Rauhallinen kotiviikonloppu

Toivottavasti viikonloppu meni teillä mukavasti! Me chillailimme perheen kesken kotona, yllättäen. Olin odottanut koko viikon sitä, että pääsen löhöämään viikonloppuna kotona ilman velvotteita ja to-do-listoja (ja okei, syömään kasan herkkuja). Oikeastaan chillailimme kotona myös siksi että poika ehti saada taas vaihteeksi viikonlopuksi järkyn flunssan. Tulipa flunssa sitten siitä influenssarokotteesta tai ei, harmitti silti. Varsinkin kun edellisestä kuumetaudista oli mennyt hurjat kaksi viikkoa. Välillä iskee näinä pimeinä viikkoina ja flunssakausina fiilis siitä kuinka haluaisi napata lapsen taas kotihoitoon, jotta välttyisi kaikilta näiltä ihme flunssataudeilta. Syksy on mennyt nimittäin enimmäkseen sairastellessa, enkä edes voi uskoa kuinka monta nuhakuumetta näihin loppuvuoden kuukausiin on ehtinyt mahtua, niin lapsella kuin itsellänikin.

Ryhdyimme vihdoin eilen varaamaan niitä ensi vuoden Uuden-Seelannin lentoja, kunnes sitten emme lopulta kuitenkaan varanneet mitään. Päinvastoin saatoimme jo ehkä vaihtaa koko reissusuunnitelmia turhauduttuamme yli kaiken noihin lentojen hakukoneisiin. Kun lähdin varaamaan eräitä lentoja, joihin sitten lopulta päädyimme, pomppasi luottokorttimaksusta viimeisellä sivulla kiva yli 200€ lisäsumma, eikä kyseistä lentotarjousta myynyt kuin tämä yksi sivusto. Viime vuosina olen turhautunut niin paljon noihin sivustoihin, joista kokemukseni mukaan noin puolet on jonkinlaista huijausta esimerkiksi piilokulujen suhteen ja nykyään olenkin siirtynyt takaisin tekemään lentovarauksia yhtiöiden omilta sivuilta, jolloin mitään yllätyksiä harvemmin tulee.


Ilmeisesti osa joidenkin bisnestä on se, että yritetään saada ihmiset maksamaan lisähintaa vain siksi, etteivät he jaksa tehdä varausprosessia uudestaan TAI vain luotetaan siihen, ettei kukaan huomaa jos hinta yhtäkkiä pomppaa satasen suuntaan tai toiseen. Olemme nyt siis takaisin alkumetreillä reissusuunnitelmien kanssa ja ehdin jo tätä(kin) kriiseillä viime yönä taas vaihteeksi herätessäni pyörimään pojan yskiessä vieressäni. Päivän pohdinta onkin, että suuntaammeko helmikuun lopulla sittenkin Kalifornia + Havaiji-yhdistelmälomalle ja Uuteen-Seelantiin sitten reilun vuoden päästä oletetun saarihyppelyn yhteydessä. Vaikka näistä vaihtoehdoista haluaisin juuri nyt ehkä enemmän Uuteen-Seelantiin, on ikävä Kaliforniaan ollut kova. Vaikkakin ehdin jo melkoisesti innostus myös siitä Samoasta, joka oli tarkoitus yhdistää Uuden-Seelannin reissuun. Tuumailu jatkuu siis edelleen 😀

Rakastan lohikeittoa yli kaiken ja torstaina hakiessani ennen lääkärikäyntiäni läppärini huollosta, hoksasin ehtiväni vielä piipahtamaan jossain lounaalla. Haahuilin pitkästä aikaa yksinäni lounaalle ja päädyin testaamaan Kampin Kortteliin Fisken På Diskenin The lohikeittoa, jota eräs kaverini oli hehkuttanut Instassa. Ja oli muuten ihan super!! Pakko käydä taas pian syömässä 😀

