Pienyrittäjyyden plussat ja miinukset

Olen kirjoittanut paljon yrittäjyydestä siihen itse ryhdyttyäni ja asia, joka on ilahduttanut minua oikein todenteolla on juurikin pienyrittäjyyden, erityisesti naisyrittäjyyden yleistyminen. Nykyään on varsin yleistyvä trendi siirtyä palkkatöistä yrittäjyyteen ja ehkä tämä kertoo jotain myös sukupolvestamme. Yrittäjyys koetaan positiivisena mahdollisuutena, eikä sitä enää pelätä samalla tavalla, kuin menneinä vuosina kun vanhemmat pelottelivat tarinoilla konkursseista ja lamasta. Lähivuosina on tietoliikenteen kehittyessä ilmaantunut myös täysin uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Yrittäjäksi ryhtyminen ei enää välttämättä tarkoita konkreettisen kivijalkaputiikin avaamista, vaan voit olla freelancer, tehdä nettikauppabisnestä tai jopa työskennellä asiakkaille toisella puolella maapalloa. Oikeastaan vain oma mielikuvitus on nykyään rajana.

Monelle yrittäjyys mahdollistaa tietynlaisen vapauden ja luulen, että tämä on useimmiten se syy, miksi yrityksen perustaminen monien mielestä tuntuukin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mahdollisuus olla itsesi herra, mutta toisaalta myös se tulosvastuun taakka, joka kohdistuu tottakai sinuun itseesi. Olen sitä mieltä, ettei yrittäjyys välttämättä ole kaikkia varten. Se vaatii tietynlaista pinnaa, pitkäjänteisyyttä, kykyä joustaa taloudessa, osata organisoida ja sietää painetta. Ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, ettei yrittäjyys totisesti ole aina helppoa, mutta kaikessa on ne hyvät ja huonot puolensa. Ja samalla, jokaiselle löytyy myös se itselleen parhaiten sopiva vaihtoehto, oli se sitten toimia yrittäjänä tai palkansaajana. Ei tässä ole mitään oikeaa tai väärää valintaa 🙂 Pakko paljastaa, että välillä tunnen edelleen hieman ristiriitaisia tunteita yrittäjyyden suhteen. Joskus tuntuu, että pääsisi yksinkertaisesti niin paljon helpommalla työntekijänä. Heräät, lähdet aamulla töihin päiväksi ja se on siinä, työ ei seuraa sinua iltoihin tai viikonloppuihin (ainakaan toivottavasti). Mutta sitten taas, kun on kerran päässyt yrittäjyyden makuun, tuntuu kieltämättä ahdistavalta ajatus siitä, että olisit sidottuna jonkin toisen aikatauluihin ja määräyksiin. Yrittäjänä vapaus on nimittäin se kaikkein suurin plussa.

Itselleni muotoutui ajatus yrittäjyydestä hiljalleen, sanotaanko parin vuoden aikana. Yhtäkkiä koko visio olikin täysin selvä ja siitä se sitten lähtikin. Täytyy kuitenkin paljastaa, etten vielä viisi vuotta sitten olisi voinut kuvitellakaan itseäni yrittäjäksi. Se jopa ahdisti, yhtenä syynä juurikin se pienyrittäjyyden huono maine, joka meillä Suomessa on ollut. Ettei yrittäjänä menesty ja ettei se kannata. Toki oma liikeidea ja toimiala merkitsee paljon kannattavuuden suhteen, mutta olen itse sitä mieltä, ettei voi koskaan tietää jossei kokeile. Jos mielessä on pitkään hautunut jokin liikeidea, jolle voisi olla markkinalla sijaa, kannustan ehdottomasti kokeilemaan siipiään sen suhteen! Pahimmassa tapauksessa kadut jälkeenpäin. Oma haaveeni on tällä hetkellä se, että yrittäjyyteni kannattaisi jossain vaiheessa siinä määrin, että voisin tehdä sitä pidemmän aikaa ulkomailta käsin, jolloin voisimme muuttaa perheen kera ainakin joksikin aikaa pois Suomesta. Tulihan tätä juuri testattuakin jo vajaan 3kk ajan maailmanympärysmatkalla.

Listasin muutamia pienyrittäjyyden plussia ja miinuksia..

Plussat:

 

Voit työskennellä missä tahansa, milloin tahansa. Itse aloitan hommat yleensä aamuisin klo 6-7 välillä, iltavirkku taas voi tykätä organisoida työnsä iltoihin. Parasta on ehdottomasti se kun saat tehdä hommat juuri siihen aikaan ja siinä paikassa, kun itse koet kaikkein mieluisammaksi. Oli se sitten kotisohvalta tai toiselta puolelta maapalloa. Tänään teen hommia kotona, ensi viikolla Balilta.

Olet itsesi herra. Tässä seikassa on toki kaksi puolta, mutta itsenäisyys on minulle itselleni todella tärkeä seikka. Se, ettei työni pyöri byrokraattisten toimintatapojen tai muiden ihmisten työskentelytapojen ympärillä, vaan saan itse päättää mitä teen ja miten teen.

Päätät itse kuinka vähän tai paljon teet töitä. Tottakai yritystoiminnan tulee tuoda rahaa pankkitilille, mutta on paljolti yrittäjästä ja tämän sen hetkisestä elämäntilanteesta kiinni, mihin haluaa panostaa juuri silloin. Toimeenhan on tultava myös taloudellisesti, mutta yrittäjä päättää itse, tekeekö töitä vain sen verran, että pärjää vai onko tarkoituksena takoa isoja rahoja. Valintoja, valintoja! Parasta on kuitenkin se, että yrittäjänä on mahdollisuus mukauttaa työnsä niin, että se soveltuu hyvin juuri sen hetkiseen elämäntilanteeseen ja resursseihin.

Saat tehdä asioita, joista oikeasti nautit. Yrittäjänä on oltava todellinen intohimo tai kutsumus siihen, mitä tekee. Ei yritys muuten menesty!

Yrittäjyys opettaa paljon. Erityisesti vastuuta, organisointikykyä ja ennen kaikkea ahkeruutta. Sitä, että voit vaikuttaa menestykseen ja työsi tulokseen juurikin sillä omalla panoksellasi.

