tavoitteeni eläkesäästämisen suhteen on edelleen asuntosijoittaminen lähivuosina.

Miten saada säästöön rahaa, kun nettona tilille tulee reilusti alle 2000€ ja toki tulee elää? Aloitin itse aikanaan sijoittamisen tienatessani nettona noin vajaat 2000€ kun aloitin työt pankissa tradenomi-opintojen loppuvaiheessa. Sanoisinko, että jo se, että säästää vähän on jo paljon. Monet aloittavat esimerkiksi 50 euron summalla, joka on hyvä siirtää sivuun heti palkkapäivänä. Tällöin tuota summaa ei tule käytettyä muuhun ja osaa suunnitella loppukuun menot sen mukaan, mitä tilille jää. Useimmissa tapauksissa tulotaso joustaa esimerkiksi 50€ säästön.Säästää voi myös esimerkiksi jokatoinen kuukausi. Toki pienten säästösummien kohdalla paras keino on olla pitkäjänteinen ja yrittää olla miettimättä sitä, ettei pienistä summista kasva suuria säästöjä, vaan ajatella säästämistä ennemminkin pitkän aikavälin juttuna ja tavallaan kuin maksaisit kuukausittain jonkin laskun.

 

Kiinnostaako aihe? Tehdäänkö tämä kysymyshaaste joskus uudelleen?

Entä paljonko te säästätte kuussa? ✨

 

 

Kuvat Jutta

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Tulevaisuus pelottaa?

Kuluvan parin vuoden aikana olen jollain asteella pelätä tulevaisuutta ja sitä, mihin tämä maailma on menossa. Ilmastonmuutos, talouden loppumaton kasvubuumi ja teknologian kehitys suuntaan, josta en itse rehellisesti ymmärrä yhtikäs mitään. Milloin raja tulee vastaan ja mitä silloin tapahtuu? Ja voiko talous muka todella kasvaa loputtomiin? (Katsoin muuten juuri pari viikkoa sitten Yle Areenasta hyvän dokkarin aiheesta, Ulkolinja: Talouskasvun takaraja. Suosittelen!) Mielessä on ollut jo pitkään kirjoittaa blogiin aiheesta, mutta on tuntunut jotenkin hankalalta hahmottaa ajatuksiani tästä tekstin muotoon, kunnes sitten tänään päätin käsitellä aiheita, joita olen tämän vuoden aikana paljon pohtinut.

Talous perustuu paljolti siihen, että sen mahdollisuudet kasvaa ovat loputtomat. Täytyy myöntää, että vaikka koen tietäväni jotain taloudesta ja rahoitusmarkkinoista, ovat nämä asioita, jotka ovat oikeasti tavalliselle ihmiselle todella vaikeasti ymmärrettävissä. Koko maailman rahoitusjärjestelmä on loppupeleissä niin monimutkainen ja kaikesta muusta irrallaan oleva instanssi, että se tuntuu jopa vähän pelottavalta. Suursijoittajana voit helpostikin manipuloida markkinoita ja vaikuttaa shorttaamalla osakekursseihin. Reilun sadan vuoden aikana on rakennettu järjestelmä, joka ohjaa kaikkea. Poliitikot ja valtioiden päämiehet eivät enää hallitse maita ja maailmaa, vaan talous. Jos on rahaa, on valtaa, koska raha pyörittää maailmaa. Pörssikurssit ovat olleet kasvujohdanteisia viimeiset vajaat 100 vuotta hetkellisiä notkahduksia lukuunottamatta, mutta tarkoittaako se, että näin jatkuu ikuisesti? Työskennellessäni pankissa sijoitustuotteiden parissa, oli yksi asiakkaiden yleisimmistä kysymyksistä se perinteinen ”Voinko menettää kaikki rahani?” Vastasin, että teoreettisesti on kaikki mahdollista, mutta tilanne vaatisi suurinpiirtein sen, että koko talousjärjestelmä kokisi historian pahimman kriisin ja vakaimmatkin pankit menisivät nurin. Nyt kun ajattelen asiaa ”skeptisin silmin”, onko se loppupeleissä täysin mahdoton yhtälö? Ettei talouskasvu jatkukaan hamaan tappiin asti? En itse edelleenkään näe tätä itse kovin todennäköisenä, mutta toisaalta, useat varsin epätodennäköiset tilanteet ovat historiassa toteutuneet.

Luen parhaillani erästä kirjaa, jossa todetaan osuvasti: ”Elämä on kehittynyt niin pitkälle ja tullut niin monimutkaiseksi, että tavallinenkin mies tai nainen tarvitsee suuren määrän varallisuutta voidakseen elää elämää, joka edes lähestyy täydellisyyttä”. (Wallace Wattles) Tämä kiteyttää kaiken. Raha tosiaan ratkaisee sen, millaista elämää elät. Saatko syödäksesi tuoretta ja terveellistä ruokaa, pääsetkö sairastuessasi hoitoon tai onko lapsillasi mahdollisuus kouluttautua. Tuntuu surulliselta, että raha todella on hyvän elämän mittari. Ja toki olen itsekin hommassa mukana,  esimerkiksi sijoittamalla eri sijoitustuotteisiin ja omistusasuntoon juurikin vaurastuakseni. Elääkseni mukavaa elämää ”sitten joskus”. Sitä mukavaa elämää, joka joskus muinoin ei vaatinut rahaa. Raha pakottaa menemään sinne mihin muutkin, koska muuten olet itse se, joka joutuu kärsimään. Pahin pelkoni on juurikin se, että suuryritysten valta kasvaa, rikkaat rikastuvat entisestään ja köyhät köyhtyvät, maailmassa jossa olisi yhä enemmän rahaa käyttää juurikin näiden epäkohtien parantamiseen. Suuret rahamassat ohjataan kuitenkin mielummin kohteisiin, joissa on parempi tuotto-odotus.