Tässä matkatouhotuksissani unohdin kai mainita, että olen aika innoissani siitä, että on JOULUKUU! (Ja näistä valoisammista päivistä kaiken synkkyyden jälkeen!!) Arvoin eilen hetken sitä, että lähdenkö salille vai lenkille. Sään puolesta veti lenkki pidemmän korren ja reilun tunnin reipas kävely+hölkkä sujui rattoisasti kivoissa talvimaisemissa. Pienellä pakkasella ja talviauringossa lenkkeily on ihan parasta! Ylihuomenna lähdemme sille Inarin minilomalle, josta olen tässä jo kuukausia jauhanut. Onpa tuo samalla perheemme ensimmäinen viikonloppua pidempi loma yhdessä sitten viime talven. Tällä viikolla tulossa siis Lappi-juttuja ja elämyksiä lasi-iglusta. Toivottavasti pääsen Lapissa taas hiihtoladulle, haha.

Ja joulukuusta puheenollen. Nyt kun kerta on näillä näkymin vahvistunut se, että vietämme joulun kotosalla, olen havahtunut siihen, että kai meidän pitäisi tänä vuonna laittaa kotiin ehkä edes vähän joulua, sen suhteen olen nimittäin todella huono. En ole järin jouluihminen ja täytyy myöntää, ettei minulla ole ollut kertaakaan joulukuusta sen jälkeen kun muutin pois ”kotoa”, siis vuonna 2006 (tai tarkemmin ottaen juurikin jouluna 2005 :D). Vinkkejä minimalistiseen joulukoristeluun amatöörille? Täytyy yrittää kaivella kaapeista jouluhenkisiä koristeita ja vanhat valot. Ei nimittäin kiinnostaisi alkaa ostamaan mitään uutta vain sen tähden, että pääsee koristelemaan. Toivottavasti edes joku siellä on yhtä huono laittamaan joulukoristeita 😀

Tässäpä muuten ensimmäiset neulomani villasukat, joihin kokeilin jonkinlaista kuviota varteen! Toivoisitteko näihin ohjetta?

 

Kuinka teidän viikonloppu sujui? Entä menettääkö kukaan muu hermojaan noihin lento-hakukoneisiin piilokuluineen? 😀

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kuulumisia viikonlopulta ja alkuviikon mietteitä

Marraskuu alkaa pian olla ohi ja ei varmasti yllätä, etten ole tästä lainkaan harmissani. Jostain syystä tuntuu, että marraskuu on tänä vuonna ollut jopa aivan erityisen raskas, vaikkakin olen tässä viikkojen varrella saanut flash backejä vuoden takaisesta tai jopa marraskuista vuosien takaa todeten, että melko samanlaista kriiseilyä on ollut kyllä aina. Mikä siinä onkin, että voi olla jotenkin näin vaikeaa? Siitä olen kyllä täysin varma, että ensi vuoden marraskuuksi lähden takuuvarmasti jonnekin evakkoon. Ihan hullua, että ensi viikolla on jo joulukuu ja samalla koittaa myös se kuukausia innolla odottama perhereissumme Inariin. Jee! Toivon niin kovasti, että näkisin revontulia edes yhtenä iltana.

Kävimme viikonloppuna autolla pyörähtämässä meiltä jokun matkan päähän avautuneessa Helsinki Outletissa. Olimme tarkoituksella lykänneet siellä käymistä kamalan ryysiksen vuoksi, eikä siltä kyllä päässyt välttymään edelleenkään. No, se outlet ja mielipiteeni siitä: Melko blaah. Noin 20 minuutin jälkeen kiertelyn jälkeen ajoimme suosiolla takaisin kotiin ja mietin, että miksi edes lähdimme sinne. Okei, Peakin, Marimekon ja Samsoniten liikkeet kiinnostivat jonkin verran, varsinkin uuden matkalaukun hankinta on ollut ajankohtainen jo vuoden ajan. Enpä raaskinut kuitenkaan vielä toistaiseksi ostaa ja muutenkin kiertely kaupoissa nykyään ahdistaa, ellei etsi jotain ihan akuuttia tai oikeasti tarpeellista.

