”Miten teillä on varaa matkustaa?”

Ei ehkä tule yllätyksenä, että reissussa on tietty taas kerran mielessä seuraavat reissut. Olemme miettineet syksyn perhematkaa ja itse haluaisin niin kovasti lähteä yhdistetylle matkalle kahteen kohteeseen, joista toinen olisi ykkös-unelmapaikkani. Saa nähdä miten saisin Tommin päätä käännettyä ;D Pieni paljastus: Kevään aikana olen useaan otteeseen suunnitellut maailmanympärysmatkan reittiä.. Kerran raapustin muistikirjaan unelmareittini ja useaan otteeseen olen selannut lentoja. Niin monta vuotta olen myös haaveillut siitä, että lähtisi talveksi lämpimään tekemään hommia. Pakoon ahdistavaa kaamosta, kylmää ja talvi-ahdistusta. Mutta matka maailman ympäri olisi kyllä myös aivan mieletön juttu, toki paljon kalliimpikin..

Jotkut ovat jälleen kyselleet, että miten lomani (ja rahani) riittävät olla jatkuvasti reissussa. Malediiveilla olin toki ihan oikeasti lomalla ja revin reissuun säästöjä, mutta täällä teen viikoilla ihan normaalisti töitä. Kun tekee työtä, jota voi periaatteessa tehdä missä vain, voi pistää pystyyn toimiston mihin tahansa missä vain toimii nettiyhteys. Esimerkiksi vaikkapa Portugaliin tällä kertaa. Töitä teen täällä 7-15 välillä (plus iltaisin blogi) ja muina aikoina sitten ”lomailen”, toki myös viikonloppuisin. Täällä maksaa yleinen eläminen huomattavasti vähemmän kuin Suomessa, joten periaatteessa eläminen tulee edullisemmaksi. Tietty majoitus ja lennot maksavat, mutta puhutaan muutamista satasista. Malediiveille nostin itseasiassa ekaa kertaa vuosiin rahaa rahastoista, yleensä kun olen pyrkinyt siihen, että vaikka säästän periaatteessa rahastoihin myös matkailuun, yritän viimeiseen asti olla kajoamatta niihin ja kattaa matkat tilisäästöillä.

Omistusasunnon kanssa on kätevää kun on halutessaan mahdollisuus säädellä asumiskulujaan ja maksaa pienempää lyhennystä niinä kuukausina kun lähdössä matkalle, ikäänkuin viime hetken matkakassan kartuttamisena. Sitten seuraavana kuukautena voi vuorostaan maksaa lyhennystä vähän normaalia enemmän. Meillä on käytössä asuntolainassa semmoinen joustopalvelu, jolla voi itse säädellä lyhennyksen määrää. Toki sitä ei voi loputtomiin säädellä, mutta välissä kun maksaa lainaa pois, voi taas halutessaan jättää lyhennyksiä pienemmäksi. Vastikkeemme on alle satasen, joten siihen ei ihan kamalasti kulu rahaa. Toki 99% ajasta lyhennämme lainaa, mutta mahdollisuus joustoon on kätevä. Lyhennysjousto oli näppärä myös hoitovapaalla.

Ihmisiä kiinnostaa aina muiden rahankäyttö ja varsinkin se, miten jollakulla on rahaa johonkin. Laukkuun, autoon, hulppeaan asuntoon tai matkailuun. Olen kirjoittanut aiheesta useankin postauksen, esimerkiksi täällä ja täällä. Voin ihan omasta kokemuksestani kertoa, että ei todella tarvitse olla miljonääri reissatakseen Havaijille tai Malediiveille. Paljon onkin kiinni priorisoinnista. En omista autoa (tai edes ajokorttia itseasiassa), asumme vain niin isossa asunnossa kun on tarvis (vaikkakin Helsingin ulkopuolella asuisi hurjasti edullisemmin), vältän heräteostoksia, säästän kuukausittain lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, ostan lastenvaatteet 99% käytettyinä ja teen myös itselleni paljon second hand-hankintoja. Varaa on ollut matkustaa myös vuosia sitten, vaikka palkkatulot olivat huomattavasti pienemmät. En todellakaan saa vanhemmiltani rahaa edes juhlapäivinä tai ylinpäänsä koskaan, ole ikinä perinyt rahaa tai ottanut lainaa matkoihin (poikkeuksena tietty jos olen maksanut lennot luotolla ja siirtänyt rahat seuraavasta palkasta takaisin). Olen ihan normaalista keskituloisesta perheestä, joskin olemme perheen kanssa matkustaneet aina. Luultavasti matkasäästämisen opit ovat sieltä lähtöisin? En saanut teininä juurikaan kuukausi- tai käyttörahaa, saati sitten skootteria tai muitakaan ihmeellisyyksiä, mutta sitten taas välillä sain toivoa minne lähdemme seuraavalle lomalle. Olihan se kivaa!

On vaikea sanoa, että ostaako joku toinen kalliimpia hyödykkeitä, enemmän vaatteita itselleen, tarvikkeita lapselle, onko kalliita harrastuksia? Käytän itse esimerkiksi alkoholiin vuodessa noin 0€, joten itselläni ei kulu baarikeikkoihin ollenkaan rahaa. En myöskään polta. Olen muutenkin todella säästeliäs ja pihi, välillä suorastaan raivostuttaa jos joudun esimerkiksi reissussa ostamaan jotain akuuttia, mitä tiedän löytyvän kotoa. Sitä kuulee oikeasti yllättävän paljon, ”ettei ole varaa reissata”. Mutta onko se reissaaminen silloin niin tärkeää, että sen priorisoisi niin korkealle, että siihen löytyisi jostain rahaa?

Ehkä kyse onkin tietynlaisesta asenteesta matkustamiseen? Silloin kun se on oikeasti suuri juttu ja tärkeä asia, asiat ehkä tiedostamattakin järjestää niin, että rahaa riittää siihen. Kun säästää alkuun esimerkiksi muutamien tonnien puskurin (vaikkakin siihen menisi todella pitkä aika), tietää että muutaman reissun rahat ovat jemmassa ja kun ei ole ”tyhjän päällä” on säästäminen niihin tuleviin myös helpompaa kun ei tarvitse stressata. Ehkä matkailu ei jollekulle toiselle ole yksinkertaisesti niin tärkeää, että matkakassan eteen näkisi niin paljon vaivaa? Itse aloitan ennakoinnin matkoihin jo hyvissä ajoin. Siis suunnittelemalla menoja, laskemalla budjetteja. Lasken, paljonko rahaa tulee sisään ja menee ulos tulevina kuukausina, sekä miten paljon mahdolliseen reissuun menee rahaa. Näin koko potti ei tule yhtenä könttänä eteen, onhan se tottakai kallista miettiä matkaa kertakustannuksena. Mutta jos ostaa ensin lennot ja majoitukset muutaman kuukauden päästä, tasoittuvat kulutkin. Avainjuttu säästämisessä on siirtää rahat säästöön heti palkasta. Ei sen jälkeen kun on ostanut sitä ja tätä, vaan heti kun palkka tulee ja maksaa muut pakolliset kulut. Silloin kuukauden talouden suunnittelee sen mukaan, mitä tilillä on. Meillä on esimerkiksi asuntolainaa vain sen verran, ettei se aja meitä vararikkoon edes korkojen noustessa.