Miinukset:

 

Toimeentulo ja raha stressaa ajoittain. Teen säännöllisesti laskelmia tuloista ja menoista. Silti, välillä tulee huonompia kuukausia, sitten taas parempia ja näiden välillä on osattava tasapainotella. Tällä hetkellä en esimerkiksi tiedä lainkaan, mitä teen esimerkiksi 3kk päästä, joten välillä tuleva toki pistää jännittämään. Näissä tilanteissa tulee muistaa, että olet itse vastuussa tuloksesta, mutta toisaalta sitten, omaan pussiin tekeminen motivoikin kyllä melko tehokkaasti

Yrittäjänä tulee sinun jatkuvasti kehittyä, keksiä uutta ja suunnitella tulevaa. Välillä tämä voi olla raskasta, mutta olen itse todennut, että parhaimmat ideat tulevat silloin, kun niitä vähiten odottaa. Tottakai tämä pätee  varmasti yleisestikin nykypäivän työelämässä, mutta yrittäjänä olet itse vastuussa tulevasta, eikä kukaan suunnittele sitä puolestasi tai tuo valmiita ideoita eteen, saati sitten tule kertomaan, mitä sinun tulisi tehdä ja miten. Yrittäjänä täytyy pitkälti selviytyä itse, ottaa asioista selvää ja toimia.

Yrittäjä ei lomaile. Pakko sanoa, että olen näiden 10 blogivuoden aikana tottunut tähän faktaan melko tehokkaasti. Blogi kun on kulkenut mukana lomilla, reissuissa ja viikonlopuissa, nykyään se on jopa itsestäänselvyys. Silti, työ on työtä ja on osattava itse vetää tietyt rajat työn ja vapaa-ajan välille. Itselleni tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että pyrin pitämään viikonloppuisin somevapaita päiviä ja yritän tehdä iltaisin mahdollisimman vähän töitä.

 

Tuntuuko yrittäjyys teistä ajatuksena pelottavalta, hankalalta vai onko se ollut elämänne paras päätös? 🔮

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 5 kommenttia.

Maailmanympärysmatkan budjetti

Olen saanut paljon kyselyitä matkamme budjetista ja koska ajattelin, että tästä voisi olla monelle hyötyä, päätin avata hintoja ja budjettia omassa postauksessaan. Eiväthän nämä nyt mitään salaisuuksia ole. Maailmanympärysmatkaa nyt tuskin voi koskaan sanoa halvaksi, mutta sanoisin jopa, että reissu olisi jopa voinut maksaa enemmänkin. Ja siis aivan huomattavasti paljon enemmän!

Toki, emme ole matkalla kuin vajaat 3kk ja teen reissusta käsin töitä, joten tämä laskee hieman kustannuksia täällä reissun päällä. Olen ihan maailmanluokan lentokyylä ja jos ajankohta olisi ollut eri, lentojen hinnoissa olisi säästänyt tuntuvasti rahaa. Monet lennot reitillämme tuntuivat olevan erityisen kalliita tammi-helmikuussa (varmasti johtuen paikallisista lomista), ehkä myös reittien välien pituudesta (olen ihan varma, että vaikka mitkä seikat vaikuttavat lentohakujen algoritmeihin) ja silkasta tuurista mm. tarjousten suhteen.

Ei siis kannata missään nimessä odottaa lentojen kanssa viime tinkaan, vaan aloittaa kartoittaminen (reitit, hinnat, vertailu päivien suhteen) ajoissa ja varata lennot heti sen jälkeen kun on saanut kohteet ja hyvät ajankohdat bongattua. Kannattaa vertailla ainakin paria eri vaihtoehtoista reittiä, tiettyjen kohteiden välillä voi saada lentoja hyvään hintaan! Kyllähän pidempi reissu monen eri kohteen kera vaatii rahaa ja pitkäjänteistä säästämistä. Reissumme rahoitettiin tekemällä pirusti töitä ja säästämällä. Itse tein tosiaan yli vuoden kahta kokopäivätyötä, eli blogia ja aikaisempaa päivätyötä, josta vastikään irtisanouduin. Toki tämä auttoi siinä, että sai helpostikin joka kuu rahaa säästöön. Sain tonnin matkarahaa myymällä tavaraa kirppiksellä, budjetoin tulevat työjutut reissun ajalle hyvissä ajoin ja otin huomioon myös mahdolliset yllätysmenot, joita voi tulla vastaan. Pesämunana oli aikaisemmalta rahoitusalan työpaikaltani viime syksynä saadut henkilöstörahasto-osuudet, joilla katettiin suunnilleen lentojen osuus. Lisäksi minulla on sijoituksia ja säästöjä, jotka ovat turvana, mikäli täällä tulisi vastaan jotain yllättävää.

Lennot

 

Kolmelta ihmiseltä (pojasta menee yli 2-vuotiaana siis jo normaali lippuhinta) maksoivat kaikki lennot yhteensä noin 6500€. Alunperin oli budjettini lentoihin ihan maksimissaan reilut 5000€, mutta ajankohta ja reitti muuttuivat, sekä lisäksi ehtivät lentojen hinnat kallistua, joten budjetissa joutui joustamaan. Jos olisimme aloittaneet matkan vasta joulun jälkeen, olisimme säästäneet melkoisen summan jo sillä, koska lennot ovat aivan järkkykalliita joulun nurkilla. Emme myöskään halunneet ottaa kaikista lennoista halvimpia mahdollisia reittejä tai tiettyjä yhtiöitä (esimerkiksi halpalentoyhtiöt, koska ehdot, matkatavaramaksut, ei aterioita), joka nosti hintoja.