Olen nyt kuukausikaupalla työstänyt uutta mini-pipomallistoa ja toivon, että ehkäpä vihdoin ensi viikolla saisin pipot kuvattua.. Pysykää siis kuulolla, jos pipojutut kiinnostaa!

Nykyään koen todellista ahdistusta myös Black fridaystä ja kulutushysteriasta, joka siihen liittyen tuntuu paisuvan vuosi vuodelta hullummaksi. Ensin oli Black Friday, mutta nyt tulee joka tuutista black weekiä, singles daytä ja cyber mondaytä. Eikö mikään oikeasti riitä? Kamala tuputus joka suunnasta ja olen jo päivätolkulla klikkaillut sähköpostistani roskakoriin kymmeniä BF-tarjousspämmejä. Aikalailla ainoa asia, jonka tiimoilta on aikomus tällä viikolla bongailla tarjouksia ovat lentotarjoukset ensi vuoden Uuden-Seelannin reissua ajatellen. Ja kyllä, emme ole vieläkään saaneet lentoja varattua, joten ehkäpä katsomme tämän kortin kuitenkin 😀

Sunnuntaina oli hauvan spa-päivä..

 

Olen innostunut kuvailemaan uudella iPhonellakin ja on ollut kivaa innostua pitkästä aikaa puhelinkuvien kanssa. Tarkoitus onkin panostaa niihin yhä enemmän. Vanhan puhelimen kameran kanssa oli pieniä ongelmia ja se toki kolme vuotta vanhan kännykameran laatukin alkoi olla jo vähän huonohko. Olen kuitenkin jo kauan halunnut panostaa enemmän tilannekuviin, joten nyt olenkin ollut todella innoissani kun tämä on uuden puhelimen myötä vihdoin toteutunut. Toivotteko jatkossa enemmän tämmöisiä arkisia kuvia ja kuulumispostauksia vai syvempiä pohdintoja asiapitoisista aiheista? Toki varmasti molempia on luvassa, mutta kuulisin mielelläni teidän toiveita tämän suhteen.


Vietimme eilen työporukan kanssa strategiapäivää Allas Sea Poolilla ja kävin vihdoin, ehkäpä viimeisten joukossa Altaalla uimassa. Aivan super varsinkin näin kylmällä! Tuli ihan Islannin Blue Lagoon-vibat ja ah, kuinka rentouttavaa. Yksi tavoitteistani talvelle olisikin yrittää raahautua tuonne aamu-uinnille edes välillä. Rakastan nimittäin uimista yli kaiken ja välillä harmittaa, että tulee käytyä harmillisen vähän uimahallissa. Sitten jos tai kun Helsinkiin tulee paukkupakkaset, niin haastan itseni ehdottomasti Altaalle uimaan!! 😀

 

Onko joku teistä käynyt uimassa Allas Sea Poolilla?

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Keskiviikon kuulumisia

Meidän pienen flunssa alkaa vihdoinkin hellittää ja eilen vietettiin jo kuumeetonta päivää, vaikka pieni nuha vielä vaivaakin. Luulin maanantaina hetken itsekin tulevani sairaaksi. Pari päivää kärsin nimittäin todella oudosta olosta, ihan kuin olisi oksennustauti tulossa, joka sitten onneksi meni ohi. Ja vihaan oksennustauteja yli kaiken. Tai siis toisaalta, kukapa niistä nyt sitten pitäisikään? Tästä päästäänkin sitten taas kerran ihmettelyyn siitä, että miten lapsilla riittää aina energiaa, vaikka kuinka olisi flunssassa ja kuumeessa? Asia, joka jaksaa kummastuttaa aina vuosi toisensa jälkeen, koska itsehän olen kuumeessa aina suorastaan surkeana ja sitten kolmevuotias hyppii riehakkaasti sohvalla, jopa vielä villimmin kuin normaalisti.