Seuraava saattaa kuulostaa ehkä ”hieman” oudolta, mutta tietyllä tavalla luotan myös tahdonvoimaan ja affirmointiin. Siis päätän, että haluan johonkin unelmakohteeseen ja kun olen asennoitunut saavuttamaan sen, palaset jotenkin loksahtelevat paikoilleen. Tietynlainen motivaatio siis ajaa ihmistä niitä haaveita kohden. Jos toivoo tarpeeksi, tekee myös alitajuisesti enemmän työtä sen eteen ja asiat toteutuvat. Ei nyt tietysti päde kaikkeen, mutta ihan totta, kyllä se selkeiden tavoitteiden asettaminen ja unelmointi toimii.

Sehän on kuitenkin fakta, ettei raha kasva puussa. Olen tehnyt vuosien kovan työn säästäessäni puskuria ja matkakassaa, eikä sillä ole mitään päämäärää, koska säästäminen on käynnissä kokoajan. Toki olen myös onnekas, että minulla on nykyään työ, jota ajoittain voi tehdä muualta kuin toimistolta käsin. Verkostoituminen, osaamisen hankkiminen ja oma-aloitteisuus ovat avaimia siihen, eikä mikään ole tullut helpolla. Tällä hetkellä teen käytännössä kahta työtä, joten tiedätte varmasti ettei se pienen lapsen äitinä aina ole helpoimmasta päästä. Kuka tahansa voi ottaa toisen ilta- tai viikonlopputyön, mikäli haluaa lisätienestiä tai kartuttaa matkakassaa vauhdikkaammin. Matkailu onkin itselläni se arjen kääntöpuoli: Keho ja mieli lepää ympäristöä vaihtamalla, sekä samalla saa viettää aikaa perheen kanssa. Rehellisyyden nimissä romahtaisin, jos joutuisin viettämään vuoden samoissa kotiympyröissä koti-toimisto-välillä ilman mitään vaihtelua. Vaikka pidänkin vakaasta ja rauhallisesta elämästä, on asioiden paikallaan junnaaminen kamalinta mitä tiedän. Silloin tunnen oloni kuin häkkiin suljetuksi linnuksi. Voisin jopa tehdä työtä puolet pienemmällä palkalla, jos voisin samalla elellä palmujen alla.

Pian kun poika täyttää 2, kasvavat tietysti matkakustannuksetkin kun tämä ei enää reissaa sylilapsena. Varsinkin pitkillä reiteillä ovat kustannukset toki paljon kovemmat. Hieman jännittää, mutta toisaalta reissailu osittain helpottaa kun tietää, että lapsella on aina se oma paikka ja enemmän tilaa lentokoneessa.

Mutta niin.. Miten teillä on varaa? Pihistättekö tietoisesti jostain vai oletteko valinneet panostaa esimerkiksi asumiseen?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 14 kommenttia.

Kahden viikon kulutuspäiväkirjani

Olen tehnyt blogissani kulutuspäiväkirjan tätä ennen tasan yhden kerran. Muistaakseni tuo taisi olla vuonna 2009, joten ehkä on jo aikakin uusia kyseinen aihe täällä. Välissä vierähtänyt kuitenkin jo melkein kymmenisen vuotta. Tarkkailen kulutustani säännöllisesti, mietin mihin rahaa kuluu ja harkitsen turhia ostoksia, silti haluan mahdollisuuden ostaa silloin tällöin myös niitä ”turhia” juttuja. Kunhan niistä ei tule pitkällä aikavälillä suurta menoerää. Take-away-kahvit, limsat, tekstariliput ovat juttuja, joihin mielelläni en käytä rahaa. Toki poikkeuksia on ja syönkin lähes päivittäin lounaan ulkona, se onkin juuri asia, josta periaatteesta voisin säästää, mutten halua. Joskus saatan myös napata mukaan työmatkalla smoothien tai tehdä pieniä heräteostoksia, mutta näiden kohdalla tarkkailen lähinnä sitä, paljonko näihin kuluu rahaa pitkässä juoksussa.

Viikko 1

Maanantai: Söin poikkeuksellisesti kalliimman lounaan Roslundilla, 18€. Maanantaina ei kulunut rahaa muuhun.

Tiistai: Kävin lounaalla ramenilla, johon kului 10€. Tämä oli ihan pirun kylmä päivä ja neulotut sormikkaani hajosivat, jostain oli saatava uudet. Kävin ostamassa tarjouksesta uudet nahkahanskat (59€), jotka toivon mukaan kestävät seuraavat vuodet käyttöä. Päivän kulutus siis 69€.

Keskiviikko: Kotona ei ollut oikein kunnolla syötävää ja pienen lounaan jälkeen jäi nälkä. Nappasin ennen pilatestuntia Jungle Juice Barista mukaan smoothien, joka maksoi 5,90€. Pilateksen maksoin liikuntasetelillä (4€), jonka jälkeen maksettavaa jäi 1€. Lisäksi löysin UFF:ilta 6€ neuletakin, jota en raaskinut jättää rekkiin. Keskiviikko oli aikamoinen törsäyspäivä, hurjat 12,90€!

Torstai: Söin aamiaisen kotona ja nappasin ennen paltsuun lähtöä kotoa salaatin jämät. Laukkuun otin mukaan banaanin evääksi. Päivän aikana rahaa ei mennyt kertakaikkiaan mihinkään. Päivän kulutus: 0€

Perjantai: Söin lounaaksi hampparin Naughty BRGR:issa, 13,50€. Maksoin vitosen joogan liikuntasetelillä (4€), maksettavaksi jäi 1€. Ruokaostoksiin kului 10€. Päivän kulutus yhteensä siis: 24,50€.