Myös ihan mahdottoman pitkät reitit / useat vaihdot lapsen kanssa tai säätäminen erikseen maksavien matkatavaroiden kanssa, ei kiitti! Jos on valmis hankaliinkin reitteihin tai lentämään pienemmillä yhtiöillä, voi lentopaketin saada vielä paljonkin halvemmalla. Olisin itse ollut siihen täysin valmis, mikäli olisi reissannut ilman lasta, eikä olisi ollut mukana surffilautaa, jonka kanssa saa säätää joka helkkarin kerta kun reissaa johonkin.  Ja jos nyt laskee, että tuosta paketista yhden henkilön lennot maailman ympäri ovat vähän reilut 2000€, ei hinta kyllä ole ihan järin suuri. Ottaen huomioon, että jo pelkästään Tahitille kustantavat lennot keskimäärin 1500€ tai jopa reippaasti yli, reitistä riippuen ja lentomäärä on aivan sama kuin kiertäisi kertaheitolla koko maapallon.

Itselläni oli apuna lentojen kartoittamisessa Momondon lentohaku, josta voi valita ”monta kohdetta”, vertailin kyllä myös muita hakukoneita, mutta olen itse todennut Momondon ehdottomasti parhaimmaksi. Ihan koko reittiä ei voi hakuun syöttää, joten itsekin varasin lennot kolmessa eri osassa (oli muuten myös edullisempi niin). Ekat lennot HKI-LAX suoraan Norwegianilta, seuraava paketti kolmen lennon pakettina ja sitten viimeiset lennot yhdensuuntaisina. Ja huom!! Silläkin on todella paljon väliä, mistä päin lähdet maailmalle! Jos reittimme olisi lähtenyt Itään, olisivat lentojen hinnat olleet aivan huomattavasti kalliimmat, puhutaan siis useista tuhansista euroista! Kannattaa siis testata reitti myös tältä kantilta.

Majoitukset

 

Alunperin laskin, että majoituksiin tulisi menemään kaiken kaikkiaan karkeasti noin 4000-5000€. Tässäkin oli merkitystä kohteilla, jotka eivät meidän reitillämme olleet ihan halvimmasta päästä. Oma ”unelmasuunnitelmani” olisi pitänyt sisällään lopuksi vielä kuukauden Balilla, joka olisi tasannut majoituskuluja, koska kuukauden majoitus olisi siellä maksanut saman verran kuin jossain muussa kohteessamme reilulta viikollta.. Aika ei kuitenkaan antanut enää periksi, joten Bali jäi pois suunnitelmista ja ihan kiva näinkin.

Olin laskenut, että ihanteellinen majoitusbudjetti per 2 viikkoa olisi keskimäärin reilut 1000€, eli kuukaudelle 2000€. Loppupeleissä on tästä jouduttu joustamaan jonkin verran, koska en halunnut tinkiä majoituksesta esimerkiksi Ranskan Polynesian kohteissa, koska se oli oma kohokohtani koko reissulla ja joissain kohteissa oli hieman haasteellista löytää esim Airbnb-tarjontaa. Sitten taas, osassa kohteita tasaavat edulliset viikot majoitusten kuluja. Kriteereinä oli, ettei yövyttäisi missään ihan murjussa, muttei kuitenkaan lähellekään viiden tähden paikoissa. Varasin valtaosan majoituksista Hotels.comista, sekä pari Airbnb:tä (ainiin ja hei, jos rekisteröidytte Airbnb:lle tuosta linkistä, saatte 30€ kredittejä käytettäväksi ensimmäisestä varauksesta!) Sanoisinko, että yhteensä kustansivat / tulevat kustantamaan kaikki majoitukset tältä vajaalta 3 kuukaudelta noin 7000€, eli suunnilleen reilut 2300€ /kk.

Majoitusten suhteen yritimme valita kaikki majoitukset semmoisia, jotka on varustettu keittiöllä, jolloin voimme kokkailla myös itse. (Ainiin ja semmoisia, joissa ei mene pienestä lapsesta lisämaksua, koska nukumme samassa sängyssä! Tämä on yksi tärkeä pointti, koska välttämättä ei aina tarvitse edes varata 3 henkilön huonetta, joka useimmiten on paljon kalliimpi!!!) Päivittäin ravintolassa syöminen nimittäin tulisi melkoisen kalliiksi, joten aamiainen ja lounas ovat aterioita, jotka teemme lähestulkoon päivittäin itse. Useimmiten myös päivällisen. Silti, reissussa on tottakai kiva maistella uusia makuja ja nauttia myös ruoasta, joten ihan pelkästään omien kokkailuiden varassa emme koko reissua halua olla. Lapselle on kuitenkin helpoin kokkailla itse melko tuttuja simppeleitä ruokia.

Kannattaako sitten buukata matka maailman ympäri itse vai matkatoimiston kautta?

 

Sanoisinko, että jos on kokenut reissaaja, voi matkan helposti organisoida ja varata itsekin. Kun ostat valmiin palvelun, maksat toki samalla siivun matkatoimistolle heidän tekemästään työstä. Toki, tällöin he myös hoitavat ja avustavat mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kun jokaisessa kohteessa vietetään ainakin 2-3viikkoa, ei tule ainakaan ongelmia sen suhteen, että myöhästyisi jatkolennoilta jos jokin reitin lennoista on myöhässä. Toki nämäkin seikat kannattaa ottaa huomioon, koska useimmissa usean lennon paketeissa peruuntuvat kaikki jatkoyhteydet, mikäli et saavu reitin ensimmäiselle lennolle. Ainiin ja toki myös tarkastaa ennakkoon matkavakuutus ehtoineen. Mitä kaikkea se kattaa ja paljonko esimerkiksi matkatavaroiden vakuutusssumma on.

Myös allianssit (esim Oneworld) myyvät RTW-lentopaketteja, joten kannattaa myös kurkata näiden reittien hinnat. Tällöin kaikki lennot ovat kyseisen allianssin yhtiöillä ja ehdoista riippuen ovat myös muutokset reitissä mahdollisia. Meillä ei tullut kyseeseen ottaa esimerkiksi Oneworldin lentopakettia, koska esimerkiksi Tahitia ei ollut lainkaan valittavaksi kohteeksi, eikä haluttu mitään kaikkein perinteisintä reittiä. Välillä olen muuten myös bongannut Lentodiilien kautta hyviä tarjouksia lennoista maailman ympäri. Unelmani olisi ollut yhdistää reittiin vielä Samoa tai Fidzi, mutta se sitten vähän jäi, eikä sekään olisi ollut kivaa, että joutuisi jatkuvasti olla siirtymästä paikasta toiseen kun kohteita on liian monta.

