Arjen helpompaa maksamista

Kaupallinen yhteistyö: Pivo

Vaikka yleensä pyrinkin olemaan mukana ajankohtaisissa ilmiöissä, nolottaa hieman myöntää, että olen kunnolla tutustunut kaverimaksamiseen vasta tämän vuoden aikana. Ja huhhei, jopas on arki helpottunut maksamisen osalta. Itse en nimittäin pidä käteisen ja tilinumeroiden kanssa säätämisestä sitten ollenkaan. Väittäisin, ettei kovin moni varmasti muista ulkoa loputtoman pitkää IBAN-tilinumeroansa ja onhan se ”mikä sun tilinumero nyt olikaan?”-rumba kieltämättä jo hieman vanhanaikaista. Täytyy myös myöntää, etten nykyään kanna käteistä mukana oikeastaan koskaan (yhtä ruttaantunutta kymppiä lukuunottamatta, joka lojuu lompakossani aivan hätävarana). Miksi siis tehdä asioista vaikeaa jos mahdollista hoitaa ne helpomminkin?

Kesä on piknikkeilyn, juhlien ja illanistujaisten aikaa yhdessä ystävien kanssa. Monet kestittelyt ja yhteiset lahjat maksetaan monesti kimppaan, jakaen kulut jälkeenpäin muiden kesken. Olen itse tyyppi, joka ennemmin toimii itse kulujen maksumiehenä ja jakaa nämä jälkikäteen, kuin alkaisi kuittien kera selvittelemään, että kuka maksaa kellekin ja kuinka paljon. Tiedättekö, koska jokainen on halunnut osallistua maksamalla jotain pientä. Oli sitten kyseessä hotellimajoitus, lennot, mökkiruoat tai vaikka yhteinen synttärilahja ystävälle, maksan sen mielummin itse kokonaisuudessaan ja pyydän muita maksamaan minulle sitten jälkikäteen.

En siis kertakaikkiaan halua tehdä asioista vaikeita tai alkaa tekemään monimutkaisia laskuselvityksiä. Kun on useita osallistujia, on kaverimaksaminen ehdottomasti helpoin tapa toimia. Riittää kun puhelinnumerot ovat tiedossa, niin rahan maksaminen, pyytäminen tai kulujen jako hoituu hujauksessa ilman tilinumeroiden kaivamista. Vaikka tietyllä tavalla tuntuu joskus haikealta, ettei käteistä liiku nykyään käytännössä ollenkaan, on tämä toisaalta myös helpotus. En usko, että monikaan tahtoisi saada enää kaverin lounasrahoja kirjaimellisesti käteisenä? No, kieltämättä en minä ainakaan.

Pivo on kotimainen helpon maksamisen sovellus, joka on ilmainen kaikkien pankkien asiakkaille. Pivo helpottaa arkea esimerkiksi juuri kätevän kaverimaksamisen avulla, jonka kautta maksat tai pyydät muilta rahaa tilillesi pelkän puhelinnumeron avulla. Helppoa! Itse olen todella huono pyytämään kavereilta velkoja tai muistuttelemaan rahojen siirtämisestä, joita ollaan jääty auki vaikka ravintolaillasta, koska jotenkin koen sen nolona. Siksi tykkäänkin itse Pivon Pyydä-ominaisuudesta, jolla voit helposti ja sen kummemmitta selittelyittä laittaa kaverillesi puhelinnumeron avulla pyynnön maksaa summan x vaikkapa edellisviikon illallisesta. Itse pidän Pivosta erityisesti siksi, että se on omanlainen, eli jokaisen Pivo on kovin erilainen, käyttäjästä riippuen. Eli, juurikin sinunlainen 🙂

Pivoon on vastikään tullut myös toivottu Jaa-ominaisuus, jolla voit helposti jakaa kulut tasan useamman henkilön kesken. Pivosta löytyy myös erilaisia sovelluksia, kuten Kotipizza ja Cityshopper (joka on muuten maksuton OP:n omistaja-asiakkaille), jotka tekevät sovelluksen käyttämisestä vieläkin monipuolisempaa. Pivo käyttää myös Siirto-maksua, joka tarkoittaa, että Nordean ja Osuuspankin tilien väliset maksut siirtyvät tilille aina reaaliajassa.

Mihin tilanteisiin koen Pivon erityisesti mahtavana omassa arjessani?

 

Illanistujaiset ja illalliset ystävien kanssa tai perheen kanssa. Esimerkiksi reissussa olemme todenneet, ettei laskujen jakaminen seurueen kesken todellakaan ole mikään itsestäänselvyys – välillä ei siihen edes suostuta. Tällöin olemme itse yleensä harrastaneet matkoilla käteisrumbaa, joka on usein melkoista säätämistä kun jokainen yrittää kaivella sopivaa rahaa pöytään. Varsinkin ulkomailla helpottaa maksaa yhdestä laskusta, jolloin muut ruokailijat voivat helposti siirtää summat takaisin maksajalle kaverimaksuna.

Valmistujaislahjat ja muut muistamiset. Lahjaostokset menevät perinteisesti niin, että yksi käy ostamassa lahjan ja muut osallistuvat jälkeenpäin. Mikä olisikaan helpompaa, kuin laittaa lahjan oston jälkeen maksupyyntö kaikille osallistujille esimerkiksi Whatsapp-ryhmän puhelinnumeroiden avulla? Mutkatonta kaikille, ilman tilinumeroita, käteistä ja ylimääräistä säätämistä.

Perheen sisäiset kulut. Jaamme taloudessamme oikeastaan kaiken puoliksi puolison kanssa. Käymme paljon ruokaostoksilla erikseen ja käytämmekin aktiivisesti nopeaa kaverimaksamista juurikin perheen välisten siirtojen tekemiseen. Laskujen jakaminen, yhteiset hankinnat ja kauppaostokset ovat ehkä ne yleisimmät, joissa siirrämme rahaa toisillemme helposti kaverimaksun avulla.

Lentojen ja majoitusten varaus. Toimin usein matkojen varaajana ja maksumiehenä. Varauksen jälkeen on kätevää laittaa matkakumppanille summa maksupyyntönä Pivon kautta tai jakaa matkakulut tasan isomman matkaporukan kesken jaa-ominaisuudella.