Lauantai: Brunssi Relovessa, 19,50€. Päivän saldo: 19,50€.

Sunnuntai:  Käytiin perheen kesken syömässä ulkona, jonka maksoin. Ravintolaan meni 28€. Paluumatkalla kävin kaupassa hakemassa banaaneja, maitoa ja leipää. Ostosten hinta yhteensä 8€, mutta käytin 5€ Plussa-setelin, eli maksettavaa jäi 3€. Päivän suurin kulu oli kuitenkin Adlibriksen lankatilaus, johon meni 135€. Päivän saldo siis 166€, huhhuh..

Tällä viikolla sain myös palkan ja siirsin lainanhoitotilille noin 500€, sekä maksoin muutamia laskuja, joihin meni yhteensä noin 50€.

Viikko 1 kulutus yhteensä: 309, kiinteiden kulujen (asuntolaina, vastike, puhelinlasku, jotka nyt sattuivat tälle viikolle) kanssa noin 859€.

Saatoitte ehkä huomata, ettei ruokaan mene juurikaan rahaa.. Tämän suhteen saamme olla onnekkaita, nimittäin saamme suurimman osan kotona syötävistä ruoista viikolla puolison työn kautta. Käytännössä ruokaostokset ovat niitä Wc-paperi, banaanit ja maito-tyylisiä. Myönnän, etten muutenkaan ihan kamalasti nauti ruokaostosten tekemisestä.

Viikko 2

Maanantai: Kävin ostamassa pipo-projektiin yhden lankakerän lisää, 10,90€. En enää muista missä kävin lounaalla (ehkä ramenilla :D), mutta olen kirjannut ylös, että siihen meni 10,30€. Yhteensä siis 21,20€.

Tiistai: Rahaa ei kulunut mihinkään. Söin aamiaisen kotona ja otin myös lounaaksi mukaan jämiä. 0€!!

Keskiviikko: Kävin pilateksessa, jonka maksoin liikuntasetelillä (4€), maksettavaksi jäi 1€.  Kotimatkalla kävin kaupassa ostamassa maitoa, banaaneja, voita ja muuta sälää, yhteensä noin 15€. Keskiviikkona meni siis rahaa noin 16€.

Torstai: Jouduin käymään lääkärissä, johon kului yksityisellä noin 170€ kaikkiaan. Minulla on vakuutus ja saan koko summan sieltä takaisin, joten käytännössä tuo ei ollut kulu. Kävin myös lounaalla, hinta 13,50€.

Perjantai: Olin etänä, joten söin aamiaisen ja lounaan kotona. Kävin viemässä Ärrälle paketin postitukseen ja samalla latasin matkakortille kautta, vaikka oikeasti kausi olisi loppunut vasta seuraavalla viikolla. Yhteensä meni näihin 60€. Perjantain ruokaostoksiin meni noin 10€ (lähinnä siis herkkuja :D). Yhteensä meni perjantaina siis noin 70€.

Lauantai: Käytiin täydentämässä kaappeja ruokakaupassa, ostosten summa 15€.

Sunnuntai: Sunnuntaisin saatetaan käydä perheen kesken jossain syömässä tai laiskana tilata ruokaa kotiin. Tänä sunnuntaina syötiin Fafa’sia, perheen ruoat 28€. Muuhun ei kulunut sunnuntaina rahaa.

Viikko 2 kulutus: 126,5€. Tästä suurin investointi oli ehdottomasti matkakortin lataus, johon meni yli 50€.

Kahden viikon aikana kulutin siis kaiken kaikkiaan 435,50€, ilman asumisen kuluja ja muita ylempänä mainittuja kiinteitä kuluja. Kuten ehkä huomata saattaa, suurin osa rahoistani on mennyt: Ulkona lounastamiseen / perheen kanssa syömiseen ja lankoihin 😀 Toisaalta, nämä ovat niitä mihin sallitusti käytän rahaa. Jos haluaisin pihistellä ja olla himosäästäjä, en söisi ulkona ja keksisin harrastuksia, jotka eivät maksa mitään (nuo euron joogat ovat aika lähellä :D), mutta haluan käyttää rahaa juuri niihin juttuihin, jotka ovat tärkeitä ja yrittää välttää esimerkiksi turhia heräteostoksia.

En oikein tiedä ostanko muihin verrattuna vähän asioita? Toki välillä saattaa mennä jollain viikolla parikymmentä euroa kirppikselle tai tarttua mukaan jotain muuta akuuttia, kuten nuo hanskat, mutta en koe, että nämä olisivat niitä juttuja, mihin se talous kaatuu. Toki, tämäkin seuranta sai hieman hahmotettua, että kuinka paljon rahaa oikeasti kuluisi, jos esimerkiksi tekisin aina kotona lounaan mukaan töihin.

Mihin teillä kuluu eniten rahaa ja jos oma ”sallittu törsäyskohteeni” on ulkona lounastaminen, mikä on teidän?

 

Kuvat Jutta.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 18 kommenttia.

Piensijoittamisen ABC / Mihin itse säästän ja sijoitan?

Vaikka paljon säästämisestä ja sijoittamisesta kirjoitankin, en muista olenko tarkemmin avannut aihetta mihin itse säästän ja sijoitan. Todella yleiset kommentit säästämisaiheisissa postauksissa ovat kuitenkin niitä ”Säästäminen kiinnostaa, mutten oikein tiedä kuinka sen kanssa lähtisi vauhtiin?”. Usein neuvon varaamaan aikaa omaan pankkiin, jossa osataan kartoittaa juuri omalle riskinsietokyvylle sopiva vaihtoehto. Usein asiat myös selkiintyvät kun käydään läpi diagrammeja, laskelmia ja on mahdollista esittää pankkivirkailijalle ihan myös niitä ”tyhmiä kysymyksiä”. En halua latoa kenellekään täällä sijoitusvinkkejä, mutta voisin hieman avata sitä, mihin omat rahani oikein menevät säästöön ja samalla hieman kertoa, mistä rahastosijoittamisessa oikein on kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys.