Ehkä juuri sen vuoksi tykkään perehtyä ja lukea kaikenmaailman hihhulijutuista;  Astrologiasta, vesimiehen aikakaudesta sun muusta, koska haluan uskoa hyvään ja siihen, ettei tulevaisuus käänny meitä vastaan. Mitään kovin radikaalia tuskin tulee tapahtumaan oman elinikäni aikana, joten miksi siis turhaan menettäisin yöuniani miettimällä sitä päivää kun tekoäly valtaa maailman ja tuhoaa ihmiset. Okei, hieman kärjistettynä, mutta silti. Jos katsotaan kuinka nopeasti teknologian kehitys on edennyt jo muutamassa vuosikymmenessä, ei ole lainkaan mahdotonta, että pian kehitetään oikeasti mullistavia ratkaisuja. Hurjaa ajatella, että pari sataa vuotta taaksepäin tiedettiin hädintuskin mitä sähkö on, nyt taas kehitellään 5G-verkon kaltaisia virityksiä.

Vaikka esimerkiksi tekoälyn myötä päästään monessa asiassa aivan uusiin ulottuvuuksiin, suhtaudun aiheeseen jotenkin todella varauksella. Moni hehkuttaa tekoälyä ja sen mahdollisuuksia upeana juttuna ja osittain se varmasti sitä onkin, mutta silti joku asiassa häiritsee. Ehkä se olen vain minä, joka nuorempana pelkästi Terminaattoria kuollakseen, koska pahin pelkoni jo tuolloin oli se, että koneet ottavat maailmassa vallan, vaikka Terminaattori nyt noin leffana onkin melko koominen. Yksi kauheimmista painajaisista, joita olen nähnyt (joskus ala-asteella tosin :D) oli, että terminaattori jahtasi minua jossain tehtaassa. Haha! Muistan tuon unen edelleen. Lääketieteen ja teknologian innovaatiot varmasti helpottavat monen elämää, vähentävät päästöjä ja pidentävät elinikää, mutta millä hinnalla? Mitä tapahtuu kun algoritmit jyräävät tunteet ja inhimillisyyden? Mikä on meidän rooli maailmassa?

Täytyy myös mainita geenitestit, joita oikeastaan kuka tahansa voi nykypäivänä tilata netistä. Tutkia omaa genetiikkaa, perimää tai alttiutta  sairauksille tai solumuutoksille. Itsekin olen jonkun aikaa miettinyt, että pitäisikö tilata testi, ihan silkasta mielenkiinnosta? Genetiikka ja DNA nimittäin kiinnostavat aiheena valtavasti. Silti vähän jännittäisi ”lahjoittaa” omaa DNA:tani vieraalle taholle käyttöön, koska jotenkin mietityttää, mihin tarkoituksiin DNA-pankkien materiaalia joskus tulevaisuudessa käytetään (heh, olenhan sanonut, että salaliittoteoriat ovat juttuni). Raskausaikanahan jouduin tarkempiin tutkimuksiin vauvan pienen koon vuoksi ja lääkäri antoi vaihtoehdoiksi lapsivesipunktion tai verinäytteestä otettavan NIPT-testin, jota itseasiassa stressihöyryissäni olin muutenkin tutkinut netistä alkuraskaudesta. No, about raskausviikolla 22 ei ihan kamalasti houkuttanut lapsivesipunktio keskenmenoriskin vuoksi, joten päädyin NIPT-testiin. Testi analysoi siis äidin veren kautta tietyt yleisimmät kromosomihäiriöt (laaja NIPT lisäksi muita, harvinaisempia oireyhtymiä), sekä lisäksi mm. lapsen sukupuolen. Vaikka itselleni tehtiinkin toimenpide lääkärin suosituksesta, voi kuka tahansa nykyään ”testata” lapsensa mahdollisia terveyspoikkeamia sikiö-DNA:sta yksityisellä lääkäriklinikalla. Jos jo nyt voidaan kartoittaa suurella todennäköisyydellä (ja riskittömästi) syntymättömän lapsen terveyttä, mikä on tilanne kymmenen vuoden päästä?