En tiedä miksi, mutta olen tällä viikolla ollut jotenkin ahdistunut ja ottanut itseeni pikkujuttuja, joista en ehkä välittäisi normaalisti ollenkaan. Viime viikolla kirjoittelin niistä ihme hormonaalisista ongelmista ja nyt onkin ollut toista päivää päällä joku ihme hormoniahdistus potenssiin miljoona. Tuntuu, että joku pieni syysväsymys on lähipäivinä alkanut katalasti hiipiä tännekin tai sitten vaan poden piilevänä tuota ihme lastentautia, eipä olisi ensimmäinen kerta.

Kuten kuvista ehkä näkyy, chillailu ja piirretyt ovat alkuviikosta olleet kova juttu!

Intouduin lauantai-iltana (ihan vain silkasta huvista) tutkimaan sitä, miten EU-maassa asuva voisi muuttaa Ranskan Polynesiaan. Tämän seurauksena näin sitten tottakai myös unta Tyynenmeren maisemista, ihan parasta! Kerroin viikonloppuna Tommillekin, että jos voisin mennä ajassa taaksepäin kymmenisen vuotta ja jostain syystä emme tämän kanssa tapaisi toisiamme, muttaisin aivan varmasti Ranskan Polynesiaan. Niinkun NYT! Eikä varmasti yllätä, että sen jälkeen kun taannoin kirjoitin haaveestani pacific island hoppingin suhteen, on kaipuu pidempään matkaan ulkomailla vain paisunut entisestään. Asia ei luonnollisesti ole ajankohtainen aivan lähiaikoina, vaan enemmänkin aikaisintaan reilun vuoden päästä. Tulevina vuosina haluan muutenkin välttää eestaas reissaamista ja panostaa enemmänkin siihen, että viettäisi kerralla pidempiä aikoja reissussa, kuten viime talvena.

Miten muuten voi olla mahdollista, että kotona tulee eteen AINA jotain fiksattavaa? Remontoidessamme kylppäriä viime talvena, toivoimme remppajuttujen olevan siinä, ainakin hetkeksi. Noh, lattioiden fiksaamisesta olen maininnut jo aikaisemminkin ja alunperin olisin halunnut hoitaa lattiajutun samalla kylppärirempan kanssa. Sitten lykättiin sitä kesälle ja noh, koko homma unohtui. Alkuperäinen suunnitelma olisi ollut hioa parketti ja maalata kauttaaltaan Betoluxilla, kuten Käpylän asuntomme lautalattia, mutta nyt olemme lähinnä tuumailleet, että onko vanha parketti jo liian huonossa kunnossa ja monta kertaa hiottu uuteen operaatioon. Anyway, lattian kunto alkaa olla jo niin järkyttävä, että jotain täytyy asialle tehdä. Onko joku teistä saanut todella kuluneen parketin vielä elvytettyä hiomalla / lakkaamalla / maalaamalla? Vinkkejä kaivataan epätoivoisesti! Ensisijaisesti toki haluaisi vielä fiksata vanhan parketin kuntoon, mutta alkaa tuntua, että lattian uusiminen on varmin vaihtoehto. Laminaatti on ihan poissuljettu juttu, koska itse en henkilökohtaisesti lämpene niille ollenkaan, mutta toki myös jokin uusi juttu ja vaihtelu kiinnostaisi lattian suhteen. Ehkäpä täytyy siis lähteä joku päivä lattiakaupoille fiilistelemään 😀

 

Kaikenlaisia ajatuksia siis mielessä tänään! Palataan 💕

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Mielipide: Kuluuko lapseen paljon rahaa?

Hei ja kivaa uutta viikkoa! Meidän naperolla alkoi viikonloppuna kamala flunssa ja tänään vietämmekin pienen potilaan kanssa rauhallista saikkupäivää kotona. Minulla piti muutenkin tänään olla vapaa / etäpäivä blogijuttujen parissa, joten ihan kiva aloittaa viikko rauhallisesti kotosalla. Muiden somepäivitysten perusteella on nyt meneillään joku megalomaaninen flunssa-aalto, toivotaan että tämä olisi nopeasti ohimenevää sorttia.