Ja mitä tulee budjettiin sen suhteen, mitä täällä matkalla kuluu rahaa syömiseen, ostoksiin ja kaikkeen muuhun, ei semmoista oikein ole 😀 Säästöjä on tottakai sen varalta, että niitä tarvitsee, mutta teen reissusta käsin normaalisti töitä yritykseni nimiin ja olen laskelmoinut tulot ja menot niiden mukaan. Päivittäinen budjetti riippuu paljolti kuitenkin siitä kuinka paljon on valmis kokkailemaan itse ja kuinka kalliista kohteesta on kyse. Jossain voi riittää päivän budjetiksi 10€, jossain ei riitä edes 100€. Sanoisinko, että meillä pyöritään koko perheen osalta keskimäärin ehkäpä semmoisessa 30€ päiväbudjetissa, sisältäen kaikkien ruoat.

Eli, koko maailmanympärysmatkamme kolmelta henkilöltä kustantaa meidän kohdallamme siis noin 12 000€ lentoineen ja majoituksineen. Joku saattaa päästä huomattavasti halvemmalla, joku taas joutua maksamaan paljon enemmän. Paljon vaikuttavat valitut kohteet, matkan kesto ja tottakai myös majoitusten taso. Laitan myöhemmin mm. hotellivinkkejä, yritän saada Moorean tietopläjäyjksen ulos viimeistään ensi viikolla 🙂

Jos on jotain mielessä matkaan tai sen varaamiseen liittyen, niin saa kysyä kommenttiboksin puolella, vastailen mielelläni!

 

Sisältää kaupallisia linkkejä

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Cash rules everything around me…


Heh, ihan alkuun kymmenen pistettä sille, joka tunnisti biisin, josta otsikon teksti on 😀 Wu-tang!

Raha. Asia, joka jollain tasolla koskettaa meitä kaikkia. Hyvässä tai pahassa. Aihe, joka puhuttaa, kiinnostaa, saa ihmiset vaikenemaan, mutta on silti jatkuvasti esillä. Yksi asia ei kuitenkaan muutu ja se on fakta, että harvemmin kukaan sanoo, että rahaa olisi liikaa. Tarpeeksi kylläkin. Varoitan jo ennakkoon, että postaus sisältää melko vahvoja mielipiteitäni rahasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Muistuttaisin kuitenkin, että kyseessä ovat vain omat mielipiteeni, aatteitä ja ajatuksia kun on aiheeseen liittyen laidasta laitaan. Käyttötapoja rahalle löytyy varmasti yhtä paljon kun meitä ihmisiäkin ja niin kauan kun yksilöllä on hallussaan omat rahansa, on täysin hänen päätettävissään kuinka rahansa käyttää. Myös suhtautumistapoja rahaan on erilaisia. Jollekulle raha voi olla vain pakollinen asia elää normaalia ja vaatimatonta elämää, toiselle taas väline vallankäyttöön.

Valitettavaa on, että monet ajattelevat vain ja ainoastaan rahaa, ikäänkuin koko maailma pyörisi sen ympärillä. Ja tottahan se valitettavasti onkin. Kuuluin itsekin ennen melko kapitalistisen ajattelumallin kannattajiin ja siihen, että jokaisella on käsissään avaimet omaan menestykseensä. Jossain määrin toki ajattelen näin edelleen ja varsinkin näin Suomen mittapuulla, kun edellytykset kouluttautua ja toteuttaa itseään löytyy, vaikkei olisikaan syntynyt kultalusikka suussa. Toki, tiettyjä sosiaalisia aspektejahan tähän liittyy, mutten tällä kertaa keskity postauksessa niihin. Viime vuosina ovat silmäni kuitenkin avautuneet sille todellisuudelle ja nykymaailmalle, jossa tuntuu, ettei millään muulla ole väliä, paitsi rahalla. Asia, joka myös ahdistaa valtavasti on se, kuinka ihminen luokitellaan rahan perusteella. Köyhä on huonompi, jolle taas varakas ja menestyvä voi nyrpistää nenänsä. Ihan kuin ihmisarvo olisi laskettavissa hintalapun kera.

En kutsuisi itseäni missään nimessä rahanahneeksi, mutta nuukaksi ja säästeliääksi kylläkin. Olen tarkka mihin laitan rahani ja tavoitteellisuus motivoi hurjasti myös rahan suhteen. Jos tavoitteena ja palkintona ahertamisesta on joku kiva asia, ei kovasti puurtaminen tunnu niin puulta. Vaikka olinkin ennen huomattavasti huolettomampi rahankäytön suhteen, ei olisi ikinä tullut kuuloonkaan jättää esimerkiksi laskuja maksamatta tai elää täysin yli varojeni. Olen monesti miettinyt, että mitä ihmisen päässä liikkuu, joka tuhlaa tilipäivänä rahat ennenkö vuokra on maksettu? Ja sitten ihmetelläänkin, että mitäs nyt ja jotenkin oletetaan, että joku toinen hoitaa hommat tämän puolesta. Omasta mielestäni pitäisi jo peruskoulussa opettaa yksinkertaista taloudenhallintaa ja rahankäyttöä, sekä kertoa säästämisestä. Toivon, että näin olisi vielä jonain päivänä ja itselleni on todella tärkeä asia opettaa omalle pojalleni vastuullista rahankäyttöä ja säästämistä, sekä ennen kaikkea sitä tervettä suhdetta rahaan.