Eihän kukaan tietenkään tahdo sairasta lasta, mutta ajatus täydellisistä supervauvoista tuntuu kieltämättä luonnottomalta ja epäreilulta. Kuka nyt edes haluaisi tietää valmiiksi lapsensa alttiudet sairastua litanjaan asioita? Sekä mahdollisesti asioita, joita edes normaali ihminen ei edes aikuisiässä tiedä itsestään? Ja kuinka paljon haluaisin oikeastaan itse tietää? No, ehkä juuri sen, mitä tuo testi omalla kohdallani tarjosi. Johtaako tämä siihen, että ne keillä on rahaa, kehittyvät jatkossa terveiksi ja täydellisiksi yksilöiksi. Mitä enemmän lääketiede kehittyy, sitä hysteerisempiä ihmiset ovat erilaisten sairauksien suhteen. Itsekin toki odotan mielenkiinnolla uusia innovaatioita, ihmelääkettä syöpään ja toisaalta myös laajempaa tutkimustuloksia lääkkeettömien valmisteiden, kuten CBD:n käytöstä oireiden ja sairauksien hoidossa.

 

Mitä enemmän näihin aiheisiin on perehtynyt, sitä skeptisemmäksi on muuttunut. Onko kehitys ansa vai tie onneen? Se jää nähtäväksi!

 

Semmoisia kevyitä pohdintoja tälle perjantaille 😀

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

Osakesijoittamisen ABC

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Vaikka työurani puolesta paljon osakemarkkinoista tiedänkin, en ole aikaisemmin ollut järin aktiivinen osakesäästäjä – ellei osakerahastoja lasketa. Sijoittajana olen nimittäin ehdottomasti tuottoa hakeva, sekä sen myötä myös riskiä sietävä. Tämän vuoksi onkin sijoitussalkkuni aina ollut osakepainotteinen. Suoriin osakkeisiin olen kuitenkin sijoittanut aktiivisemmin vasta lähivuosina. Osakesalkkuni ei ole järin suuri, tällä hetkellä arvoltaan noin vajaat 1000€, jos siis otetaan osakerahastot pois laskuista. Oma tavoitteeni sijoittamisessa on aina pitkän tähtäimen varallisuuden kasvattaminen. Omistusasunnon lainanlyhennyksen maksaminen ja osakepainotteisesti sijoittaminen ovat omat keinoni turvata tulevaa taloudellisesti. Toki haaveita ja tavoitteita on aina sijoittamisenkin suhteen, mutta itselläni ne ovat nousseet esille vasta sijoittamisen edetessä. Noin yleisesti säästän ja sijoitan siksi, etten halua olla lirissä jos jotain yllättävää käy, muuten vain jahkailla vuosien päästä, että miksei laittanut mitään sukanvarteen ja ennen kaikkea, mahdollistaa niitä unelmia ja oikeasti itselleen tärkeitä asioita. Säästäminen nimittäin kannattaa aina ja ihan milloin tahansa on sopiva hetki aloittaa.

 

Tänään käsittelen osakesijoittamista ja omia kokemuksiani siitä, mutta ensin kuitenkin osakesijoittamisen perusasiat haltuun!

 

Mikä on osake?

 

Osake on arvopaperi, jonka omistamalla omistat samalla pienen osuuden kyseisestä osakeyhtiöstä. Suurten pörssiyhtiöiden osakemäärät voivat olla jopa satoja miljoonia kappaleita, joten esimerkiksi meikäläisen omistusosuuksilla ei paljoa ylpeillä, heh. Osakeyhtiöllä on aina vähintään yksi osake ja osakkeet määritellään osakeannissa, jossa yritys laskee liikkeelle osakkeita kerätäkseen pääomaa, esimerkiksi tarkoituksena rahoittaa tulevia investointeja tai laajentaa toimintaa. Tällöin voivat sijoittajat tai yksityishenkilöt sijoittaa yritykseen ostamalla heidän osakkeitaan, sekä samalla tarjota pääomaa yrityksen käyttöön nimellistä osuudenomistusta vastaan. Pörssissä treidattavien osakkeiden hinta määräytyy markkinoilla ja kehittyy esimerkiksi yrityksen menestyksen tai tulevaisuuden näkymien mukaan. Menestys ja osakkeiden arvon nousu on useimmissa tapauksessa yhteydessä innovaatioihin tai teollisuudenalaan, joka nähdään kasvusuuntaisena. Esimerkkeinä teknologia, lääketeollisuus tai vaikkapa uudet energiamuodot. Karusti sanottuna on osakeyhtiön päällimmäinen tarkoitus tuottaa osakkeiden omistajilleen voittoa, karsimalla kuluista, kehittämällä uusia tuotteita tai investoimalla tulevaisuuden innovatiivisiin ratkaisuihin.

Mikä ihmeen arvo-osuustili?

 

Arvo-osuustili on osakkeiden ”pankkitili”, eli osakkeiden säilytyspaikka. Arvo-osuustilejä tarjoavat pankit ja rahoituslaitokset. Toisin kuin monessa pankissa, ei Nordnetillä peritä arvo-osuustilin avauksesta tai säilytyksestä lainkaan kuluja. Arvo-osuustilillä voit käydä kauppaa osakkeilla, ostaa tai myydä. Arvo-osuustilin voi avata käytännössä katsoen kuka tahansa täysi-ikäinen, alaikäiset taas huoltajien valtuutuksella.

Mitä tarkoittaa osinkotuotto?

 

Jos yritys tekee tilikaudella voittoa, maksaa se osakkeenomistajilleen osinkoa, eli pienen osuuden voitosta. Osinko on tavallaan ”bonusta”, jota maksetaan osakekohtaisesti pankkitilillesi, eli aina tietty summa per omistettu osake. Jos osingoksi määriteltäisiin nyt kuvitteellisesti 1€ ja omistat 100kpl yrityksen X osakkeita, maksetaan sinulle osinkotuottoa 100€, josta peritään pääomatulon vero.