Säästän kuukausittain vaihdellen noin 200-500 euroa rahastoihin. Säästöt menevät noin 50/50 suoriin rahastoihin ja verotehokkaamman sijoituskuoren alle. Olen lisännyt sijoituskuoren alle säästämistä, koska yritän välttää suorien rahastomerkintöjen kuluja. Tämän lisäksi säästän tilille matkakassaa ja hätäkassaa, koska oma periaatteeni on, etten halua kajota sijoituksiin kun ihan äärimmäisen hädän edessä. Rahasto-osuuksien ja tilisäästöjen lisäksi olen sijoittanut muutaman yrityksen osakkeisiin, yhteensä siis noin parillasadalla. Osakesijoittamisen kulut ovat todella korkeat ja toki myös riskit, siksi en missään nimessä suosittele aloittavalle sijoittajalle/säästäjälle osakkeita. Jos haluaa osakkeista tuntuvat tuotot, täytyy hieman perehtyä osakemarkkinoihin ja sijoittaa suurempia summia, jolloin tuotto kattaa ainakin kulut. Oma mielipiteeni on, että pankin yhdistelmärahastot ovat hyvä ja helppo tapa tutustua sijoittamiseen ja päästä alkuun. Pankin omilla rahastoilla on usein salkunhoitaja, joka tekee sijoituspäätökset puolestasi ja hallinnoi rahaston sisältöä jatkuvasti sen mukaan, mitä kannattaa sillä hetkellä ottaa sisään ja mitä vaihtaa pois. Tällöin voi itse vain ottaa rennosti, eikä sijoitustensa vuoksi tarvitse menettää yöuniaan.

Mikä on rahasto?

 

Rahasto on sijoituspaketti, joka sijoittaa rahojasi osuuksina eri kohteisiin. Näitä voivat olla osakkeet, muut rahastot, joukkolainat ja ihan melkein mitä vain. Usein rahastot sisältävät niin paljon eri kohteita, toimialoja ja instrumentteja, ettei esimerkiksi yhden yrityksen tai edes toimialan raju notkahdus juurikaan vaikuta rahastoon merkittävästi.  Kun ostat osakkeita, ostat palan tiettyä yritystä, mutta rahastoa ostaessasi (eli merkitessäsi) ostat osuuden, joka sijoittaa todella moneen kohteeseen. Varmasti yleisin kysymys pankkivuosinani oli: Voinko menettää kaikki rahani? Noh, periaatteessa kyllä, ainahan kaikki on mahdollista, mutta käytännössähän tuo tilanne vastaisi suunnilleen jo maailmanloppua, siis että kaikki hajautetun rahaston sisältämät osakkeet menettäisivät arvonsa ja koko maailmantalous romahtaisi. Tietysti arvonvaihtelu täytyy aina tiedostaa ja sijoituskohde valita sen mukaan, kuinka paljon riskiä on valmis ottamaan. Tuotto-odotukset osakkeita sisältävissä tuotteissa on aina pitkän aikavälin odotuksia. Siis sanotaan vuosien. Osakkeiden arvot heiluvat hurjasti, mutta pitkällä aikavälillä on osakemarkkinoiden suunta usein noususuuntainen. Kukaan ei voi odottaasadan euron sijoitukselleen muutamassa kuukaudessa järisyttäviä tuottoja, usein puhutaan ehkä eurosta-parista ja suuremmat tuotot alkavat kertyä vasta vuosien sinnikkään sijoittamisen tuloksena, kun korko kasvaa korkoa ja pääoma kasvaa.

 

pankin Yhdistelmärahasto vai indeksirahasto?

 

Tämähän on jatkuva puheenaihe. Monet ovat sitä mieltä, etteivät yhdistelmärahastot kannata, esimerkiksi sen vuoksi, että usein hallintapalkkio on korkeampi, eikä tuotto kulje aina markkinoiden mukaan. Indeksirahasto on siis offline-rahasto, joka seuraa suoraan markkinoiden tapahtumia. Jos sijoitat Suomen osakemarkkinoiden indeksirahastoon ja markkinaa hallisevien suurten yritysten osakkeet lähtevät laskuun, seuraa lasku usein myös indeksirahastoa. Yhdistelmärahastossa on taas salkunhoitajalla mahdollisuus vaihtaa sisältöä lisäämällä esimerkiksi hyvän tuotto-odotuksen omistuksia ja vaihtaa pois niitä laskusuhdanteen. Toisaalta voi salkunhoitaja tehdä huonoja valintoja ja toki hallituissa rahastoissa on aina hallinnointipalkkio, joka tosin on niin minimaalinen ja leivottu sisään tuottoon, ettei sitä konkreettisesti huomaa.

Mihin sitten itse sijoitan?

 

Juurikin niihin yhdistelmärahastoihin ja muihin pääasiassa hallinnoituihin rahastoihin. Enemmistö osuuksistani ovat esimerkiksi seuraavanlaisissa rahastoissa: Pankin Oma 75/25 (75% osakemarkkina, 25% korkomarkkina, suurin sijoitusosuuteni on tässä), Pankin oma 25/75 (sama toisinpäin, eli 25% osakkeet, 75% korot). Melkeinpä kaikilla pankeilla on vastaavanlaisia rahastoja. Mitä enemmän osakepainoa, sitä suurempi riski arvonvaihteluun, mutta toisaalta myös sitä suurempi tuotto-odotus. Suorien rahastojen lisäksi olen viime vuosina pääasiassa sijoittanut pankin sijoituskuoren alle rahastoon ja muihin instrumentteihin. Nämä tuotteet yleistyivät muutama vuosi sitten ja tuolloin itsekin lähdin hommaan mukaan. Erona rahastoihin on se, että sijoituskuoren sisällä voi vaihdella kohteita kesken sijoituksen, ilman että sinun tarvitsee nostaa säästöjä ulos ja samalla mahdollisesti maksaa niistä veroa. Jos haluat viiden vuoden matalan riskin sijoittamisen jälkeen lisätä riski- ja tuotto-odotuksen tasoa, voit itse hallinnoida sijoitusten jakaumaa. Itse olen esimerkiksi laittanut pienillä prosenttiosuuksilla kuoren sisällä muutamaan osakekoriin ja niitä olen pari kertaa käynyt vaihtamassa, sekä hieman tilanteesta riippuen tasapainoitellut korkojen ja osakemarkkinoiden välillä. Lisäksi yksi lempparirahastoistani on ollut Maailma Osinko A, joka sijoittaa maailmanlaajuisesti osakemarkkinoille, erityisesti erityisen hyvää osinkoa maksaviin yrityksiin (tosin todella hajautetusti).  Muutama vuosi sitten kun Euroopan talous oli vielä huonommassa jamassa, laitoin muutamaan otteeseen Euroopan osakemarkkinoille sijoittamaan rahastoon ja se on kehittynyt hurjasti! Harmittaa, etten laittanut siihen silloin kuukausittain 😀 Sijoituskuoren sisällä taas on näiden aikaisemmin mainittujen lisäksi Pohjoismaihin sijoittava rahasto, sekä osakekoreja, muistaakseni ainakin esimerkiksi Sampo ja sitten joku mm. asuntomarkkinoille sijoittava tuote. Pitäisikin katsoa kuoren tilanne taas ja päivittää kohteet!