Toki fakta on, että usein huonoon taloudenhallintaan liittyy myös muita elämänhallinnan ongelmia, esimerkiksi päihteiden, mielenterveyden tai pelaamisen kanssa, eikä rahanmenoa välttämättä kykene järjellä hallitsemaan tai koko asiaa edes tiedosta – kunnes tili on typötyhjänä ja viimeiset lantit pelattu lähikaupan pelikoneeseen. Suhtaudun itse todella jyrkästi kaikkiin rahapeleihin. Veikkaus, RAY, enkä edes aloita niistä nettikasinoista tai muista uhkapeleistä. Aivan käsittämätön asia on omasta mielestäni se, kuinka esimerkiksi Veikkaus saa monopolinsa nimissä mainostaa itseään ”hyvänä tyyppinä” ja rahapelien radikaali massamainonta on täysin ok, samalla kun moni muu, huomattavasti harmittomampi asia on kiellettyä tai laitonta. Mussutetaan vaikkapa jostain aurinkovarjoista, joissa on auringon haalistama panimon logo, hohhoijaa. Tottakai ymmärrän pointin sen suhteen, että Lotto on hauskaa ajanvietettä silloin tällöin ja ajatuspeli siitä, mitä tekisi voiton osuessa omalle kohdalleen. Silti esimerkiksi nettikasinoiden ainoa tehtävä on saada pelaajat mitä suurimmalla todennäköisyydellä pelaamaan enemmän ja lopulta menettämään kaikki rahat. Mielestäni tämä on yksinkertaisesti sairasta.

Syy, miksi ehkä suhtaudun asiaan näin jyrkästi, on vanha työni, jossa näin ihmisten tilikäyttäytymisen perusteella todella paljon mm. ongelmapelaamista. Pelataan kaikki rahat, nostetaan kaikki mahdolliset pikavipit tai vanhempien nuorelle säästämät asuntosäästöt siinä toivossa, että ”kohta se iso voitto ihan varmasti tulee”, kunnes tili on taas tyhjä. Todella surullista. Ja sitten miettii näitä ihmisiä, jotka haluavat tehdä bisnestä esimerkiksi pyörittämällä nettikasinoa, tienaamalla heikompien ihmisten kurjuudella? Tai suuremmassa mittakaavassa semmoinen ”yksittäisestä ihmisestä viis, kunhan teemme rahaa”-talous. Tämä on asiaa, joka saa ainakin minut empaattisena ihmisenä yksinkertaisesti voimaan pahoin. Vähän kuin laillista huumekauppaa. Seuraumuksista viis, kunhan omaan tilipussiin kilisee.

Pakko todeta, että olen myös itse oman kokemukseni myötä todennut, kuinka koukuttavaa nettipelaaminen on. Saatamme välillä tehdä netissä pari riviä EuroJackpotia ja yhdessä vaiheessa pelasin silloin tällöin niitä Veikkauksen nettiarpoja kun lottorivien jälkeen jäi hiluja. Tiedättekö kun sitä ajattelee, että euro sinne tänne, mitä väliä. Varsinkin nykyään on raha ei useimmiten ole enää konkreettista ja fyysistä rahaa, vaan numeroita tilillä, jolloin sen hupenemista on ehkä myös tietyllä tavalla hankalampi hahmoittaa. Kerran voitin 60€ nettiarvasta ja huhhei, kuinka tohkeissani olin! Pienetkin voitot suorastaan tekevät himon pelata ”vielä yhden”. Yhteensä olen laittanut noihin arpoihin varmaan jotain muutaman kymmentä euroa tässä parin vuoden aikana, mutta nyt ajatellen nolottaa kyllä, että edes sen verran.

No postauksen pointtina ei pitänyt olla rahapelit, mutta ajatus ehkä hieman karkasi. Kaikesta tästä huolimatta on suhteeni rahaan muuttunut parin viime vuoden aikana hurjasti. En tiedä onko syynä se, että säästöjä alkaa olla kertynyt jo sen verran, että niillä toteuttaisi omia unelmiaan, pieni uupumus tästä jatkuvasta oravanpyörästä vai yksinkertaisesti niiden elämän tärkeimpien elementtien oivaltamisesta. Koska totuushan on se, ettei raha todellakaan tuo sitä onnea. Helpottaa kyllä elämää ja antaa oljenkorsia kivojen asioiden toteuttamiseen, mutta varmasti siihenkin kyllästyy melko nopeasti. Muistan kun yläasteella pelasin ahkerasti SIMsiä ja löysin jostain netin uumenista huijauskoodin, jolla SIMien tileille sai tehtailtua rajattomasti rahaa. Olihan se alkuun jännittävää ja koukuttavaa. Sai rakentaa hienoja taloja, ostaa niitä kalleimpia kalusteita, kunnes aika äkkiä iski semmoinen ”No mitäs nyt”-fiilis. Kun kaikki oli saatavilla helpolla, meni into koko peliin. Voisin kuvitella, että sama varmasti pätee myös todellisessa elämässä.

Silti, pyrin omallakin rahakäyttäytymisellä luomaan vastuulliset puitteet tulevaa ajatellen siltä kantilta, että myös poikamme oppisi suhtautumaan rahaan terveellä tavalla. Kun säästää, saa kivoja asioita ja niin edespäin. Kirjoittelin pari vuotta sitten postauksen siitä, kuinka säästämme pojan lapsilisän tälle tulevaisuutta ajatellen. Puolet tilille, puolet sijoitustuotteeseen. Silloin muistan nousseen esille mielipiteen siitä, että pitäisikö lapsilisä poistaa niiltä, jotka kykenevät laittamaan sen säästöön? Itse en valitettavasti näe tässä logiikkaa, koska miten lapsilisän säästäminen korreloi täydellä varmuudella perheen varallisuutta?

Ulospäin varakas saattaa hassata lapsilisät omiin laskuihinsa ja suuriin menoihin, viis välittää lapsen tarpeista, kun taas pienituloiselle on omaakin etuaan tärkeämpi taata lapselle mukavat säästöt tulevaisuuteen. Tai, pienituloinen voi laittaa lapsen hankinnat vähemmälle, jotta saisi itse ”nauttia elämästä”. Ei tämmöisiä asioita voi yksinkertaisesti olettaa tulojen perusteella. Sehän siinä onkin kun ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia. Perheen tulotaso ei välttämättä kerro pätkääkään siitä, millä tasolla perheen sisäinen talous on. Jos lapsilisä poistettaisiin niiltä, joiden vuositulot näyttävät ylittävän tietyn euromääräisen rajan, uskon että kärsimään joutuisivat ne lapset. Sehän siinä onkin, että moni asia voi näyttää ulospäin varsin erilaiselta. Itse en ikinä käytä lapsilisää ostaessani pojalle vaatteita, tarvikkeita, matkakuluja maksaessa, vaan ne menevät aina minun omista rahoistani. Silloin säästän joistain omista menoistani. Joskus jos edessä on ollut suurempia hankintoja (esimerkiksi vaunut tai joku reissu) olemme laittaneet sen puitteissa pari lapsilisää sivuun kattamaan kuluja.