Tänään halusin kirjoittaa ajatuksiani ja mielipiteitäni siitä, että kuluuko (pieneen) lapseen paljon rahaa? Tai siis meidän mielestämme. Ainakin omassa arjessani todella usein kuultu väittämä on nimittäin, että lapsiin menee tuhottomasti rahaa. Vanhempana voisin todeta, että tätä kuulee melkeinpä viikottain. Tämä on yksi niistä aiheista, jonka kuullessamme katsomme aina Tommin kanssa toisiamme ja kohotamme kulmiamme. Kertoo ehkä jotain siitä, että olemme hieman eri mieltä asiasta. Näin näppituntumalta voisin todeta tämän menevän jo melkein epäsuosittujen mielipiteiden kastiin. Kukaan ei nimittäin koskaan puhu siitä, kuinka lapsiin ei mene rahaa. Koska jotenkin tuntuu, että on olettamus, että lapsiin kuuluu mennä paljon rahaa. Ennen poikamme syntymää kuulimme joka puolelta varoitteluita siitä, kuinka lapseen sitten kuluu aivan järkyttävästi rahaa. Tottakai tämä kauhistutti, varsinkin kun pienelle vauvalle hankittavien tavaroiden määrä on oikeasti pahimmillaan loputon. Halusin tänään käsitellä täällä myyttiä siitä, että kuluuko lapseen oikeasti tuhottomasti rahaa? Vai olenko minä kenties ainoa, joka ajattelee ettei ”vanhemmuus ole kallista”? Tai ainakaan vielä toistaiseksi.

Vauvavuoden aikana totesimme pienen ostopaniikin jälkeen (jopa varsin yllättyneinä), ettei pieneen vauvaan kulu rehellisyyden nimissä käytännössä ollenkaan rahaa, joka kieltämättä yllätti kaikkien pelotteluiden jälkeen. Okei, mitä nyt vaippoihin, vakuutukseen ja vaatteisiin. Tottakai vauvalle täytyy alkuun hankkia sitä sun tätä, tavaraa johon varmasti saa halutessaan uppoamaan vaikka pienen omaisuuden, mutta itse täytyy näin jälkeenpäin todeta monen asian olleen oikeastaan täysin turhia. Itse hamstrasin tutteja, tuttipulloja, vaatteita ja söpöjä pehmoleluja vain todetakseni, ettei vauva koskaan suostunut syömään tuttia, tuttipulloa, saati sitten välittänyt söpöistä pehmoleluista (joita ilmeisesti ostin enemmänkin itseni vuoksi :D).

Toki on täysin loogista pohtia asiaa myös talouden suhteen. Se, että olet aikaisemmin huolehtinut taloudellisesti vain itsestäsi ja yhtäkkiä vastuullasi on seuraavat 20 vuotta pieni ihminen, on suuri muutos ja mullistus. Ja tästä tullaan aiheeseen siitä, että lastentarvikkeet ovat aivan valtava bisnes. Missään muualla kaupallisen tavaran osa-alueella ei osata yhtä hyvin markkinoida juuri sinun tarvitsevan vähintään tätä ja tuota, jotta pienokaisesi olisi mahdollisimman tyytyväinen ja onnellinen. Tottakai tästä syntyy fiilis, että rahaa menee, koska moni loppupeleissä varsin turha tuote markkinoidaan helpottamaan elämää, sekä istumaan täydellisesti juuri sinun ja vauvasi tarpeisiin.

Jostain syystä en ole itse koskaan sortunut tähän lastentarvike-hifistelyyn ja hyvä niin. Jokainen tekee asiat tyylillään, toiselle voi olla tärkeä ja kiva juttu panostaa esimerkiksi vauvan vaatteisiin. Olemme ostaneet alusta alkaen noin 90% vauvan tarvikkeista ja vaatteista käytettynä, enkä voi sanoa niihin kuluneen aivan kamalasti rahaa. Ostan edelleen valtaosan lastenvaatteista käytettynä ja jollain tapaa tuntuisi jopa hölmöltä ostaa kaikki uutena, koska pienellä vaivalla löytää todella hyviä vaatteita, jotka ovat olleet käytössä yhdellä tai kahdella lapsella. Käytön jälkeen myyn tai lahjoitan hyväkuntoiset vaatteet taas sitten edelleen eteenpäin.