Näen kaverimaksamisen erityisen kätevänä myös reissussa kun tulee maksettua vuorotellen paljon lounaita, illallisia, kahvieväitä, pieniä ostoksia tai vaikkapa aurinkotuolien vuokria rantsussa.

Onko teissä aktiivisia Pivon käyttäjiä?

 

Suosittelen itse lämpimästi kokeilemaan! Sovelluksen lataaminen onnistuu maksutta esimerkiksi täältä.

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Tulevaisuus pelottaa?

Kuluvan parin vuoden aikana olen jollain asteella pelätä tulevaisuutta ja sitä, mihin tämä maailma on menossa. Ilmastonmuutos, talouden loppumaton kasvubuumi ja teknologian kehitys suuntaan, josta en itse rehellisesti ymmärrä yhtikäs mitään. Milloin raja tulee vastaan ja mitä silloin tapahtuu? Ja voiko talous muka todella kasvaa loputtomiin? (Katsoin muuten juuri pari viikkoa sitten Yle Areenasta hyvän dokkarin aiheesta, Ulkolinja: Talouskasvun takaraja. Suosittelen!) Mielessä on ollut jo pitkään kirjoittaa blogiin aiheesta, mutta on tuntunut jotenkin hankalalta hahmottaa ajatuksiani tästä tekstin muotoon, kunnes sitten tänään päätin käsitellä aiheita, joita olen tämän vuoden aikana paljon pohtinut.

Talous perustuu paljolti siihen, että sen mahdollisuudet kasvaa ovat loputtomat. Täytyy myöntää, että vaikka koen tietäväni jotain taloudesta ja rahoitusmarkkinoista, ovat nämä asioita, jotka ovat oikeasti tavalliselle ihmiselle todella vaikeasti ymmärrettävissä. Koko maailman rahoitusjärjestelmä on loppupeleissä niin monimutkainen ja kaikesta muusta irrallaan oleva instanssi, että se tuntuu jopa vähän pelottavalta. Suursijoittajana voit helpostikin manipuloida markkinoita ja vaikuttaa shorttaamalla osakekursseihin. Reilun sadan vuoden aikana on rakennettu järjestelmä, joka ohjaa kaikkea. Poliitikot ja valtioiden päämiehet eivät enää hallitse maita ja maailmaa, vaan talous. Jos on rahaa, on valtaa, koska raha pyörittää maailmaa. Pörssikurssit ovat olleet kasvujohdanteisia viimeiset vajaat 100 vuotta hetkellisiä notkahduksia lukuunottamatta, mutta tarkoittaako se, että näin jatkuu ikuisesti? Työskennellessäni pankissa sijoitustuotteiden parissa, oli yksi asiakkaiden yleisimmistä kysymyksistä se perinteinen ”Voinko menettää kaikki rahani?” Vastasin, että teoreettisesti on kaikki mahdollista, mutta tilanne vaatisi suurinpiirtein sen, että koko talousjärjestelmä kokisi historian pahimman kriisin ja vakaimmatkin pankit menisivät nurin. Nyt kun ajattelen asiaa ”skeptisin silmin”, onko se loppupeleissä täysin mahdoton yhtälö? Ettei talouskasvu jatkukaan hamaan tappiin asti? En itse edelleenkään näe tätä itse kovin todennäköisenä, mutta toisaalta, useat varsin epätodennäköiset tilanteet ovat historiassa toteutuneet.

Luen parhaillani erästä kirjaa, jossa todetaan osuvasti: ”Elämä on kehittynyt niin pitkälle ja tullut niin monimutkaiseksi, että tavallinenkin mies tai nainen tarvitsee suuren määrän varallisuutta voidakseen elää elämää, joka edes lähestyy täydellisyyttä”. (Wallace Wattles) Tämä kiteyttää kaiken. Raha tosiaan ratkaisee sen, millaista elämää elät. Saatko syödäksesi tuoretta ja terveellistä ruokaa, pääsetkö sairastuessasi hoitoon tai onko lapsillasi mahdollisuus kouluttautua. Tuntuu surulliselta, että raha todella on hyvän elämän mittari. Ja toki olen itsekin hommassa mukana,  esimerkiksi sijoittamalla eri sijoitustuotteisiin ja omistusasuntoon juurikin vaurastuakseni. Elääkseni mukavaa elämää ”sitten joskus”. Sitä mukavaa elämää, joka joskus muinoin ei vaatinut rahaa. Raha pakottaa menemään sinne mihin muutkin, koska muuten olet itse se, joka joutuu kärsimään. Pahin pelkoni on juurikin se, että suuryritysten valta kasvaa, rikkaat rikastuvat entisestään ja köyhät köyhtyvät, maailmassa jossa olisi yhä enemmän rahaa käyttää juurikin näiden epäkohtien parantamiseen. Suuret rahamassat ohjataan kuitenkin mielummin kohteisiin, joissa on parempi tuotto-odotus.

Ehkä juuri sen vuoksi tykkään perehtyä ja lukea kaikenmaailman hihhulijutuista;  Astrologiasta, vesimiehen aikakaudesta sun muusta, koska haluan uskoa hyvään ja siihen, ettei tulevaisuus käänny meitä vastaan. Mitään kovin radikaalia tuskin tulee tapahtumaan oman elinikäni aikana, joten miksi siis turhaan menettäisin yöuniani miettimällä sitä päivää kun tekoäly valtaa maailman ja tuhoaa ihmiset. Okei, hieman kärjistettynä, mutta silti. Jos katsotaan kuinka nopeasti teknologian kehitys on edennyt jo muutamassa vuosikymmenessä, ei ole lainkaan mahdotonta, että pian kehitetään oikeasti mullistavia ratkaisuja. Hurjaa ajatella, että pari sataa vuotta taaksepäin tiedettiin hädintuskin mitä sähkö on, nyt taas kehitellään 5G-verkon kaltaisia virityksiä.