Itse suosin pankin omia tuotteita juuri siksi, että olen varsin laiska seuraamaan markkinoita ja kohteita. Haluan itse tuotteet, joita joku pitää yllä ja hallinnoi. Siti olen miettinyt, että pitäisi kyllä itsekin perehtyä enemmän indeksirahastoihin. Itse olen sijoittajana melko kylmähermoinen, enkä stressaa rahojeni menetyksestä, koska tiedän, että todennäköisyys on varsin pieni. Silti myönnän tunteneeni pientä painetta reilut pari vuotta taaksepäin kun kurssit vuonna 2015 heiluivat melko rajusti. Tuolloin mietinkin jo tosissani sijoitusten nostamista. Noh, sen sijaan päätinkin pistää vieläkin enemmän likoon ja ostaa lisää osuuksia ”alennusmyynnistä”. Kun kurssit ovat laskussa, saa halvemmalla osuuksia, jotka taas noususuhdanteessa nostavat enemmän arvoaan.

Piensijoittamisen suhteen kärsivällisyys on kuitenkin kaiken a ja o. Jos aloittaa pienillä summilla, voi homma alkuun tuntua turhauttavalta, koska säästöt tuntuvat kertyvän niin hitaasti. Kun aloittaa piensijoittamisen, kannattaakin asennoitua siihen, että alkamassa on pitkän aikavälin projekti. Sinnikkäästi säästämällä kertyy pienistäkin kuukausittaisista summista vuosien saatossa tuottoineen suuret säästöt. Itse haluan säästämällä ja sijoittamalla varautua tulevaan, kartuttaa varallisuutta ja tietysti saada säästöille huomattavasti tiliä paremman tuoton. Oma vinkkini empivälle ja aloittavalle säästäjälle, joka tähän saakka on säästänyt tilille: Aloita pienellä summalla kuussa, esimerkiksi 50€. Säästä esimerkiksi vuosi ja yritä antaa säästämisen mennä omalla painollaan, vuoden tai asettamasi tavoitteen jälkeen voit tutkailla tuottoja ja toivottavasti olet jo innostunut hommasta enemmän. Pienet summista ne suuret potit kertyvät! 😀 Toinen vinkkini on säästää vain semmoisilla summilla, jotka itse ovat kohtuullisia. Muista, ettei pitkän aikavälin säästöjä ole tarkoitus nostaa pois heti tiukan paikan tullen, vaan säästä semmoinen summa, joka ei kaada kuukauden talouttasi.

Olen myös itse ollut ensiasuntoon säästäjä ASP-tilillä, esimerkiksi tässä vanhassa postauksessa kerron enemmän ASP:ista ja ensiasuntoon säästämisestä. Näiden vuosien aikana on varmasti tosin tullut siihenkin paljon muutoksia, mutta jos aihe kiinnostaa, niin käy lukaisemassa tuo ikivanha postaus!

Oliko tässä teille uusia juttuja?

Rahasto vai tili, kumpaan itse säästät?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 13 kommenttia.

Kaikki tähänastiset työpaikkani ja paljonko olen niissä tienannut?

Blogeissa pyöri joskus postauksia aiemmista työtehtävistä ja siitä, millaista palkkaa niistä on saanut. Yleisesti olen kirjoittanut paljon työelämästä ja myös palkasta, mutta varsinaisesti en ole koskaan eritellyt täällä työtehtäviäni ja paljonko niistä on tienannut.

Neule / omatekoinen (ohje täällä)

Housut / Gina Tricot (ostettu 2011)

Nilkkurit / Acne

2006-2007. Eka työpaikkani oli myyjänä Spirit Storessa ja tuolloin samaan ketjuun kuuluneessa Warehousessa. Tykkäsin kyllä myyjän työstä ihmisten parissa, sekä varsinkin muotibrändien kanssa. Diesel, Tiger of Sweden, Killah, Vagabond, J. Lindeberg, G-Star ja mitä kaikkia noita merkkejä silloin olikaan valikoimissa vaatteista kenkiin ja asusteisiin. Ja kyllä, tämä oli ihkaensimmäinen työpaikkani. En siis tätä ennen ollut tehnyt edes kesätöitä. Enkä edes tiedä miksi, koska olen kuitenkin aina ollut kunnianhimoinen ja ”haaveillut” työnteosta. Toki olin ollut yläasteella TET:issä ja panostin aina TET-paikoissa ihan täysillä, jotta saisi hyvät arvostelut. Ehkä sitä halusi keskittyä kouluun ja sitten chillailla kesät. Lukion jälkeen meni kesä pääsykokeisiin (muka) lukien, mutta sen jälkeen pidin välivuoden ja menin töihin. Spiritissä tein noin 30h työviikkoa. Palkka oli vielä tuolloin kaupan alalla todella vaatimatonta, olikohan tuntipalkkani jotain 7-8e. Käteen jäi verojen jälkeen ehkä jotain tonnin hujakoilla, ehkä hieman reilu tonni.

Ekan työni jälkeen opiskelin hetken välivuoden jälkeen ammattiopistossa matkailuvirkailijaksi, joka oli joku ihmeen hetken päähänpisto sen jälkeen kun ovet kielitieteisiin eivät laiskan lukemisen jälkeen ihan auenneet. Tuo koulu oli lukion jälkeen kyllä yhtä pelleilyä ja jätin koulun kesken noin puolen vuoden jälkeen saatuani muita töitä. Koulun aikana ehdin tosin tehdä lyhyen harjoittelun Sokos Hotellin aamupalalla ja lounaalla. Sen jälkeen voin sanoa, että ravintola-ala ei ole minun juttuni, vaikken työn suhteen kovin nuuka sinänsä ole ollut.