Palatakseni takaisin alkuperäiseen aiheeseen, ahdistaa eniten kuitenkin se maailma, jossa millään muulla ei ole väliä kuin, että rikastut itse pirusti tässä ja nyt. Viis tulevasta tai siitä, millä hinnalla kaikki tapahtuu. En itse voi ymmärtää miten suuri osa ihmisistä tässä maailmassa edelleen elää ne laput silmillä täysin sokeana siitä, mitä ehkä voisi itse tehdä paremmin tai ajattelematta omien tekojen seurauksia pitkällä aikavälillä, kunhan itse kylvet rahassa. Esimerkkinä nyt vaikka jonkun geenimanipuloidun ruoan tuotanto Yhdysvalloissa, joka perustuu paljolti juuri kasvatettavien siementen monopoliin ja runsaaseen torjunta-aineiden käyttöön, joka pitkässä juoksussa tuhoaa maaperän. Se siitä kestävyydestä, kunhan rahaa tulee tilille tässä hetkessä. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä. Itse tulen niin surulliseksi kun ajattelen, kuinka raha tuntuu määräävän nykyään ihan kaiken. Välillä tuntuu siltä, että haluaisi vain ottaa ja lähteä, muuttaa jollekin pienelle saarelle ja kerätä simpukoita elannokseen, vailla huolta suuren maailman menosta. Mutta eihän se pakeneminenkaan tietysti ole mikään ratkaisu. Vai onko? Onneksi kaikilla on vapaus tehdä valinnat omalta osaltaan.

Loppuun voisin tiivistää sitä suhtautumistani rahaan nykyään: Sitä tarvitaan jonkun verran, mutta raha ei saa mennä onnen edelle. Tasapaino ennemmin kuin ahneus.

Ajatuksia tai mielipiteitä puolesta tai vastaan?

 

Ja ettei olisi epäselvää, niin kuvien puhelimen kuoret saatu 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Randomjuttuja tältä viikolta x 5

Viikko on tähän saakka hujahtanut semmoista vauhtia, että huhhei! Tässä on ollut ties mitä säätöä. Poika ollut (taas vaihteeksi) hieman nuhainen, minulla on ollut päällä hurja kaappien tyhjennys kirpputoria varten ja mitäköhän vielä.. Olen ottamassa kirppispöydän jostain lähiviikkoina ja myyntiin on menossa vaikka mitä kivaa omista jutuista lastenvaatteisiin- ja tarvikkeisiin. Ilmoittelen paikasta ja ajankohdasta myöhemmin, mutta olen karsinut kaappeja melko rankalla kädellä. (Ette arvaa kuinka innoissaan Tommi on ollut tästä..)

Ajattelin tänään listata x randomjuttua kuluvalta viikolta..

 

1. Uskokaa tai älkää, mutta tällä viikolla olen herännyt vasta herätyskellon soidessa, eli klo 6. Yleensä kun herään automaattisesti arkisin 5.30 maissa, mutta ilmeisesti alkaa se ”talvihorros” tehdä tuloaan kun maittaa uni kauemmin ja tuntuu, että uni on muutenkin sikeämpää. Ainiin ja iltaisin on tottakai aivan horkassa jo ennen yhdeksää.

2. Marssin eilen passikuvaan kun luulin, että passi on reilun puolen vuoden päästä vanhentumassa. Kun aloin täyttää verkossa hakemusta, selvisi että se onkin vasta vuoden päästä, eikä hakemusta voinutkaan täyttää menemättä käymään fyysisesti poliisilaitoksella selittämässä miksi haluaa uusia passin jo aikaisemmin. Aaargh! Olen yleensä tosi täsmällinen, varsinkin päivämäärien kanssa, mutta näköjään menee jo itsekin sekaisin kaikkien meneillään olevien juttujen kanssa. No, onpahan nyt sitten uudet passikuvat. Ainiin ja se olikin henkilökortti, joka oli vanhenemassa ensi kesänä. Enhän muuten ole ainoa, joka ei tyydy passikuvassa ikinä niihin ekoihin kuviin, vaan pyytää aina varulta aina ”toisen rundin”? Jotenkin nolottaa aina ja kuvaajat varmaan tuumaavat aina kerta toisensa jälkeen, että tyypillistä.. Naiset. Kuvittelisi, että miehet marssivat passikuvaan ja haluavat vain yksinkertaisesti koko homman nopsaa hoidettua ja tyytyvät niihin ekoihin vaikkeivat olisi täysin tyytyväisiä, haha. Ja okei, pyysin itse ottamaan vain kaksi kuvaa ja nyt valitsin ihan suosiolla sen ekan. Olipas monimutkaista ennen vanhaan kun piti ottaa passikuvat automaatissa ja toivoa, että tulee edes sinne päin-onnistunut.

3. Mainitsin aikaisemmin, että ollaan mietitty kylppärirempan teettämistä, koska meidän kylppäri kaipaa kipeästi päivitystä. Tai siis ainakin jos vertaa muuhun asuntoon ja jostain syystä tuntuu hassulta, että kaikki muu on fiksattu täällä tiptop, mutta kylppäri on 20 vuoden takaa. Mikä yllätti suuresti, on kuinka paljon kylppärirempat maksaa!! Huhheijaa, kuvittelin alkuun, että joku 7t riittäisi heittämällä koko hommaan, mutta se onkin parin arvion perusteella ollut suunnilleen vain työn osuus. Meillä on käynyt pari tyyppiä tekemässä arviota ja tällä hetkellä paras tarjous on reilut 10t töineen kaikkineen. Viime viikolla meillä oli puhelinpaltsu pankkiin ja mietitään nyt, että onko remppa juuri nyt oikeasti ajankohtainen vai kuinka tehdään.