Vaikka esimerkiksi tekoälyn myötä päästään monessa asiassa aivan uusiin ulottuvuuksiin, suhtaudun aiheeseen jotenkin todella varauksella. Moni hehkuttaa tekoälyä ja sen mahdollisuuksia upeana juttuna ja osittain se varmasti sitä onkin, mutta silti joku asiassa häiritsee. Ehkä se olen vain minä, joka nuorempana pelkästi Terminaattoria kuollakseen, koska pahin pelkoni jo tuolloin oli se, että koneet ottavat maailmassa vallan, vaikka Terminaattori nyt noin leffana onkin melko koominen. Yksi kauheimmista painajaisista, joita olen nähnyt (joskus ala-asteella tosin :D) oli, että terminaattori jahtasi minua jossain tehtaassa. Haha! Muistan tuon unen edelleen. Lääketieteen ja teknologian innovaatiot varmasti helpottavat monen elämää, vähentävät päästöjä ja pidentävät elinikää, mutta millä hinnalla? Mitä tapahtuu kun algoritmit jyräävät tunteet ja inhimillisyyden? Mikä on meidän rooli maailmassa?

Täytyy myös mainita geenitestit, joita oikeastaan kuka tahansa voi nykypäivänä tilata netistä. Tutkia omaa genetiikkaa, perimää tai alttiutta  sairauksille tai solumuutoksille. Itsekin olen jonkun aikaa miettinyt, että pitäisikö tilata testi, ihan silkasta mielenkiinnosta? Genetiikka ja DNA nimittäin kiinnostavat aiheena valtavasti. Silti vähän jännittäisi ”lahjoittaa” omaa DNA:tani vieraalle taholle käyttöön, koska jotenkin mietityttää, mihin tarkoituksiin DNA-pankkien materiaalia joskus tulevaisuudessa käytetään (heh, olenhan sanonut, että salaliittoteoriat ovat juttuni). Raskausaikanahan jouduin tarkempiin tutkimuksiin vauvan pienen koon vuoksi ja lääkäri antoi vaihtoehdoiksi lapsivesipunktion tai verinäytteestä otettavan NIPT-testin, jota itseasiassa stressihöyryissäni olin muutenkin tutkinut netistä alkuraskaudesta. No, about raskausviikolla 22 ei ihan kamalasti houkuttanut lapsivesipunktio keskenmenoriskin vuoksi, joten päädyin NIPT-testiin. Testi analysoi siis äidin veren kautta tietyt yleisimmät kromosomihäiriöt (laaja NIPT lisäksi muita, harvinaisempia oireyhtymiä), sekä lisäksi mm. lapsen sukupuolen. Vaikka itselleni tehtiinkin toimenpide lääkärin suosituksesta, voi kuka tahansa nykyään ”testata” lapsensa mahdollisia terveyspoikkeamia sikiö-DNA:sta yksityisellä lääkäriklinikalla. Jos jo nyt voidaan kartoittaa suurella todennäköisyydellä (ja riskittömästi) syntymättömän lapsen terveyttä, mikä on tilanne kymmenen vuoden päästä?

Eihän kukaan tietenkään tahdo sairasta lasta, mutta ajatus täydellisistä supervauvoista tuntuu kieltämättä luonnottomalta ja epäreilulta. Kuka nyt edes haluaisi tietää valmiiksi lapsensa alttiudet sairastua litanjaan asioita? Sekä mahdollisesti asioita, joita edes normaali ihminen ei edes aikuisiässä tiedä itsestään? Ja kuinka paljon haluaisin oikeastaan itse tietää? No, ehkä juuri sen, mitä tuo testi omalla kohdallani tarjosi. Johtaako tämä siihen, että ne keillä on rahaa, kehittyvät jatkossa terveiksi ja täydellisiksi yksilöiksi. Mitä enemmän lääketiede kehittyy, sitä hysteerisempiä ihmiset ovat erilaisten sairauksien suhteen. Itsekin toki odotan mielenkiinnolla uusia innovaatioita, ihmelääkettä syöpään ja toisaalta myös laajempaa tutkimustuloksia lääkkeettömien valmisteiden, kuten CBD:n käytöstä oireiden ja sairauksien hoidossa.

 

Mitä enemmän näihin aiheisiin on perehtynyt, sitä skeptisemmäksi on muuttunut. Onko kehitys ansa vai tie onneen? Se jää nähtäväksi!

 

Semmoisia kevyitä pohdintoja tälle perjantaille 😀

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Pienyrittäjyyden plussat ja miinukset

Olen kirjoittanut paljon yrittäjyydestä siihen itse ryhdyttyäni ja asia, joka on ilahduttanut minua oikein todenteolla on juurikin pienyrittäjyyden, erityisesti naisyrittäjyyden yleistyminen. Nykyään on varsin yleistyvä trendi siirtyä palkkatöistä yrittäjyyteen ja ehkä tämä kertoo jotain myös sukupolvestamme. Yrittäjyys koetaan positiivisena mahdollisuutena, eikä sitä enää pelätä samalla tavalla, kuin menneinä vuosina kun vanhemmat pelottelivat tarinoilla konkursseista ja lamasta. Lähivuosina on tietoliikenteen kehittyessä ilmaantunut myös täysin uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen. Yrittäjäksi ryhtyminen ei enää välttämättä tarkoita konkreettisen kivijalkaputiikin avaamista, vaan voit olla freelancer, tehdä nettikauppabisnestä tai jopa työskennellä asiakkaille toisella puolella maapalloa. Oikeastaan vain oma mielikuvitus on nykyään rajana.

Monelle yrittäjyys mahdollistaa tietynlaisen vapauden ja luulen, että tämä on useimmiten se syy, miksi yrityksen perustaminen monien mielestä tuntuukin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mahdollisuus olla itsesi herra, mutta toisaalta myös se tulosvastuun taakka, joka kohdistuu tottakai sinuun itseesi. Olen sitä mieltä, ettei yrittäjyys välttämättä ole kaikkia varten. Se vaatii tietynlaista pinnaa, pitkäjänteisyyttä, kykyä joustaa taloudessa, osata organisoida ja sietää painetta. Ei varmasti tule kenellekään yllätyksenä, ettei yrittäjyys totisesti ole aina helppoa, mutta kaikessa on ne hyvät ja huonot puolensa. Ja samalla, jokaiselle löytyy myös se itselleen parhaiten sopiva vaihtoehto, oli se sitten toimia yrittäjänä tai palkansaajana. Ei tässä ole mitään oikeaa tai väärää valintaa 🙂 Pakko paljastaa, että välillä tunnen edelleen hieman ristiriitaisia tunteita yrittäjyyden suhteen. Joskus tuntuu, että pääsisi yksinkertaisesti niin paljon helpommalla työntekijänä. Heräät, lähdet aamulla töihin päiväksi ja se on siinä, työ ei seuraa sinua iltoihin tai viikonloppuihin (ainakaan toivottavasti). Mutta sitten taas, kun on kerran päässyt yrittäjyyden makuun, tuntuu kieltämättä ahdistavalta ajatus siitä, että olisit sidottuna jonkin toisen aikatauluihin ja määräyksiin. Yrittäjänä vapaus on nimittäin se kaikkein suurin plussa.