2008. Hetken amistelun jälkeen pääsin osa-aikaiseksi Jyväskylään uuteen Gina tricotiin, joka oli silloin 20-vutoiaana ihan unelmien täyttymys! Tein muistaakseni yleensä noin 1-4 vuoroa viikossa. Spiritiin verrattuna oli työ todella erilaista, koska työporukka oli sen verran isompi ja työtehtävät enemmän pilkottu osiin. Oli kassavuoroa, sovarivuoroa, varastovuoroa.. Sinänsä tosi kivaa, että päivissä oli vaihtelua ja tuolloin tuli kyllä ostettua melkoisesti vaatteita… Kaupan alallahan palkka nousee kokemusvuosien myötä ja tällöin taisin saada jotain 9-10e tuntipalkkaa. Kuussa ehkä 400-800e tilejä, joilla ei kyllä juhlittu, koska en tehnyt ohella myöskään muita töitä, enkä nostanut mitään tukiakaan. Jotenkin sitä vaan tuli toimeen todella pienellä. Toisaalta oli vuokrakin tuolloin jotain 200e paikkeilla. Ehdin olla Ginassa noin 6kk, kunnes pääsin ammattikorkeaan kuluttajarestonomi-opintoihin ja samalla hain ystäväni vinkkaamana paikkaa Glitteristä paremmalla tuntisopparilla ja pääsinkin sinne.

2008-2011. Noh, Glitter vasta olikin parhautta! Todella ihana pieni työporukka, ihanan kannustava esimies ja yleisesti aivan loistava yrityskulttuuri. Yleensä meitä oli hieman kiireestä ja päivästä riippuen 2-3 henkilöä töissä ja työpäivät vierähtivät usein tosi nopsaa. Tykkäsin hurjasti olla Glitterissä ja siellä vierähtikin reilut 3 vuotta. Sinä aikana tein myynnin ja esillepanon lisäksi esimiehen lomituksia, tilauksia ja olin myös mukana liikkeen uudistusproggiksessa. Tein vaihdellen noin 10-30h viikossa amk-opintojen ohella ja olivathan ne viikot melko pitkiä. Kasiin kouluun, koulusta töihin ja kotiin siinä 20:30 aikoihin illalla. Ympäri kellon siis. Niinä päivinä kun en ollut töissä, oli toki pidempää koulupäivää ja muita kouluhommia. Ja tässä vaiheessahan kirjoitin jo ahkerasti blogiakin. Olin tuntipalkalla, joka oli noin 10e/h (vitsi kun en enää edes muista!) ja sain kuukaudessa palkkaa useimmiten ehkäpä 400-700e, hieman kuukaudesta ja vuoroista riippuen. Ihan kivaa lisää siis opintoihin. Näinä vuosina aloin myös tienata pieniä summia blogilla, sanotaanko että liikuttiin ehkä alkuun semmoisessa 100e/kk. Ja Glitter-vuosien aikana vaihdoin amk-opinnnot tradenomi-puolelle, jonka koin restonomipuolta huomattavasti kiinnostavammaksi.

2011-2012. Muutin Helsinkiin harjoittelupaikan perässä. Olin niin innoissani, vaikka olikin haikeaa ottaa loparit Glitsusta. Työskentelin Mandatum Lifessa henkilövakuutusten parissa. Maksoin ihmisille korvauksia henkilövakuuutuksista, neuvoin ja laadin päätöksiä. Aivan ihana työpaikka ja työporukka! Harjoitteluni kesti 5kk, jonka jälkeen tarjottiin vuorotteluvapaasijaisuutta toiselta osastolta. En voinut ottaa paikkaa vastaan, koska en vielä koulun kirjoilla voinut listata itseäni työttömäksi työnhakijaksi. Sain saman konsernin sisältä vakkaripaikan muualta, jonne sittemmin menin töihin. Pitkät työmatkat Espooseen, kuormittava työ ja yleinen viihtymättömyyden fiilis. Ainoa paikka ikinä, jossa en ole tykännyt olla töissä. Muutaman kuukauden jälkeen lopetin, sain uuden työpaikan pankista loppukesälle ja siihen asti työllistin itseni kesän 2011 ainoastaan blogilla. Vakuutusalalla sain kokopäivätyöstä palkkaa muistaakseni noin reilut 2200-2300e/kk+ lounasetu. Lisäksi tein myös muutamia keikkavuoroja Glitteriin täällä Helsingissä, mikä nyt sinänsä oli kyllä hölmö päähänpisto, koska oikeasti ei olisi edes ollut aikaa. Työnarkomaaniko?

2012. Aloitin pankin konttorityössä Nordeassa. Alusta alkaen tykkäsin hurjasti varsinkin siitä, että pääsin tapaamaan erilaisia ihmisiä. Myös kiinnostus rahoitusalaan kasvoi tässä vaiheessa hurjasti, myös henkilökohtaisella saralla. Pankkityöstä itsessään olen tehnyt postauksen täällä. Olin kaksi vuotta konttorityössä, ensin ihan perus ”nappineukassa”, sitten ajanvarauksessa ja viimeisenä avainasiakaskonttorissa, jolloin otin välillä vastaan asiakkaita ja hoidin pääasiassa back office-juttuja, asiakaskontaktointia ja myynnin tukea. 2013 valmistuin tradenomiksi ja seuraavana vuonna alkoi konttorihomma ottaa päähän. Hain muita hommia talon sisältä ja sain paikan Account Managerina Tanskan osakemarkkinan osakekaupan selvityksestä (I know, ei kerro varmasti mitään…). Asiakkainani oli instituutioita ympäri maailmaa, jotka halusivat treidata tanskalaisia osakkeita. Tykkäsin työstä hurjasti ja meillä oli ihan mieletön porukka. Hulluteltiin töissä ja keksittiin mitä älyttömämpiä juttuja ja jäyniä, töihin oli ihan mielettömän kiva mennä. Työn vaativuuteen ja vastuuseen nähden oli palkka mielestäni äärimmäisen huono, 2500e. Työkieleni oli Englanti ja välillä joutui selvittelemään ties mitä monimutkaisia kuvioita toiselle puolelle maailmaa. Olin myös töissä pyhinä, jolloin markkina oli auki Tanskan pyhien mukaan.

Osastolle tuli yllättäen YT-uhka, sen myötä hain paikkaa muualta ja pääsin rahapesun asiantuntijaksi. Kuulostaa niiiin paljon mielenkiintoisemmalta, kun mitä todellisuudessa on, mutta ihan ok perushommaa. Palkka oli siihen astisista hommista paras (muistaakseni 2800e), tosin silti todella huono ottaen huomioon, että työtehtävä oli määritelty rahoitusalan asiantuntijatehtäväksi. Aiempi osakemarkkina-työni oli ollut kuitenkin huomattavasti vaativampaa, mielenkiintoisempaa ja haastavampaa, vaikka palkka olikin huonompi. Hassu kuinka välillä menee niin päin. Tässä vaiheessa tulin raskaaksi ja ehdin olla tässä työssä loppupeleissä noin 8kk, kunnes jäin äitiyslomalle. Äitiysloman jälkeen hoitovapaalle, jonka jälkeen sanouduin irti, koska paluu tuohon työhön ei inspiroinut ja olin kevään mittaan haistellut uusia uratuulia.