4. Reilu vuosi sitten taisin kirjoitella ajatuksiani asuntolainan kilpailuttamisesta. Aikaisemmin sain pankin henkilökuntana aivan minimaalisen marginaalin, joka sitten reilu vuosi sitten pompsahti normaaliin vaihtaessani työpaikkaa. Enpä ollut ihan kamalan perillä marginaalitasoista hoitovapaan jälkeen, joten jotenkin vain tyydyin meille ehdotettuun marginaaliin 0,84%, joka tässä vuoden aikana alkoi kyllä tuntua todella suurelta ottaen huomioon kokonaisasiakkuutemme ja pankin riskit. Kaikilla kolmella on säästöjä, sijoitustuotteita, melko kohtuullinen tai jopa keskimääräistä pienempi asuntolaina hyvällä omarahoituksella, noin yleisesti pitkä ja ”siveellinen” asiakkuus ilman sen kummempia rikkeitä, maksuviiveitä tai tilinylityksiä. Mainitsin tästä pankkivirkailijalle ja tämäkin tuumasi marginaalin olevan melko korkea. Nyt on sekin päivitetty 0,6%, joka tuntuu huomattavasti paremmalta. Ei nyt varmaan entisenä pankkilaisena saisi sanoa tätä ääneen, mutta kannattaa kyllä tarkastaa marginaalitasot aina parin vuoden välein. Käy vaikka toisessa pankissa kyselemässä arvio marginaalitasosta, ne kun elävät jatkuvasti.

Vaihtamalla pankkia tai kilpailuttamalla voi nimittäin saada huomattavasti paremman hinnan, varsinkin jos on asiakas, jolla on muitakin pankin tuotteita, eikä vain korvia myöten lainaa. Sekin voi auttaa, että aloitat vaikka rahastosäästämisen pikkusummalla. Onhan se ihan ymmärrettävää, että semmoiset asiakkaat ovat ihan millä tahansa alalla melko rasittavia, jotka kitisevät hinnoista, kuluista ja pitäisi saada kaikki ”ilmaiseksi”, mutta ei olla valmiita edes säästämään itselleen 50 eurolla kuukaudessa sijoitustuotteeseen. Säästöjä tai lisätuotteita ei ole, mutta silti pitäisi saada halvin mahdollinen asuntolaina ja tottakai aivan maksimisummat.. Onko teillä lähiajoilta kokemuksia marginaaleista PK-seudulta? Missä tasossa ovat liikkuneet?

5. Jutta pyysi minut eilen mukaansa käymään kivikaupassa ja eihän tämmöinen kivihullu nyt kivikauppakeikasta kieltäydy. Mukaani lähti eilen pinkki opaali, jonka tarkoitus on tuoda tasapainoa. Kun jalat ovat maassa, mutta pää huitelee pilvissä, auttaa tuo kivi pitämään tasapainon näiden kahden ääripään välillä. Täytyy ottaa myöhemmin kuva kivestä ja myös niistä Kalifornian kiviostoksista. Olen aivan unohtanut kun kaikki kotona kuvaaminen on viime viikkoina pimeyden vuoksi ollut aivan nollissa.

Mitäs teidän viikkoon kuuluu?

Kuvat Jutta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Arjen simppelit säästövinkkini

En ole hetkeen tainnut kirjoitella säästämisestä tänne blogiin. Kai olen mukamas ollut niin kiireinen omien säästömietteideni kanssa, etten ole oikein muuta ehtinyt miettiäkään 😉 Tänään kuitenkin tulee muutos asiaan ja ajattelin listailla muutamia yksinkertaisia säästövinkkejä arkeen. Kaikki ovat jo kuulleet niistä perinteisistä ”syö töissä omia eväitä”, ”älä osta take-away-kahveja” ja sitä rataa, joten yritin tällä kertaa välttää niitä. Osa näistä vinkeistäni voivat toki olla melko itsestäänselviä ja kertausta aiempaan, mutta toivottavasti myös niitä uusia niksejä!

Siirrä rahaa säästöön heti kun palkka tulee. Tai siis tietysti sen jälkeen kun olet maksanut laskut ja budjetoinut tilille muut kuukauden pakolliset menot aina ruoasta asumiskuluihin sun muuhun. Säästämisen avainjuttu onkin juuri siinä, että säästäminen sujuu kuin itsestään. Vähän kun maksaisit pois laskun, joka kuitenkin ohjautuu rahana omaan pussiisi. Palkkapäivänä maksan kaikki erääntyvät laskut, siirrän lainanlyhennyksen, vastikkeen ja päivähoitomaksun omat osuuteni yhteiselle tilillemme, kartoitan muita loppukuun menoja ja tuumailen, paljonko jätän tilille käyttövaraa. Loput siirränkin sitten säästöön, heti. Muuten tilillä lojuvalle rahalle keksii kyllä melkoisen monta käyttökohdetta ennen seuraavaa tilipäivää..

Tehokkain säästökohde on huomaamaton, jossa raha on ”piilossa” tai edes hieman suojassa niiltä extempore-shoppailuvillityksiltä. Itse olen kokenut rahastot tähän ehdottomasti parhaimmiksi vaihtoehdoiksi, lisäksi on säästöjen päälle kertynyt vuosien saatossa kivasti korkoa, joka taas kasvaa jatkuvasti korkoa korolle ja niin edespäin. Silti sijoitusten realisointi on yksinkertaista ja nopeaa, jos siihen päätyy. Rahat tulevat tilille lunastuksen jälkeen päivässä-parissa. Mikäli haluat ehdottomasti säästää tilille, voisiko nettipankista piilotettu tili olla hyvä vaihtoehto? Tai säästötili toisessa pankissa, johon sinulla ei ole verkkopankkitunnuksia? Vinkki: S-bonusten kanssa poikivat säästöt ovat näppärä idea, keskittämällä kertyy bonuksista lisäksi kivasti passiivista säästöä rahan muodossa. Jos siis olet hc-bonushaukka, kuten minä. Eli voisiko kuukausittainen S-tilille siirtäminen olla hyvä vaihtoehto, jos rahat kummittelevat omalla käyttötilillä.