Rahasto vs osakkeet

 

Sijoituskohteen valinta riippuu siitä, millaista tuottoa hakee, kuinka suurta riskiä on valmis sietämään ja toki myös sijoitettavan pääoman suuruudesta. Osakerahastot ovat suoriin osakkeisiin verrattuna hajautetumpia (=riski maltillisempi), koska ne sijoittavat lukuisiin eri kohteisiin, kun taas yksittäinen osake sijoittaa vain yhden yrityksen osakkeeseen. Pienemmällä pääomalla sijoittavalle voi olla järkevämpi vaihtoehto valita ensin osakerahasto, mikäli osakesijoittaminen noin muuten kiinnostaa. Pähkinänkuoressa: Suorat osakkeet ovat pitkällä aikavälillä kulutehokkaampia ja niissä on mahdollisuus suurempiin tuottoihin, mutta usein suositellaan suurempaa pääomaa.

Onko osakkeiden ostaminen hankalaa?

 

Ei! Prosessina osakkeiden ostaminen ja myyminen on todella yksinkertaista, mutta tottakai vaatii perehtymistä itse yrityksen talouteen ja osakkeiden hintoihin. Kannattaako ostaa? Millä hinnalla? Itse tarkkailen pörssikäyriä ja sitä, millä hinnoilla on viimeaikoina käyty kauppaa. Jos osakkeen X viimeisin ostohinta on vaikkapa 6€, laittamalla toimeksiantosi ostohinnaksi tämän, menee se melko todennäköisesti läpi heti, mutta se onkin eri asia, että kannattaako suoriltaan tarjota ”täyttä hintaa” 😀 Riippuu paljon osakkeesta ja markkinatilanteesta. Osakerahastoiden merkitseminen on vieläkin yksinkertaisempaa, koska ostamalla osuuden, sijoitat samalla kertaa useisiin eri kohteisiin. Ja jos olet täysin alkutekijöissä, voit aloittaa esimerkiksi valmiiksi räätälöidyllä sijoituspaketilla, kuten vaikkapa aikaisemmin mainitsemani Nordnet Smart-salkut.

Muistan vieläkin ensimmäiset osakeostokseni, vuosi taisi olla 2012. Ostin tuolloin Finnairia ja Nordeaa, toki tein myös yhden osakesijoittamisen emämokista ja ostin todella pienen erän osakkeita silloin vielä mistään mitään ymmärtämättä. Plööh! Kun rahastojen kuluiksi lukeutuvat hallinnointipalkkio, sekä usein myös merkintäpalkkio, ei osakesijoittamisessa ole jatkuvia kuluja, mutta itse merkintäpalkkio veloitetaan osakemerkinnän yhteydessä. Sanoisinko, että merkintäkulut ovat usein jotain 6-8€ luokkaa, joka toki sekin kertoo, ettei osakkeita kannata ostaa aivan muutamilla kympeillä merkintäkulujen syödessä sijoitusten pääomaa. Arvioisin, että passeli summa osakemerkinnöille on minimissään noin 300-500€. Sen sijaan suurempia merkintöjä tehdessä on osakesijoittaminen toki kulutehokkaampaa (ja usein tietysti tuottoisampaakin), koska mitään juoksevia kuluja ei ole, päinvastoin.  Voittoa tekevät yritykset maksavat vuosittain osakkeenomistajilleen bonuksena vielä osinkoa, yay! Osakerahastoihin pääsee sen sijaan mukaan jo todella pienillä summilla ja puhutaan siis kymmenistä euroista. Itsekin säästin vuosia juurikin erilaisiin osake- ja yhdistelmärahastoihin.

Osakesäästäminen on aina pitkän tähtäimen sijoitus ja mikäli rahoille on tiedossa konkreettista käyttöä seuraavien vuosien varrella, suosittelen toisenlaista sijoituskohdetta. Osakkeiden tuotto-odotukset ovat aina pitkälle aikavälille, koska lyhyessä ajassa saattaa yksittäisen osakkeen arvo heitellä paljonkin. Siksi on sijoitussalkun hajautuksella todellakin väliä! Esimerkiksi hajautusta kävin läpi edellisessä, rahastosäästämiseen painottuvassa postauksessani. Aloittelevalle osakesäästäjälle voivat osakerahastot olla mainio tapa aloittaa sijoittaminen; Tällöin on tehokas hajautus usein hoidettu puolestasi ja joissakin rahastoissa myös sijoituskohteiden hallinnointi, jolloin sinun ei käytännössä tarvitse tehdä muuta, kuin chillata ja odottaa säästöjen kasvamista. Tuosta onkin mahdollista myös laajentaa sijoittamista kiinnostuksen ja sijoituskokemuksen kasvaessa. Olen itse ollut ahkera Nordnetin käyttäjä jo vuosikausia, eikä homma voisi kovin paljoa helpommaksi mennä. Itse koen Nordnetissä erityisen loistavaksi sen, että sijoittaminen eri maiden pörsseihin ja näin ollen esimerkiksi ulkomaisten yritysten osakkeisiin on mahdollista ja lisäksi todella helppoa. (Olen myös itse koukussa tutkailemaan, mitä esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinalla tapahtuu :D) Lisäksi myös osakerahastoista löytyy ulkomaisia tuotteita, itse olen merkinnyt esimerkiksi JPMorganin ja UBS:n osakerahastoja.