Itselleni muotoutui ajatus yrittäjyydestä hiljalleen, sanotaanko parin vuoden aikana. Yhtäkkiä koko visio olikin täysin selvä ja siitä se sitten lähtikin. Täytyy kuitenkin paljastaa, etten vielä viisi vuotta sitten olisi voinut kuvitellakaan itseäni yrittäjäksi. Se jopa ahdisti, yhtenä syynä juurikin se pienyrittäjyyden huono maine, joka meillä Suomessa on ollut. Ettei yrittäjänä menesty ja ettei se kannata. Toki oma liikeidea ja toimiala merkitsee paljon kannattavuuden suhteen, mutta olen itse sitä mieltä, ettei voi koskaan tietää jossei kokeile. Jos mielessä on pitkään hautunut jokin liikeidea, jolle voisi olla markkinalla sijaa, kannustan ehdottomasti kokeilemaan siipiään sen suhteen! Pahimmassa tapauksessa kadut jälkeenpäin. Oma haaveeni on tällä hetkellä se, että yrittäjyyteni kannattaisi jossain vaiheessa siinä määrin, että voisin tehdä sitä pidemmän aikaa ulkomailta käsin, jolloin voisimme muuttaa perheen kera ainakin joksikin aikaa pois Suomesta. Tulihan tätä juuri testattuakin jo vajaan 3kk ajan maailmanympärysmatkalla.

Listasin muutamia pienyrittäjyyden plussia ja miinuksia..

Plussat:

 

Voit työskennellä missä tahansa, milloin tahansa. Itse aloitan hommat yleensä aamuisin klo 6-7 välillä, iltavirkku taas voi tykätä organisoida työnsä iltoihin. Parasta on ehdottomasti se kun saat tehdä hommat juuri siihen aikaan ja siinä paikassa, kun itse koet kaikkein mieluisammaksi. Oli se sitten kotisohvalta tai toiselta puolelta maapalloa. Tänään teen hommia kotona, ensi viikolla Balilta.

Olet itsesi herra. Tässä seikassa on toki kaksi puolta, mutta itsenäisyys on minulle itselleni todella tärkeä seikka. Se, ettei työni pyöri byrokraattisten toimintatapojen tai muiden ihmisten työskentelytapojen ympärillä, vaan saan itse päättää mitä teen ja miten teen.

Päätät itse kuinka vähän tai paljon teet töitä. Tottakai yritystoiminnan tulee tuoda rahaa pankkitilille, mutta on paljolti yrittäjästä ja tämän sen hetkisestä elämäntilanteesta kiinni, mihin haluaa panostaa juuri silloin. Toimeenhan on tultava myös taloudellisesti, mutta yrittäjä päättää itse, tekeekö töitä vain sen verran, että pärjää vai onko tarkoituksena takoa isoja rahoja. Valintoja, valintoja! Parasta on kuitenkin se, että yrittäjänä on mahdollisuus mukauttaa työnsä niin, että se soveltuu hyvin juuri sen hetkiseen elämäntilanteeseen ja resursseihin.

Saat tehdä asioita, joista oikeasti nautit. Yrittäjänä on oltava todellinen intohimo tai kutsumus siihen, mitä tekee. Ei yritys muuten menesty!

Yrittäjyys opettaa paljon. Erityisesti vastuuta, organisointikykyä ja ennen kaikkea ahkeruutta. Sitä, että voit vaikuttaa menestykseen ja työsi tulokseen juurikin sillä omalla panoksellasi.

Miinukset:

 

Toimeentulo ja raha stressaa ajoittain. Teen säännöllisesti laskelmia tuloista ja menoista. Silti, välillä tulee huonompia kuukausia, sitten taas parempia ja näiden välillä on osattava tasapainotella. Tällä hetkellä en esimerkiksi tiedä lainkaan, mitä teen esimerkiksi 3kk päästä, joten välillä tuleva toki pistää jännittämään. Näissä tilanteissa tulee muistaa, että olet itse vastuussa tuloksesta, mutta toisaalta sitten, omaan pussiin tekeminen motivoikin kyllä melko tehokkaasti

Yrittäjänä tulee sinun jatkuvasti kehittyä, keksiä uutta ja suunnitella tulevaa. Välillä tämä voi olla raskasta, mutta olen itse todennut, että parhaimmat ideat tulevat silloin, kun niitä vähiten odottaa. Tottakai tämä pätee  varmasti yleisestikin nykypäivän työelämässä, mutta yrittäjänä olet itse vastuussa tulevasta, eikä kukaan suunnittele sitä puolestasi tai tuo valmiita ideoita eteen, saati sitten tule kertomaan, mitä sinun tulisi tehdä ja miten. Yrittäjänä täytyy pitkälti selviytyä itse, ottaa asioista selvää ja toimia.

Yrittäjä ei lomaile. Pakko sanoa, että olen näiden 10 blogivuoden aikana tottunut tähän faktaan melko tehokkaasti. Blogi kun on kulkenut mukana lomilla, reissuissa ja viikonlopuissa, nykyään se on jopa itsestäänselvyys. Silti, työ on työtä ja on osattava itse vetää tietyt rajat työn ja vapaa-ajan välille. Itselleni tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että pyrin pitämään viikonloppuisin somevapaita päiviä ja yritän tehdä iltaisin mahdollisimman vähän töitä.

 

Tuntuuko yrittäjyys teistä ajatuksena pelottavalta, hankalalta vai onko se ollut elämänne paras päätös? 🔮

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 5 kommenttia.