Kallein yksittäinen lapselle uutena hankkimani tuote on Patagonian untuvatakki (noin 80€), joka on ollut käytössä nyt vuoden ja varmasti vielä ensi vuoteen asti. On muuten ollut jokaisen euron arvoinen ulkoillessa ja takin kohdalla täytyy rehellisesti mainita, että kyllä, nautin ulkoilutakki-hifistelijänä ostaessani pienelle tuon takin 😀 Mutta niin, ei vauva ei oikeasti loppupeleissä tarvitse yhtään mitään muuta kuin lämpimän sylin, rakkautta, maitoa, puhtaita vaatteita ja vaippoja. Elämää toki helpottaa esimerkiksi ne vaunut ja turvakaukalo.

Näin 3,5-vuotiaan lapsen kohdalla täytyy todeta, ettei rahaa kyllä edelleenkään kulu juurikaan. Verraten vauva-aikaan, tarvitsee suurempia investointeja tehdä harvemmin ja hankinnat ovat pääasiassa vaatevaraston täydennystä. Sanoisinko, että pojan käytettynä ostettuihin vaatteisiin, kenkiin ja varusteisiin kuluu vuositasolla about 150-200€, maksimissaan. Joka siis vastaa noin parin kuukauden lapsilisää. Suurimmat yksittäiset kulut ovat hoitokuluvakuutus (noin 250€/vuosi) ja päivähoitomaksu (289€/kk). En koe tarvetta käyttää lapsilisää ”turhaan” ostaakseni vaatteita tai tarvikkeita varmuuden vuoksi. Siksi säästän pojan lapsilisän tilille ja rahastoihin, jolloin ne ovat käytettävissä myöhempinä vuosina jos ja kun menotkin kasvavat. Pääasiassa toivon itse kartuttavani tällä keinolla pojalle säästöjä autokoulua ja ensimmäisen omistusasunnon omarahoitusosuutta varten.

Pienen lapsen ruokakulut menevät siinä sivussa kun meidän aikuistenkin, joten eipä siihenkään mielestäni mene juurikaan rahaa, ottaen toki huomioon myös hoitomaksuun sisältyvät ateriat. Oikeastaan en tällä hetkellä keksi näiden aikaisemmin listaamieni asioiden lisäksi ainuttakaan, johon tällä hetkellä kuluisi rahaa. Kirjat lainaamme kirjastosta, useimmat lelut tulevat lahjoina ja niissä suosikeissa pysytään yleensä pitkään. Kuukaudessa kattaa lapsilisä heittämällä sen, mitä 3-vuotiaaseen kuluu rahaa jos hoitomaksu otetaan pois laskuista. Suurin konkreettinen kuluerä meille vanhemmille ja lapselle on näiden lisäksi varmaankin matkailu.

Sehän on selvää, että 2-vuotiaaseen menee aivan huomattavasti vähemmän rahaa, kuin 12-vuotiaaseen ja kulut varmasti nousevat tasaisesti vuosi vuodelta. Siks käsittelinkin postauksessa asiaa näin taaperoikäisen äidin näkökulmasta, koska tilanne on varmasti hyvin erilainen perheessä, jossa on esimerkiksi teini-ikäisiä. Lähivuosina tulee varmasti myös meidän perheeseen ajankohtaiseksi miettiä esimerkiksi lapsen harrastuksia, joihin toki kuluu rahaa kuukausittain. Mutta noin yleisesti, en itse koe pieneen lapseen menevän juuri ollenkaan rahaa.