Itse sijoitan suoriin osakkeisiin ensinnäkin puhtaasta mielenkiinnosta. Talous kiinnostaa hurjasti ja seurailen aktiivisesti talousuutisia. On mielenkiintoista nähdä, miten jokin yritys, jonka osakkeita olet ostanut kehittyy pitkällä aikavälillä. Toisekseen, haluan sijoituksilleni myös pitkässä juoksussa tuottoa, joka taas ei onnistu tilisäästämisellä tai korkoihin sijoittamalla. Oma ohjenuorani on se, että sijoitan vain summilla, jotka eivät vaikuta talouteni tasapainoon tai aja aivan pulaan, mikäli markkinat notkahtaisivat. Jokatapauksessa, tavoitteeni onkin pikkuhiljaa kasvattaa sijoitussalkkuani myös juuri suorien osakesijoitusten muodossa. Sijoittaminen nimittäin koukuttaa ja nälkä kasvaa syödessä! Jos alanvaihto taas joskus tulisi ajankohtaiseksi, voisin ehdottomasti harkita paluuta rahoitus- ja sijoitusalalle, koska aihe kyllä kiehtoo kovasti edelleen 🙂

Oman sijoitussalkkuni on tällä hetkellä noin reilut 5000€, pääasiassa osakkeissa erilaisten osakerahastojen kautta. Taannoinen maailmanympärysmatka söi säästöjäni hurjasti, lähes 15 000€ edestä, joten nyt kerrytellään taas rahaa kasaan, onneksi en kuitenkaan joutunut aivan nollista aloittamaan. Itse ajattelen niin, että omistusasunnossa on aina kivasti omaa pääomaa kiinni ja se on itselleni semmoista ”pysyvää varallisuutta”, jota ei tulisi mieleenkään pistää haisemaan esimerkiksi kodinvaihdon yhteydessä. Oma suunnitelmani eläkekassan kartoittamiseen on edelleen lähivuosina sen sijoitusasunnon hankinta.

Itse tutkailen markkinoita esimerkiksi eri talouslehdistä. Myös nousijoiden, laskijoiden ja vaihdetuimpien osakkeiden aktiivinen seuraaminen antaa osviittaa siitä, mitä markkinoilla tapahtuu ja mitkä osakkeet ovat juuri silloin ”hot”. Nyt olisikin tarkoitus tutkailla esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen ja selluteollisuuden yrityksiä, kiinnostaisi nimittäin sijoittaa näihin, mutten oikein ole vielä varma, että mihin yrityksiin. Nordnetin Markkina-osiosta voi helposti selailla markkinakatsauksia esimerkiksi maakohtaisesti. Toisin kuin useissa rahoituslaitoksissa, on arvo-osuustili Nordnetissä maksuton, eikä säilytysmaksuja peritä. Myös ao-tilin avaus on vaivatonta verkkopalvelun kautta. Itse olen tallentanut pankkitilini Nordnetin salkkuun, jolloin voin helposti tehdä reaaliaikaisia tilisiirtoja sijoitussalkkuuni merkintöjä varten. Kun itse teen osakekauppaa, tarkkailen toki markkinaa, sekä viimeisimpiä osto- ja myyntihintoja. Jos osake on viime päivinä mennyt alaspäin ja arvelen, että hinta tulee vielä lähipäivinä alas, asetan ostohinnan yleensä vielä aavistuksen alemmaksi, kuin alin ostohinta. Määritän ostotarjoukseni voimassaolon markkinalla usein useammaksi päiväksi. Tällöin tarjoukseni ”odottaa” markkinalla ja toteutuu, mikäli joku on valmis myymään tarjoustani vastaavalla hinnalla.

Ja hei! Jos sijoittaminen kiinnostaa, suosittelen lämpimästi sijoittajayhteisöä Sharevilleä! Kyseessä on sosiaalinen yhteisö, jossa voit kurkkia muiden sijoitussalkkuihin, niiden tuottoihin, sekä keskustella sijoittamiseen ja osakkeisiin liittyvistä aiheista. Mukaan voit liittyä maksutta, tarvitset vain tilin Nordnetiin. Itse liityin palveluun vasta äskettäin, mutta olen jäänyt pahasti koukkuun. Erityisesti menestyneiden sijoittajien salkkuihin kurkkiminen on todella kiinnostavaa. Itse olen saanut Sharevillestä aivan hurjasti inspiraatiota sijoittamiseen! Onko joku teistä jo mukana?

Mikäli sijoittamisen aloittaminen kiinnostaa, onnistuu sijoitussalkun avaaminen helposti Nordnetin verkosta.