Maailmanympärysmatkan budjetti

Olen saanut paljon kyselyitä matkamme budjetista ja koska ajattelin, että tästä voisi olla monelle hyötyä, päätin avata hintoja ja budjettia omassa postauksessaan. Eiväthän nämä nyt mitään salaisuuksia ole. Maailmanympärysmatkaa nyt tuskin voi koskaan sanoa halvaksi, mutta sanoisin jopa, että reissu olisi jopa voinut maksaa enemmänkin. Ja siis aivan huomattavasti paljon enemmän!

Toki, emme ole matkalla kuin vajaat 3kk ja teen reissusta käsin töitä, joten tämä laskee hieman kustannuksia täällä reissun päällä. Olen ihan maailmanluokan lentokyylä ja jos ajankohta olisi ollut eri, lentojen hinnoissa olisi säästänyt tuntuvasti rahaa. Monet lennot reitillämme tuntuivat olevan erityisen kalliita tammi-helmikuussa (varmasti johtuen paikallisista lomista), ehkä myös reittien välien pituudesta (olen ihan varma, että vaikka mitkä seikat vaikuttavat lentohakujen algoritmeihin) ja silkasta tuurista mm. tarjousten suhteen.

Ei siis kannata missään nimessä odottaa lentojen kanssa viime tinkaan, vaan aloittaa kartoittaminen (reitit, hinnat, vertailu päivien suhteen) ajoissa ja varata lennot heti sen jälkeen kun on saanut kohteet ja hyvät ajankohdat bongattua. Kannattaa vertailla ainakin paria eri vaihtoehtoista reittiä, tiettyjen kohteiden välillä voi saada lentoja hyvään hintaan! Kyllähän pidempi reissu monen eri kohteen kera vaatii rahaa ja pitkäjänteistä säästämistä. Reissumme rahoitettiin tekemällä pirusti töitä ja säästämällä. Itse tein tosiaan yli vuoden kahta kokopäivätyötä, eli blogia ja aikaisempaa päivätyötä, josta vastikään irtisanouduin. Toki tämä auttoi siinä, että sai helpostikin joka kuu rahaa säästöön. Sain tonnin matkarahaa myymällä tavaraa kirppiksellä, budjetoin tulevat työjutut reissun ajalle hyvissä ajoin ja otin huomioon myös mahdolliset yllätysmenot, joita voi tulla vastaan. Pesämunana oli aikaisemmalta rahoitusalan työpaikaltani viime syksynä saadut henkilöstörahasto-osuudet, joilla katettiin suunnilleen lentojen osuus. Lisäksi minulla on sijoituksia ja säästöjä, jotka ovat turvana, mikäli täällä tulisi vastaan jotain yllättävää.

Lennot

 

Kolmelta ihmiseltä (pojasta menee yli 2-vuotiaana siis jo normaali lippuhinta) maksoivat kaikki lennot yhteensä noin 6500€. Alunperin oli budjettini lentoihin ihan maksimissaan reilut 5000€, mutta ajankohta ja reitti muuttuivat, sekä lisäksi ehtivät lentojen hinnat kallistua, joten budjetissa joutui joustamaan. Jos olisimme aloittaneet matkan vasta joulun jälkeen, olisimme säästäneet melkoisen summan jo sillä, koska lennot ovat aivan järkkykalliita joulun nurkilla. Emme myöskään halunneet ottaa kaikista lennoista halvimpia mahdollisia reittejä tai tiettyjä yhtiöitä (esimerkiksi halpalentoyhtiöt, koska ehdot, matkatavaramaksut, ei aterioita), joka nosti hintoja.

Myös ihan mahdottoman pitkät reitit / useat vaihdot lapsen kanssa tai säätäminen erikseen maksavien matkatavaroiden kanssa, ei kiitti! Jos on valmis hankaliinkin reitteihin tai lentämään pienemmillä yhtiöillä, voi lentopaketin saada vielä paljonkin halvemmalla. Olisin itse ollut siihen täysin valmis, mikäli olisi reissannut ilman lasta, eikä olisi ollut mukana surffilautaa, jonka kanssa saa säätää joka helkkarin kerta kun reissaa johonkin.  Ja jos nyt laskee, että tuosta paketista yhden henkilön lennot maailman ympäri ovat vähän reilut 2000€, ei hinta kyllä ole ihan järin suuri. Ottaen huomioon, että jo pelkästään Tahitille kustantavat lennot keskimäärin 1500€ tai jopa reippaasti yli, reitistä riippuen ja lentomäärä on aivan sama kuin kiertäisi kertaheitolla koko maapallon.

Itselläni oli apuna lentojen kartoittamisessa Momondon lentohaku, josta voi valita ”monta kohdetta”, vertailin kyllä myös muita hakukoneita, mutta olen itse todennut Momondon ehdottomasti parhaimmaksi. Ihan koko reittiä ei voi hakuun syöttää, joten itsekin varasin lennot kolmessa eri osassa (oli muuten myös edullisempi niin). Ekat lennot HKI-LAX suoraan Norwegianilta, seuraava paketti kolmen lennon pakettina ja sitten viimeiset lennot yhdensuuntaisina. Ja huom!! Silläkin on todella paljon väliä, mistä päin lähdet maailmalle! Jos reittimme olisi lähtenyt Itään, olisivat lentojen hinnat olleet aivan huomattavasti kalliimmat, puhutaan siis useista tuhansista euroista! Kannattaa siis testata reitti myös tältä kantilta.

Majoitukset

 

Alunperin laskin, että majoituksiin tulisi menemään kaiken kaikkiaan karkeasti noin 4000-5000€. Tässäkin oli merkitystä kohteilla, jotka eivät meidän reitillämme olleet ihan halvimmasta päästä. Oma ”unelmasuunnitelmani” olisi pitänyt sisällään lopuksi vielä kuukauden Balilla, joka olisi tasannut majoituskuluja, koska kuukauden majoitus olisi siellä maksanut saman verran kuin jossain muussa kohteessamme reilulta viikollta.. Aika ei kuitenkaan antanut enää periksi, joten Bali jäi pois suunnitelmista ja ihan kiva näinkin.