Syyskuun alussa aloitin virallisesti nykyisessä työssäni. Tein tammikuussa postauksen nykyisestä työstäni ja se löytyy täältä. Teen siis tulospohjaista onlinemarkkinointia ja myös vaikuttajaviestintää. Päivät ovat todella vaihtelevia, välillä teen työtä myös kellonaikoihin, joina en välttämättä haluaisi töissä, esimerkiksi ideoinnin ja ajatuksen tasolla. Noh, paras työ ikinä ja jokainen päivä on aina yhtä kiva. Tällä hetkellä saan kuukausipalkkaa ja lisäksi tienaan epäsäännöllisen säännöllisesti jotain tuloja blogistani, yhteensä noin nelosella alkavan summan. Asia, joka äitiysloman aikana herätti, oli se kuinka palkat oikeasti vaihtelevat alan mukaan. Jos haluaa oikeasti tienata, ei esimekiksi rahoitusalan perusduuni ole tosiaan se paikka. Itselläni oli opiskeluaikoina se kuva, että rahoitusalalla tienaa, mutta noup. Ei ainakaan niissä paikoissa, joissa itse olen ollut.

Loppupeleissä työ on melko vaativaa ja tavoitteet ovat korkeat, silti palkitseminen ei ole ehkä (omasta mielestäni) ihan samalla tasolla. Enkä tarkoita, että se menisi niin, että mitä suurempi palkka, mitä parempi työ. Olen todella tehnyt työtä, jota olisin voinut tehdä pienemmälläkin palkalla ja sitten sitä, joka on ollut sen verran tympiinnyttävää, ettei ole kokenut palkan olevan samassa linjassa työn kanssa. Tietysti palkat ovat aina siinä määrin suhteellisia, että joku toinen voi olla täysin tyytyväinen summaan x, kun sama palkka on toiselle ”huono”. Onko palkalla nyt oikeasti edes väliä? Itselleni tärkein juttu työssä on edelleen se, että tekee jotain mistä pitää, hyvien tyyppien seurassa. Toki, kyllä se palkkakin aina motivoi, ainakin minua.

Noh, nyt saa anonyymisti puhua palkoista. Kerroin omistani, joten kertokaa te omanne! Mitä teette ja paljonko tienaatte?

 

Kuvat Jutta.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 75 kommenttia.

Suuren unelman tavoittelua säästämällä ja vaurautta tuova kristallini

Olen monesti kirjoittanut täällä unelmistani ja siitä kuinka niitä tulisi aina pyrkiä tavoittelemaan. Toki jotkut asiat voivat olla lottovoiton tavoin melko utopistisia tai muuten vaan vaatia toteutuakseen melkoista rohkeutta, mutta loppupeleissä melko harva asia on oikeasti mahdotonta toteuttaa ja saavuttaa, jos vain tekee tarpeeksi töitä niiden eteen. Tai edes jotain pieniä juttuja, jotta saattavat askeleen lähemmäs omaa unelmaa.

Eräs oma unelmani on viime kuukausina alkanut taas vaihteeksi nousta pinnalle. Nimittäin ulkomaille muutto tai edes muutaman kuukauden maailmanympärysmatka. Olen yleisesti melko suunnitelmallinen ihminen, mutta olen alkanut jopa asennoitua tilanteeseen, jossa lähtisi muutamaksi kuukaudeksi jonnekin ja antaisi fiiliksen kuljettaa eteenpäin eri paikkoihin. Asia, joka itseäni ahdistaa on juuri paikalleen juurtuminen. Semmoinen paikallaan junnaava arki, jolloin eteenpäin ajava elementti on joku tulevaisuudessa häämöttävä lomamatka. Arki on useimmilla tietysti semmoista tasapaksua, varsinkin perhearki tuo elämään tietynlaiset pakolliset rutiinit. Eihän elämän tietenkään tarvitsisi olla semmoista ja tietysti ratkaiseva juttu on aina ne valinnat, joita itse tekee ja yleisesti kuinka itse suhtautuu omaan elämäänsä.

Aloin kirjoittamaan tätä postausta eilen aamulla. Sen jälkeen suuntasin Joutsenmerkin sijoitusaamuun kuulemaan uusista vastuullisista sijoitusrahastoista ja mielenkiintoisia juttuja sijoittamisesta noin yleisesti. Vaikka olenkin itse säästänyt ja sijoittanut säännöllisesti vuosia, sekä myös työskennellyt näiden juttujen parissa, on pieni muistuttelu aina itselleenkin tärkeää. Miksi säästää, varsinkin juuri pitkässä juoksussa? Vaikka suositus onkin säästää sekä sitä varsinaista puskuria yllättäviä juttuja varten ja sitten taas pidemmällä aikavälillä, on itselläni ymmärrettävästi pääfokus juurikin tuossa pidemmän aikavälin säästämisessä rahastoihin. Alunperin piti raapustaa ihan vain niistä unelmista, mutta eilisen jälkeen nousivat pinnalle enemmän ajatukset juurikin niihin unelmiin säästämisen kannalta.

Olen aikaisemmin herätellyt teitä miettimään omia kulutustottumuksianne, miettimään mihin se raha oikeasti kuluu. Aina täytyy kuitenkin löytyä pieni budjetti myös niille elämän iloille ja hemmottelulle. Vaikka itse paasaankin säännöllisin väliajoin säästämisestä, en juurikaan säästä tilille. Sanoisinko, että käyttötileillä on yleensä vaihdellen aivan maksimissaan 500-2000e ”ylimääräistä” rahaa, loput ovat sijoitettuna eri kohteisiin ja niistä en kyllä hevillä rahaa nosta. Ainoan kerran kun olen joutunut nostamaan sijoituksiani oli äitiyslomalla kun nostin 500e reissurahaa Ranskaan.