 

Oliko tässä teille uusia juttuja vai onko sijoittaminen jo ihan peruskauraa?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

Minä sijoittajana ja 4 faktaa rahastosäästämisestä

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Ah, olen aivan innoissani päästessäni pitkästä aikaa kirjoittelemaan sijoitusjuttuja, tällä kertaa tämän Nordnetin yhteistyön tiimoilta, jonka myötä olen innolla odottanut alkavaa huhtikuuta. Samalla ajattelin kertoa hieman omasta säästämisestäni ja siitä, miten oma sijoittamiseni aikoinaan lähti käyntiin.. Pakko kyllä todeta, että nyt viimeisen vuoden aikana on naisten sijoittamisesta tullut meillä Suomessa jopa buumi, joka on aivan mielettömän hieno juttu!! Hyvä me  💕 Ei sijoittaminen tosiaankaan ole vain pukuherroja varten, heh 😉

En itse ole säästänyt rahaa käyttötilille enää vuosiin, poikkeuksena erikoistapaukset kun rahoille on ollut lähikuukausina tiedossa jotain konkreettista käyttöä, kuten lomamatka tai suurempi hankinta. Sijoittaminen on totisesti koukuttavaa puuhaa ja kun siinä pääsee vauhtiin, ei säästöihin tule edes kuuloonkaan kajota – päinvastoin, nälkä kasvaa syödessä ja näin myös säästämisen suhteen! Oikeastaan innostuin ensimmäisiä kertoja sijoittamisesta ammattikorkeassa suuntautuessani opinnoissani finanssialaan ja rahoitukseen.

Sitä ennen olin toki ollut ajatuksesta kiinnostunut, mutta monien muiden tapaan ollut siinä olettamuksessa, että sijoittaminen on vain niille, joilla on paljon valmista pääomaa sijoitettavaksi. Ensimmäiset rahastosäästöni pistin kuitenkin poikimaan vasta vuosia myöhemmin, heti aloitettuani pankissa 2012. Tuolloin oli aivan päivänselvä oletus, että hei, nyt sinulle rahastosäästöt poikimaan ja äkkiä! Siitä se sitten lähtikin, melko pienillä summilla ja kuukausisäästämisellä noin alkuun, enkä sen jälkeen ole kertaakaan heittänyt hanskoja tiskiin rahastosäästämisen suhteen – päinvastoin. Vuosia taaksepäin hoidin ja setvin ympäri maailmaa istuvien instituutioasiakkaideni suuria osakekauppoja Tanskan osakemarkkinalla ja tuolloin tulivat erityisesti Tanskan osakkeet melkoisen tutuksi 😀

Kun säästän, haluan itse ehdottomasti, että rahani tuottavat jotain. Tilisäästämisessä kun on lähes mahdotonta kerryttää järkeviä tuottoja säästöille. Jos säästät pitkällä aikavälillä tai yleisesti säännöllisesti tulevaisuuden varalle, kannattaa aivan ehdottomasti valita tuottoisampi vaihtoehto perinteiselle pankkitilille. Itse olen vuosien varsilla säästänyt ja sijoittanut pääasiassa erilaisiin rahastoihin, mutta nyt viime kuukausina olen itseasiassa intoutunut taas pitkästä aikaa myös osakesijoittamisesta ja tarkoitus olisikin nyt pikkuhiljaa alkaa kartuttamaan ahkerammin myös osakesalkkuani. Tästä kirjoitan myöhemmin ja voin samalla avata hieman oman osakesalkkuni sisältöä!

Olen myös tähän asti ollut melko ”laiska” sijoittaja ja varsinkin alkaessani rahastosäästäjäksi olin iloinen vaihtoehdoista, joissa salkunhoitaja hallinnoi sijoitusten kohteita ja hajautusta puolestani, koska en yksinkertaisesti ehtinyt aina tiirailla markkinoita sen koommin. Valmiiksi räätälöity, hajautettu ja hallinnoitu rahasto on erinomainen valinta esimerkiksi aloittelevalle sijoittajalle tai kun tuntuu, että sijoituskohteiden päättäminen ja riittävä hajauttaminen on liian aikaavieviä tai päänvaivaa aiheuttavaa hommaa. Tällöin voi olla huojentava ajatus, että salkunhoitaja hoitaa hajautuksen ja sijoituskohteiden hallinnoinnin puolestasi.

Avasin itse sijoitussalkun Nordnetiin muistaakseni vuonna 2013 ja itse pidän palvelua erinomaisena kaikille sijoittajille ja siitä kiinnostuneille. Sijoitussalkun avaaminen Nordnetiin on todella helppoa ja nopeaa verkon kautta. Sivuilta löytyy lisäksi paljon tietoa sijoittamisesta, vinkkejä, laskureita ja digitaalinen rahastoneuvoja, joka auttaa löytämään sinulle parhaiten sopivia vaihtoehtoja sijoittamiseen. Nordnetin kautta voit sijoittaa erilaisiin rahastoihin, sekä osakemarkkinoille ympäri maailman. Itselläni on Nordnetissä rahasto-osuuksia, sekä osakkeita arvo-osuustilillä.