Olin laskenut, että ihanteellinen majoitusbudjetti per 2 viikkoa olisi keskimäärin reilut 1000€, eli kuukaudelle 2000€. Loppupeleissä on tästä jouduttu joustamaan jonkin verran, koska en halunnut tinkiä majoituksesta esimerkiksi Ranskan Polynesian kohteissa, koska se oli oma kohokohtani koko reissulla ja joissain kohteissa oli hieman haasteellista löytää esim Airbnb-tarjontaa. Sitten taas, osassa kohteita tasaavat edulliset viikot majoitusten kuluja. Kriteereinä oli, ettei yövyttäisi missään ihan murjussa, muttei kuitenkaan lähellekään viiden tähden paikoissa. Varasin valtaosan majoituksista Hotels.comista, sekä pari Airbnb:tä (ainiin ja hei, jos rekisteröidytte Airbnb:lle tuosta linkistä, saatte 30€ kredittejä käytettäväksi ensimmäisestä varauksesta!) Sanoisinko, että yhteensä kustansivat / tulevat kustantamaan kaikki majoitukset tältä vajaalta 3 kuukaudelta noin 7000€, eli suunnilleen reilut 2300€ /kk.

Majoitusten suhteen yritimme valita kaikki majoitukset semmoisia, jotka on varustettu keittiöllä, jolloin voimme kokkailla myös itse. (Ainiin ja semmoisia, joissa ei mene pienestä lapsesta lisämaksua, koska nukumme samassa sängyssä! Tämä on yksi tärkeä pointti, koska välttämättä ei aina tarvitse edes varata 3 henkilön huonetta, joka useimmiten on paljon kalliimpi!!!) Päivittäin ravintolassa syöminen nimittäin tulisi melkoisen kalliiksi, joten aamiainen ja lounas ovat aterioita, jotka teemme lähestulkoon päivittäin itse. Useimmiten myös päivällisen. Silti, reissussa on tottakai kiva maistella uusia makuja ja nauttia myös ruoasta, joten ihan pelkästään omien kokkailuiden varassa emme koko reissua halua olla. Lapselle on kuitenkin helpoin kokkailla itse melko tuttuja simppeleitä ruokia.

Kannattaako sitten buukata matka maailman ympäri itse vai matkatoimiston kautta?

 

Sanoisinko, että jos on kokenut reissaaja, voi matkan helposti organisoida ja varata itsekin. Kun ostat valmiin palvelun, maksat toki samalla siivun matkatoimistolle heidän tekemästään työstä. Toki, tällöin he myös hoitavat ja avustavat mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kun jokaisessa kohteessa vietetään ainakin 2-3viikkoa, ei tule ainakaan ongelmia sen suhteen, että myöhästyisi jatkolennoilta jos jokin reitin lennoista on myöhässä. Toki nämäkin seikat kannattaa ottaa huomioon, koska useimmissa usean lennon paketeissa peruuntuvat kaikki jatkoyhteydet, mikäli et saavu reitin ensimmäiselle lennolle. Ainiin ja toki myös tarkastaa ennakkoon matkavakuutus ehtoineen. Mitä kaikkea se kattaa ja paljonko esimerkiksi matkatavaroiden vakuutusssumma on.

Myös allianssit (esim Oneworld) myyvät RTW-lentopaketteja, joten kannattaa myös kurkata näiden reittien hinnat. Tällöin kaikki lennot ovat kyseisen allianssin yhtiöillä ja ehdoista riippuen ovat myös muutokset reitissä mahdollisia. Meillä ei tullut kyseeseen ottaa esimerkiksi Oneworldin lentopakettia, koska esimerkiksi Tahitia ei ollut lainkaan valittavaksi kohteeksi, eikä haluttu mitään kaikkein perinteisintä reittiä. Välillä olen muuten myös bongannut Lentodiilien kautta hyviä tarjouksia lennoista maailman ympäri. Unelmani olisi ollut yhdistää reittiin vielä Samoa tai Fidzi, mutta se sitten vähän jäi, eikä sekään olisi ollut kivaa, että joutuisi jatkuvasti olla siirtymästä paikasta toiseen kun kohteita on liian monta.

Ja mitä tulee budjettiin sen suhteen, mitä täällä matkalla kuluu rahaa syömiseen, ostoksiin ja kaikkeen muuhun, ei semmoista oikein ole 😀 Säästöjä on tottakai sen varalta, että niitä tarvitsee, mutta teen reissusta käsin normaalisti töitä yritykseni nimiin ja olen laskelmoinut tulot ja menot niiden mukaan. Päivittäinen budjetti riippuu paljolti kuitenkin siitä kuinka paljon on valmis kokkailemaan itse ja kuinka kalliista kohteesta on kyse. Jossain voi riittää päivän budjetiksi 10€, jossain ei riitä edes 100€. Sanoisinko, että meillä pyöritään koko perheen osalta keskimäärin ehkäpä semmoisessa 30€ päiväbudjetissa, sisältäen kaikkien ruoat.

Eli, koko maailmanympärysmatkamme kolmelta henkilöltä kustantaa meidän kohdallamme siis noin 12 000€ lentoineen ja majoituksineen. Joku saattaa päästä huomattavasti halvemmalla, joku taas joutua maksamaan paljon enemmän. Paljon vaikuttavat valitut kohteet, matkan kesto ja tottakai myös majoitusten taso. Laitan myöhemmin mm. hotellivinkkejä, yritän saada Moorean tietopläjäyjksen ulos viimeistään ensi viikolla 🙂

Jos on jotain mielessä matkaan tai sen varaamiseen liittyen, niin saa kysyä kommenttiboksin puolella, vastailen mielelläni!

 

Sisältää kaupallisia linkkejä

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Cash rules everything around me…


Heh, ihan alkuun kymmenen pistettä sille, joka tunnisti biisin, josta otsikon teksti on 😀 Wu-tang!