 

Mitä mieltä te olette? Kuluuko pieneen lapseen paljon rahaa? Ja mikäli näin, mihin raha konkreettisesti kuluu?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Aamun mietteitä ja matkahaaveita

Arghh! Ai mitä kuuluu tänne? Ihan kamala räkätauti!! Olin pari päivää kotona parantelemassa tätä järkkyä flunssaa, joka toivon mukaan pian hellittää ja sain vihdoin eilen äänenikin ainakin osittain takaisin. Harmittaa, että todella hyvin edennyt treeniputkikin katkesi tähän sairasteluun. Jos jotain positiivista täytyy keksiä, niin rakastan yli kaiken pyjama-toimistopäiviä! Olen päiväsaikaan tehnyt työhommia, toissailtana katsoimme vihdoin Love Islandin finaalin (mun suosikkipari voitti!!) ja aloin hetken mielijohteesta neuloa pojalle villapöksyjä koluttuani hieman lankavarastojani kotona. Ainiin ja leivoin myös keto-mustikkamuffineja, joiden ohjeen olen jakanut täällä. Mies ei aikaisemmin ole innostunut keto-leivoksistani edes sen vertaa, että olisi halunnut niitä maistaa, mutta yllättyi kuinka hyviä nuo muffinit olivat. Kyllä, hyvää voi leipoa myös ilman sokeria ja vehnää!

Mulla on taas vaihteeksi ollut pieniä hankaluuksia saada pieni herra ylös aamuisin. Ja eipä tosin mikään ihme, nythän nämä pimeät ja kylmät aamut vasta alkavat tehdä tuloaan. Enpä ole aina itsekään ollut aivan niin pirteä kuudelta herätessäni. Nukun syksyisin ja talvisin todella sikeästi pimeässä ja viileässä, mutta toki myös se sängystä ylös pääseminen on ajoittain pieni haaste. Vanhojen reissukuvien selailu ja yleisesti tulevien matkasuunnitelmien miettiminen ovat oma inspiraation lähteeni sateisiin syyspäiviin.

Tuumaillaan juuri perheen yhteistä reissua ensi vuoden alkupuolelle. Tuolloin meillä tulee itseasiassa vuosi täyteen edellisestä koko perheen voimin vietetystä lomasta, joten jo aikakin viettää kunnolla yhdessä perheenä muutenkin kuin vain iltaisin ja viikonloppuisin. Kohteet ovat vielä hieman auki, olemme pohtineet alustavasti (yllättäen) Kaliforniaa, johon voisi yhdistää Havaijin tai sitten Uutta-Seelantia, johon haluaisin yhdistää viikon reissun Cookinsaarille tai Samoalle, jotka molemmat ovat pitkäaikaisia saarihaaveitani. Täytyy lähiviikkoina kunnolla tutkailla näiden saarivaihtoehtojen eroja. Vaikka Samoa on ollut jo vuodet yksi matkahaave-kohteistani, jostain kumman syystä olen nyt ehkä jopa intoillut enemmän Cookinsaarista. Saa nähdä mihin nyt sitten loppupeleissä reissua varataan ja muuttuuko kohde vielä näistä vaihtoehdoista johonkin.

Tilasin juuri uusia villasukka-lankoja ja yksi suunnitelmani syksylle on neuloa aivan pirusti villasukkia meidän perheelle, haha. (Ja niin, koska villasukkia ei vain yksinkertaisesti voi koskaan olla liikaa..) Täytyy ensi viikolla käydä katsomassa jos kirjastosta löytyisi joku kiva villasukkien ohjekirja, haluaisin nyt pikkuhiljaa kokeilla niissäkin vähän haastavampia malleja. Jos teillä on linkittää jotain kivaa ohjetta vähän erikoisempiin villasukkiin, niin saa ihmeessä laittaa tulemaan!

Lähden nyt tämän yskäni kanssa päiväksi messuilemaan. Tulkaa moikkaamaan jos törmäillään! 🙂

 

Näillä ajatuksilla ja hieman kevyemmällä postauksella perjantaihin.

 

Ihanaa viikonloppua ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.