Nordnetin valikoimaan tuli loppuvuotena uutena tuotteena Nordnet Smart-salkut, joita on valittavissa ammattimaisia, valmiiksi räätälöityjä ja tehokkaasti hajautettuja valmiita sijoittamisen paketteja erilaisille säästäjille. Smart-salkkujen sijoitusstrategia perustuu indeksisijoittamisen hyötyihin. Salkkujen sisältöjä hallinnoidaan markkinoiden mukaan, esimerkiksi lisäämällä tai vähentämällä osake- tai korkopainotusta aina markkinatilanteen mukaan, fokuksena tietysti optimaalinen tuotto rahasto-osuuksien omistajille. Smart-salkkujen sisältö on hajautettu globaalisti korko-, osake- ja kiinteistömarkkinoille, sekä luottoihin ja hyödykkeisiin, joka tarjoaa tehokkaasti hajautetun sijoituskohteen, jollainen on aikaisemmin ollut saatavilla vain suuremmille instituutiosijoittajille. Smart-salkkujen sijoituskohteisiin ja spekseihin voit tutustua esimerkiksi täällä. Tämä on ehdottomasti tuote, jota aion itse kevään mittaan kokeilla 🙂

Smart-salkkuja löytyy erilaisia sen mukaan, millaista riskiä on valmis sietämään ja millaista tuottoa hakee. Nämähän kulkevat luonnollisesti käsi kädessä. Enemmän korkopainoa sisältävä sijoitustuote on usein riskiltään pienempi, koska korkomarkkinoiden heilahtelut ovat osakemarkkinoita maltillisempia. Mutta toisaalta, korkopainotteisten tuotteiden tuotto-odotukset ovat toki myös pienempiä, kuin tuotteiden, joissa osakepaino on korkeampi. Nordnet Smart-rahastoja löytyy kolmea erilaista: Nordnet Smart 5, Nordnet Smart 10 ja Nordnet Smart 15. Näistä maltillisimman riskin tuote on Smart 5 (korkopaino 40%, osakepaino 30%) ja korkeimman riskin / tuotto-odotuksen tuote Smart 15 (korkopaino 5%, osakepaino 75%), Smart 10 taas on näiden välimuoto. Tarkemmat allokaatio- ja jakaumatiedot, sekä viime vuoden tuottoindeksin löytät täältä. Sivuilla voit myös testata, mikä Smart-salkuista sopisi parhaiten sinulle.

4 kysymystä faktaa rahastosäästämisestä:

 

Mikä rahasto on?

Rahasto on sijoitusinstrumentti, joka voi sijoittaa osuudenomistajien pääomaa esimerkiksi korkoihin, osakkeisiin, joukkolainoihin, valuuttoihin tai kiinteistöihin. Rahastoja löytyy erilaisia, kuten korko-, osake-, yhdistelmä-, ja indeksirahastoja, jotka eroavat toisistaan sen perusteella, mihin rahasto sijoittaa. Korkorahasto sijoittaa korkomarkkinoihin, osakerahasto osakemarkkinoille, kun taas indeksirahasto  on sidoksissa osakeindeksiin ja noudattaa maantieteellisesti esimerkiksi tietyn maan pörssin liikkeitä, esimerkiksi Helsingin Pörssiä ja näinollen kotimaisen osakemarkkinoiden kehitystä. Yhdistelmärahasto voi taas pitää sisällään sekä korkoja, osakkeita, kuin muitakin sijoitusinstrumentteja hajautetusti. Kun merkitset rahastoa, omistat siitä osuuksia, joiden arvo vaihtelee markkinoiden kehityksen mukaan.

Miksi kuukausisäästäminen kannattaa?

Aloittelevalle sijoittajalle on kuukausittainen rahastosäästäminen erinomainen keino päästä mukaan sijoittamiseen ja samalla oppia perusjutut. Yleinen harhaluulo on edelleen, ettei pienillä summilla tai ilman suurta alkupääomaa ole asiaa sijoittajaksi, mutta päinvastoin! Olen itsekin aloittanut sijoittamisen aikoinaan juurikin pienillä kuukausisummilla. Jopa 50 eurolla kuussa voi päästä hyvin alkuun (kertamerkinnät rahastoihin voivat olla tätäkin pienempiä, yleesä minimissään 15€), huomioiden ettei tässäkään tosiaan ole oikotietä onneen, vaan rahastosijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa, mutta ennen kaikkea sinua itseäsi varten. Olen itse mahdollistanut säästöilläni vaikka mitä, kuten esimerkiksi nyt viimeisimpänä perheemme maailmanympärysmatkan. Aikanaan se toi tietynlaista turvaa esimerkiksi hoitovapaalla ja nyt taas yrittäjänä on helpottava tietää, että takana on puskurirahastoa. Suosittelen ehdottomasti piensijoittamisen aloittamista tulevaisuutta varten, vaikkei mikään selvä käyttökohde olisikaan vielä mielessä. Varallisuuden kartuttaminen ei ole koskaan huono idea, oli se sitten käsirahaa ensi- tai sijoitusasuntoa varten, matkakassaa unelmien lomaa varten, sapattivuotta varten tai sitten ihan muuten vaan.

Kun merkitset (=eli ostat rahasto-osuuksia) rahastoja säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain tai jokatoinen kuukausi, hajautat sijoituksiasi myös ajallisesti. Tällöin ostat osuuksia eri markkinatilanteissa, joka tasaa pitkässä juoksussa arvonvaihtelua. Tällöin et koskaan ”osta väärään aikaan”, koska merkitset pitkällä aikavälillä eri arvoisia rahasto-osuuksia. En väitä, että suuremmatkaan yksittäiset rahastomerkinnät olisivat huono vaihtoehto, mutta mikäli teet yhden ainoan 1000€ rahastomerkinnän kurssien ollessa ennätysmäisen korkealla, ovat sijoitukset alttiimpia arvonvaihtelulle kuin silloin, kun ostaisit pienissä erissä, mutta säännöllisesti. Tämän vuoksi säästän itse rahastoihin juurikin kuukausittain, sekä teen ajoittain lisämerkintöjä, esimerkiksi ”markkinoiden alemyyntien” aikaan.