Raha. Asia, joka jollain tasolla koskettaa meitä kaikkia. Hyvässä tai pahassa. Aihe, joka puhuttaa, kiinnostaa, saa ihmiset vaikenemaan, mutta on silti jatkuvasti esillä. Yksi asia ei kuitenkaan muutu ja se on fakta, että harvemmin kukaan sanoo, että rahaa olisi liikaa. Tarpeeksi kylläkin. Varoitan jo ennakkoon, että postaus sisältää melko vahvoja mielipiteitäni rahasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Muistuttaisin kuitenkin, että kyseessä ovat vain omat mielipiteeni, aatteitä ja ajatuksia kun on aiheeseen liittyen laidasta laitaan. Käyttötapoja rahalle löytyy varmasti yhtä paljon kun meitä ihmisiäkin ja niin kauan kun yksilöllä on hallussaan omat rahansa, on täysin hänen päätettävissään kuinka rahansa käyttää. Myös suhtautumistapoja rahaan on erilaisia. Jollekulle raha voi olla vain pakollinen asia elää normaalia ja vaatimatonta elämää, toiselle taas väline vallankäyttöön.

Valitettavaa on, että monet ajattelevat vain ja ainoastaan rahaa, ikäänkuin koko maailma pyörisi sen ympärillä. Ja tottahan se valitettavasti onkin. Kuuluin itsekin ennen melko kapitalistisen ajattelumallin kannattajiin ja siihen, että jokaisella on käsissään avaimet omaan menestykseensä. Jossain määrin toki ajattelen näin edelleen ja varsinkin näin Suomen mittapuulla, kun edellytykset kouluttautua ja toteuttaa itseään löytyy, vaikkei olisikaan syntynyt kultalusikka suussa. Toki, tiettyjä sosiaalisia aspektejahan tähän liittyy, mutten tällä kertaa keskity postauksessa niihin. Viime vuosina ovat silmäni kuitenkin avautuneet sille todellisuudelle ja nykymaailmalle, jossa tuntuu, ettei millään muulla ole väliä, paitsi rahalla. Asia, joka myös ahdistaa valtavasti on se, kuinka ihminen luokitellaan rahan perusteella. Köyhä on huonompi, jolle taas varakas ja menestyvä voi nyrpistää nenänsä. Ihan kuin ihmisarvo olisi laskettavissa hintalapun kera.

En kutsuisi itseäni missään nimessä rahanahneeksi, mutta nuukaksi ja säästeliääksi kylläkin. Olen tarkka mihin laitan rahani ja tavoitteellisuus motivoi hurjasti myös rahan suhteen. Jos tavoitteena ja palkintona ahertamisesta on joku kiva asia, ei kovasti puurtaminen tunnu niin puulta. Vaikka olinkin ennen huomattavasti huolettomampi rahankäytön suhteen, ei olisi ikinä tullut kuuloonkaan jättää esimerkiksi laskuja maksamatta tai elää täysin yli varojeni. Olen monesti miettinyt, että mitä ihmisen päässä liikkuu, joka tuhlaa tilipäivänä rahat ennenkö vuokra on maksettu? Ja sitten ihmetelläänkin, että mitäs nyt ja jotenkin oletetaan, että joku toinen hoitaa hommat tämän puolesta. Omasta mielestäni pitäisi jo peruskoulussa opettaa yksinkertaista taloudenhallintaa ja rahankäyttöä, sekä kertoa säästämisestä. Toivon, että näin olisi vielä jonain päivänä ja itselleni on todella tärkeä asia opettaa omalle pojalleni vastuullista rahankäyttöä ja säästämistä, sekä ennen kaikkea sitä tervettä suhdetta rahaan.

Toki fakta on, että usein huonoon taloudenhallintaan liittyy myös muita elämänhallinnan ongelmia, esimerkiksi päihteiden, mielenterveyden tai pelaamisen kanssa, eikä rahanmenoa välttämättä kykene järjellä hallitsemaan tai koko asiaa edes tiedosta – kunnes tili on typötyhjänä ja viimeiset lantit pelattu lähikaupan pelikoneeseen. Suhtaudun itse todella jyrkästi kaikkiin rahapeleihin. Veikkaus, RAY, enkä edes aloita niistä nettikasinoista tai muista uhkapeleistä. Aivan käsittämätön asia on omasta mielestäni se, kuinka esimerkiksi Veikkaus saa monopolinsa nimissä mainostaa itseään ”hyvänä tyyppinä” ja rahapelien radikaali massamainonta on täysin ok, samalla kun moni muu, huomattavasti harmittomampi asia on kiellettyä tai laitonta. Mussutetaan vaikkapa jostain aurinkovarjoista, joissa on auringon haalistama panimon logo, hohhoijaa. Tottakai ymmärrän pointin sen suhteen, että Lotto on hauskaa ajanvietettä silloin tällöin ja ajatuspeli siitä, mitä tekisi voiton osuessa omalle kohdalleen. Silti esimerkiksi nettikasinoiden ainoa tehtävä on saada pelaajat mitä suurimmalla todennäköisyydellä pelaamaan enemmän ja lopulta menettämään kaikki rahat. Mielestäni tämä on yksinkertaisesti sairasta.

Syy, miksi ehkä suhtaudun asiaan näin jyrkästi, on vanha työni, jossa näin ihmisten tilikäyttäytymisen perusteella todella paljon mm. ongelmapelaamista. Pelataan kaikki rahat, nostetaan kaikki mahdolliset pikavipit tai vanhempien nuorelle säästämät asuntosäästöt siinä toivossa, että ”kohta se iso voitto ihan varmasti tulee”, kunnes tili on taas tyhjä. Todella surullista. Ja sitten miettii näitä ihmisiä, jotka haluavat tehdä bisnestä esimerkiksi pyörittämällä nettikasinoa, tienaamalla heikompien ihmisten kurjuudella? Tai suuremmassa mittakaavassa semmoinen ”yksittäisestä ihmisestä viis, kunhan teemme rahaa”-talous. Tämä on asiaa, joka saa ainakin minut empaattisena ihmisenä yksinkertaisesti voimaan pahoin. Vähän kuin laillista huumekauppaa. Seuraumuksista viis, kunhan omaan tilipussiin kilisee.