Konkreettiset tavoitteet ja säästökohteet motivoivat. Haaveilit sitten unelmien lomamatkasta, merkkilaukusta tai ekasta omistusasunnosta, määrittele selkeä kohde, mikäli säästäminen muuten on hankalaa. Itselläni on useita potentiaalisia käyttökohteita säästöilleni, mutta ennen kaikkea säästän ”ihan muuten vain”, koska ikinä ei voi tietää minne elämä vie tai mitä haluat toteuttaa. Siksi säästämisen aloittamisen suhteen ei kannata jahkailla, vaikka selkeä kohde ei olisikaan vielä mielessä. Jos tavoite on matkustaa unelmakohteeseen, voit vaikka nimetä säästötilisi kohteen nimellä tai palauttaa haaveen mieleesi aina silloin kun säästösiirron tekeminen palkkapäivänä kirpaisee. Anyway, tee se siirto!! Kun haluat jotain kovasti, auttaa se motivoimaan myös säästämisessä. Eivät ne säästöt minnekään katoa, ennemmin ne sieltä käyttötililtä hupenevat aivan huomaamattaan turhiin arjen hetken mielijohteen pikkuostoksiin. Säästäminen ja sijoittaminen myös koukuttaa. Innostus vain kasvaa sitä mukaa kun säästöjä alkaa kertyä enemmän kasaan.

Käteiset säästöpossuun. Tässäpä muuten ehkä tuorein oma säästövinkkini, joka on osoittautunut varsin tehokkaaksi. Koko homma lähti itseasiassa siitä kun keväällä ja kesällä nostin euroja reissuille, jotka sitten jostain ihmeen syystä ”unohtuivat” lompakkooni, kunnes loppukesästä kaivelin kukkarosta useita kymppejä. Käytin näitä ruokaostosten maksamiseen ja sitten vaihtorahat jemmaan aina säästölippaaseen. Nykyään käteistä pyörittelee käsissään niin harvoin, että olen kokenut tämän melko helpoksi keinoksi saada rahaa sivuun. Nostaa silloin tällöin setelin ostoksiin ja loput sitten lippaaseen. Itse en ainakaan mielellään maksa mitään käteisellä, joten eipä sieltä lipastosta tule koskaan mitään otettuakaan. Tavoitteena olisi saada muutamia satasia kokoon säästölippaaseen ja viedä sitten talletusautomaatin kautta tilille. Tämä ei liity suoranaisesti säästämiseen, mutta äitiyslomalla kauppasin aika paljon turhaa tavaraa kaapeista Facebook-kirppiksillä. Myös tällöin hillosin saadut myyntihilut säästöpossuun ja taisin muutaman kuukauden aikana saada kerrytettyä näistä useita satasia ja niillä ostinkin sitten pojalle kaikenlaisia vauvantarvikkeita.

Jos sinulla on asuntolainaa, voit säädellä lainan summaa. En tosin tiedä onko tätä joustopalvelua kaikissa pankeissa? Lainan lyhennyssummaa voi siis muuttaa haluamakseen, korot on kuitenkin aina maksettava. Kaikkiaan lyhennyksistä voi ainakin meillä joustaa 10% lainan summasta. Tämä siis meinaa, että jos tulee akuuttia menoa, voi lyhennyksen summaa säätää pienemmäksi, jolloin jää rahaa säästöön. Ennemmin tietysti jemmailen tuota joustovaraa niiden pahojen päivien varalle, mutta toinen vaihtoehto on tietysti huijata itseään säätämällä lyhennyksen esimerkiksi 100€ suuremmaksi ja myöhemmin maksaa pari kuukautta pienempää. Säästöä jokatapauksessa kumpaankin suuntaan, omaan pussiisihan lyhennyksetkin menevät, eivät tosin niin helposti realisoitaviksi säästöiksi.

Jos tarkoitus on säästää, älä lähde kauppoihin kiertelemään. Okei, tämä on aika klisee, mutta toimii oikeasti! Itse sain shoppailun aikoinaan katkaistua juuri sillä, etten enää lähtenyt kiertelemään töiden jälkeen Zaraa ja muita vaatekauppoja. Jotenkin itsestään vähensin myös nettikauppojen selailua ja jotenkin pikkuhiljaa shoppailuinto vain väistyi niiden oikeasti turhien hankintojen osalta. Nykyään harkitsen yleensä muutamaan otteeseen uutta ostaessa, että tarvitsenko tätä ihan oikeasti? Ja loppupeleissä olenkin päätynyt ostamaan niitä juttuja, jotka tosiaan ovat jääneet vuosikausiksi kovaan käyttöön. Tilanteet, joissa sallin itselleni kunnon shoppailun, on matkoilla, jolloin olen säästänyt juuri sitä tarkoitusta varten. Olen kuitenkin huomannut, että myös tällöin harkitsen nykyään todella tarkkaan ja harvemmin ostan mitään todella turhaa.

Ja loppuun: Kun olet säästämisen jälkeen jättänyt tilillesi sen tietyn summan, jolla pitää selviytyä kaikista kuukauden kuluista, voit heräteostosta tuumeillessasi miettiä, kuinka monen päivän ruoat saisit samalla summalla ostettua? Itse en yksinkertaisesti jätä tilille ”shoppailuvaraa”, vaan siirrän sen osuuden heti alkuun säästöön. Näin rahaa ei ole budjetoitu alunperinkään mihinkään ylimääräiseen. Joustovaraa jätän toki aina, koska aina ilmestyy jostain lasku tai ylimääräinen meno, jota et muistanut tai johon et ollut varautunut.

Ja ps. Ei elämä saa kuitenkaan olla pelkkää säästämistä. Itsensä palkitseminen ja hemmottelu on täysin sallittua silloin tällöin! Esimerkiksi herkkusmoothie tai omenapiirakan pala viikossa pitää arjen mielekkäänä 😉 Panosta siis myös niihin pieniin juttuihin, jotka tekevät sinut iloiseksi.

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.