Mikä ihmeen hajauttaminen?

”Ei kaikkia munia samaan koriin”, kuuluu melko yleinen viisaus mitä tulee sijoittamiseen. Hajautus onkin kaiken a ja o. Kaikkia säästöjään ei tule koskaan laittaa yhden yrityksen tai toimialan varaan, vaan hajauttaa hyvin eri kohteisiin. Tällöin yksittäinen osake tai toimialaan sijoittava tuote ei notkahda niin radikaalisti, jos vastaan tulee laskusuhdanne tai esimerkiksi kotimaiset osakkeet lähtevät laskuun ja olet laittanut kaikki säästösi niihin. Hajauttaminen tuo siis tietynlaista turvaa ja tasapainoa sijoittamiseen. Sekä sijoituskohteiden, että ajallinen hajauttaminen ovat molemmat todella tärkeitä! Itse olen hajauttanut säästöni osake-ja korkomarkkinoihin, eri toimialoihin, sekä maantieteellisesti eri maiden osakemarkkinoille.

Voinko menettää kaikki rahastoihin sijoittamani rahat?

Täysin rehellisesti, periaatteessa kaikki on tässä maailmassa mahdollista, tosin kaikkien sijoitusten menettäminen aivan äärimmäisen epätodennäköistä ja tarkoittaisi käytännössä pahimman maailmanluokan pankkikriisiä ja sitä, että (toivottavasti) hyvin hajautetun sijoitussalkun kaikki sijoituskohteet menisivät nurin, jonka mahdollisuus on melko vähäinen. Lähes mahdoton. Silti sijoittajan tulee aina tiedostaa riski ja mahdollisuus kurssin vaihteluihin suuntaan tai toiseen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että välillä käydään miinuksella ja sitten taas noustaan plussalle. Pelin henki on, että markkinat elävät ja mikäli arvonvaihtelu stressaa, kannattaa valita matalan riskin sijoituskohde, kuten esimerkiksi osakepainoltaan pieni rahasto. Itse en ole vuosien varrella menettänyt pääomaa, vaikka laskusuhdanteen aikana ovatkin tuotot ajoittain sulaneet, kunnes markkina on taas normalisoitunut.

Loppuun muutama yleinen vinkki rahastosijoittamiseen:

Paras kikka on olla tiirailematta kursseja liian tiuhaan. Pahimmillaan tämä voi osakekurssien notkahtaessa aiheuttaa vain turhaa päänvaivaa. Sijoittamisessa maltti on valttia ja vaikka välillä tulisikin laskusuhdanne, lähdetään todennäköisesti taas pian uuteen nousuun. Ja hei, laskusuhdanteiden ”alemyynnit” ovat oivallinen aika merkitä rahastoja! Olin itse miettinyt loppuvuodesta nostavani rahastosäästöjäni reissuamme varten ja siitäkin syystä tuli hieman tiirailtua markkinoita, että milloin olisi sopiva aika myydä. No, loppuvuosi oli markkinoilla todella huono ja loppupeleissä päädyin pitämään säästöt sisällä ja merkitsemään lisää. Alkuvuoden aikana päästiinkin taas ihan kivoihin tuottoiden markkinoiden tasaannuttua, vaikka ajoittain vähän rassasikin kun tuotot hupenivat useilla sadoilla euroilla  🙂

Jos on herkkä stressaamaan rahojaan, kannattaa ehdottomasti säästää kuukausittain, mutta yrittää pitää pää kylmänä, eikä tuhlata liikaa aikaa kurssien pähkäilemiseen. Vaikka tuntuisikin hullulta, kannattaa ehdottomasti ostaa silloin kun hinnat ovat halvat, eikä jättää kuukausisäästämisen merkintöjä vain niille kuukausille, kun rahaston käyrät näyttävät plussaa. Silti, jos riski jännittää tai suunnitelmissa on säästää lyhemmällä aikavälillä (sanotaan alle 5 vuotta), kannattaa puntaroida matalariskisempää vaihtoehtoa. Osakepainotteisissa tuotteissa suurimmat tuotto-odotukset on aina laskettu suurimmiksi juuri pitkällä aikavälillä.

Jos stressaa, älä tutkaile säästöjäsi liian tiuhaan! Kerta-pari kuukaudessa on ihan riittävä, jos haluaa tietää missä mennään. Moni katsastaa sijoitusten tilanteen esimerkiksi vain muutaman kerran vuodessa tietääkseen missä mennään.

 

Sijoitatteko te tai oletteko jo rahastosäästäjiä? 💰

 

Jos sijoittamisen aloittaminen tai sijoittajana kehittyminen houkuttaa, onnistuu sijoitussalkun avaaminen Nordnetiin täältä jo vaikka heti tänään 🙂

 

Osa kuvista Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.