Pakko todeta, että olen myös itse oman kokemukseni myötä todennut, kuinka koukuttavaa nettipelaaminen on. Saatamme välillä tehdä netissä pari riviä EuroJackpotia ja yhdessä vaiheessa pelasin silloin tällöin niitä Veikkauksen nettiarpoja kun lottorivien jälkeen jäi hiluja. Tiedättekö kun sitä ajattelee, että euro sinne tänne, mitä väliä. Varsinkin nykyään on raha ei useimmiten ole enää konkreettista ja fyysistä rahaa, vaan numeroita tilillä, jolloin sen hupenemista on ehkä myös tietyllä tavalla hankalampi hahmoittaa. Kerran voitin 60€ nettiarvasta ja huhhei, kuinka tohkeissani olin! Pienetkin voitot suorastaan tekevät himon pelata ”vielä yhden”. Yhteensä olen laittanut noihin arpoihin varmaan jotain muutaman kymmentä euroa tässä parin vuoden aikana, mutta nyt ajatellen nolottaa kyllä, että edes sen verran.

No postauksen pointtina ei pitänyt olla rahapelit, mutta ajatus ehkä hieman karkasi. Kaikesta tästä huolimatta on suhteeni rahaan muuttunut parin viime vuoden aikana hurjasti. En tiedä onko syynä se, että säästöjä alkaa olla kertynyt jo sen verran, että niillä toteuttaisi omia unelmiaan, pieni uupumus tästä jatkuvasta oravanpyörästä vai yksinkertaisesti niiden elämän tärkeimpien elementtien oivaltamisesta. Koska totuushan on se, ettei raha todellakaan tuo sitä onnea. Helpottaa kyllä elämää ja antaa oljenkorsia kivojen asioiden toteuttamiseen, mutta varmasti siihenkin kyllästyy melko nopeasti. Muistan kun yläasteella pelasin ahkerasti SIMsiä ja löysin jostain netin uumenista huijauskoodin, jolla SIMien tileille sai tehtailtua rajattomasti rahaa. Olihan se alkuun jännittävää ja koukuttavaa. Sai rakentaa hienoja taloja, ostaa niitä kalleimpia kalusteita, kunnes aika äkkiä iski semmoinen ”No mitäs nyt”-fiilis. Kun kaikki oli saatavilla helpolla, meni into koko peliin. Voisin kuvitella, että sama varmasti pätee myös todellisessa elämässä.

Silti, pyrin omallakin rahakäyttäytymisellä luomaan vastuulliset puitteet tulevaa ajatellen siltä kantilta, että myös poikamme oppisi suhtautumaan rahaan terveellä tavalla. Kun säästää, saa kivoja asioita ja niin edespäin. Kirjoittelin pari vuotta sitten postauksen siitä, kuinka säästämme pojan lapsilisän tälle tulevaisuutta ajatellen. Puolet tilille, puolet sijoitustuotteeseen. Silloin muistan nousseen esille mielipiteen siitä, että pitäisikö lapsilisä poistaa niiltä, jotka kykenevät laittamaan sen säästöön? Itse en valitettavasti näe tässä logiikkaa, koska miten lapsilisän säästäminen korreloi täydellä varmuudella perheen varallisuutta?

Ulospäin varakas saattaa hassata lapsilisät omiin laskuihinsa ja suuriin menoihin, viis välittää lapsen tarpeista, kun taas pienituloiselle on omaakin etuaan tärkeämpi taata lapselle mukavat säästöt tulevaisuuteen. Tai, pienituloinen voi laittaa lapsen hankinnat vähemmälle, jotta saisi itse ”nauttia elämästä”. Ei tämmöisiä asioita voi yksinkertaisesti olettaa tulojen perusteella. Sehän siinä onkin kun ihmiset ja tilanteet ovat erilaisia. Perheen tulotaso ei välttämättä kerro pätkääkään siitä, millä tasolla perheen sisäinen talous on. Jos lapsilisä poistettaisiin niiltä, joiden vuositulot näyttävät ylittävän tietyn euromääräisen rajan, uskon että kärsimään joutuisivat ne lapset. Sehän siinä onkin, että moni asia voi näyttää ulospäin varsin erilaiselta. Itse en ikinä käytä lapsilisää ostaessani pojalle vaatteita, tarvikkeita, matkakuluja maksaessa, vaan ne menevät aina minun omista rahoistani. Silloin säästän joistain omista menoistani. Joskus jos edessä on ollut suurempia hankintoja (esimerkiksi vaunut tai joku reissu) olemme laittaneet sen puitteissa pari lapsilisää sivuun kattamaan kuluja.

Palatakseni takaisin alkuperäiseen aiheeseen, ahdistaa eniten kuitenkin se maailma, jossa millään muulla ei ole väliä kuin, että rikastut itse pirusti tässä ja nyt. Viis tulevasta tai siitä, millä hinnalla kaikki tapahtuu. En itse voi ymmärtää miten suuri osa ihmisistä tässä maailmassa edelleen elää ne laput silmillä täysin sokeana siitä, mitä ehkä voisi itse tehdä paremmin tai ajattelematta omien tekojen seurauksia pitkällä aikavälillä, kunhan itse kylvet rahassa. Esimerkkinä nyt vaikka jonkun geenimanipuloidun ruoan tuotanto Yhdysvalloissa, joka perustuu paljolti juuri kasvatettavien siementen monopoliin ja runsaaseen torjunta-aineiden käyttöön, joka pitkässä juoksussa tuhoaa maaperän. Se siitä kestävyydestä, kunhan rahaa tulee tilille tässä hetkessä. Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä. Itse tulen niin surulliseksi kun ajattelen, kuinka raha tuntuu määräävän nykyään ihan kaiken. Välillä tuntuu siltä, että haluaisi vain ottaa ja lähteä, muuttaa jollekin pienelle saarelle ja kerätä simpukoita elannokseen, vailla huolta suuren maailman menosta. Mutta eihän se pakeneminenkaan tietysti ole mikään ratkaisu. Vai onko? Onneksi kaikilla on vapaus tehdä valinnat omalta osaltaan.

Loppuun voisin tiivistää sitä suhtautumistani rahaan nykyään: Sitä tarvitaan jonkun verran, mutta raha ei saa mennä onnen edelle. Tasapaino ennemmin kuin ahneus.

Ajatuksia tai mielipiteitä puolesta tai vastaan?

 

Ja ettei olisi epäselvää, niin kuvien puhelimen kuoret saatu 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.