Kaikkea en suinkaan sysää rahastoihin vaan totuus on, että pääasiassa nuo likvidit säästöt kuluvat matkustamiseen. Se on suuri intohimoni ja juuri se juttu, johon oikeasti haluan laittaa rahaa. Havaijin ja Kalifronian reissua varten haalin kasaan useita tonneja tilille, yksinkertaisesti kovalla työllä, miettimällä valintojani ja juuri niitä menoja. Eilen juuri mietinkin, että jösses mitä summia sitä saisikaan säästettyä, jossei reissaisi! Mutta se ei taas ole sitä elämää, jota haluaisin elää. Jonkun toisen mielestä voi olla turha ajatus laittaa rahaa matkailuun, joka ei ole samalla tavoin konkreettinen asia, kuten nyt vaikka auto, kesämökki tai mikä tahansa muu ostettava hankinta. Jos nopeasti lasken, kuluu minulla vuodessa matkusteluun kokonaisuudessaan karkean arvion mukaan varmasti lähes 10 000 euroa. Jösses! Enpä ole aikaisemmin edes ajatellut summaa vaan elänyt sen mukaan, että niistä asioista, joita haluan tehdä, en pihistele. Toisaalta, kuinka paljon matkustaminen sitten antaakaan. Sitä ei nimittäin rahalla mitata. Ja vaikka onkin suuret summat kyseessä, ei kyllä harmita ainutkaan euro, joka on matkailuun kulunut.

Ja nyt myös paljastan: En itse säästä aktiivisesti eläkerahastoon. Ajatus eläkesäästämisestä suoraan sanoen ahdistaa. Siksi olenkin kiertänyt ajatuksen ja valinnut sijoituskohteeni niin (suuri osakepaino), että ne soveltuvat hyvin myös todella pitkän aikavälin sijoittamiseen. Näin olen pääni sisällä saanut kierrettyä tuon ajatuksen eläkesäästämisestä. Oma suunnitelmani eläkesäästämisen suhteen on ostaa seuraavan 10 vuoden sisällä 1-2 sijoitusasuntoa, jotka toivon mukaan olisivat eläkeiässä velattomia. Näin voin myydä asunnon ja elellä noilla varoilla tai vaihtoehtoisesti jatkaa vuokraustoimintaa ja saada sitäkautta lisätuloa eläkkeellä. Omaan mieleeni tämä on ehdottomasti houkuttelevampi vaihtoehto kun virallinen eläkerahasto.

Jos palaan takaisin alkuperäiseen aiheeseen, on oma tavoitteeni säästämisen suhteen juurikin tavoitella niitä unelmia. Pyrkiä tilanteeseen, jossa voisin vain tehdä päätöksen lähteä maailmanympärysmatkalle, koska olen säästänyt siihen rahaa. Pidempi reissu on juttu, joka on viime aikoina yhä enemmän pyörinyt mielessäni. Tiedättekö, lähteä esimerkiksi pariksi kuukaudeksi jonnekin, välttämättä suunnittelematta niin tarkkaan mikä seuraava kohde on? Tämä ei välttämättä ole ajankohtainen juttu tänä tai ehkä ensi vuonnakaan, mutta siksi onkin hyvä varautua jo nyt. Toisaalta jarruttavia tekijöitä on.. Vuosien päästä lapsemme oppivelvollisuus, lisäksi meillä on kaksi koiraa. Omistusasunto ei sinänsä ole mielestäni mikään este. Helpompihan se on vaihtoehtona, kuin vuokra-asunto, jonka suhteen on kaksi vaihtoehtoa: Maksat täyttä vuokraa tai muutat pois ja raahaat omaisuutesi varastoon. Omistusasuntoon voi ottaa helposti alivuokralaisen tai sitten vain maksaa asuntolainasta pelkkiä korkoja. Suurin unelmani olisi järjestää asiat ja elämäni semmoiseen tilanteeseen, että voisin työskennellä toiselta puolelta maapalloa tai mistä tahansa. Elää elämää lämpimässä, edes kerran. Rakas perheeni tietysti mukana. Tai vaihtoehtoisesti järjestää tilanne taloudellisesti säästämällä siihen, että voisi viettää jopa puoli vuotta kertakaikkiaan tehden ei mitään. Tai ei ainakaan mitään, mitä ei oikeasti halua, vaan olla vaan ja toteuttaa itseään mielekkäällä tavalla, nauttia elämästä täysillä ja keskittyä itseensä, sekä rakkaimpiinsa. Tärkein juttu on mielestäni se, että ylinpäänsä on haaveita, niitä mitä kohden tavoitella. Asioita, jotka toimivat arjen motivaattoreina.

Sain nimittäin eilen itse hurjaa lisäinspistä säästämiseen ja kevään missio olisi testailla myös uudenlaisia sijoituskohteita, sekä myös nostaa kuukausittain säästettävää summaa 🙂 Eilisen sijoitusaamun jälkeen aloin myös enemmän miettiä sijoittamisen vastuullisuutta. Sitä, että haluan sijoituksillani tehdä tietynlaisen valinnan ja vaikuttaa. Pyrkiä jatkossa siis valitsemaan sijoituskohteeni vastuullisemmin, koska asiat, joita en halua tukea, ovat esimerkiksi aseteollisuus, tupakkateollisuus tai muut arveluttavat tahot. Kävinkin heti katsomassa omia rahastojani ja oman pankkini sivuilla oli merkintä, että vastuullisuus ja ESG-periaatteet ovat otettu huomioon kaikissa rahastoissa. Hieno homma!

Ja hei, vaikka nämä kuvat kivistä ja kristalleistani eivät sinänsä liity aiheeseen mitenkään, liittyy tämä sitriini kyllä! Sitriinin sanotaan nimittäin olevan erityisesti varallisuuden ja uramenestyksen kannalta onnea tuova kivi. Jos toivot menestystä bisnekseesi, urallesi, motivaatiota työelämään tai muuten vaan taloudellista onnea, on sitriini ehdottomasti oikea kivi työpöydälle 😉 Sen nimittäin sanotan lisäävän luovuutta, tuottavuutta ja auttavan saavuttamaan unelmia, sekä muuttavan negatiivisia ajatuksia positiivisiksi. Sitriini ei ainoastaan auta tuomaan taloudellista onnea ja vaurautta, vaan myös säilyttämään sitä. Myös taiteilijoille ja luovaa työtä tekeville suositellaan sitriiniä luovuutta lisäämään, ei siis ainoastaan puhtaassa bisesmielessä, vaikka kivea kutsutaankin nimellä the merchant’s stone. Oli niin tai näin, ainakin on kaunista katseltavaa läppärillä näpyttelyn ohessa, hehe.

Mietinkin varovaisesti tiedustella, että kiinnostaisiko teitä postaus kristalleistani? Mihin tarkoitukseen mikäkin on ja mihin niiden sanotaan auttavan? 🙂

Ja sitten itse aiheesta: Motivoivatko unelmat teitä säästämään?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 22 kommenttia.