Sunnuntain syksyinen luontoretki

Huippua maanantaita! Viikonloppu vierähti taas ohi hurjaa vauhtia, vaikkakin kaikessa rauhassa. Jotenkin tuntuu oudolta, että lokakuu on jo puolessavälissä. Vaikka olenkin vähän manaillut syksyä täällä blogissa, täytyy todeta näiden viikkojen olevan niitä syksyn kauneimpia, varsinkin jos poikkeaa kaupungista pois ruskan keskelle luontoon. Viime viikolla ihmettelin useampaankin otteeseen tuulenpuuskassa pyöriviä lehtiä ja totesin haikeana, että kohta koittaa harmaan marraskuiset päivät, joita en kertakaikkiaan odota yhtään. Onneksi vielä ehtii kuitenkin retkeillä syksyisessä luonnossa ja ihmetellä ruskaa.

Eilen oli lämmin syyssää ja hurautimme autolla koko perhe Vantaan Kuusijärvelle retkeilemään. Kuusijärvi on aivan ihana ja vähän jopa harmittaa, että käydään siellä niin harvoin. Pääasiassa kesäisin uimassa, mutta näin kesän ulkopuolella oli tämä eka retki Kuusijärvelle. Voisin itse ulkoilla tuolla vaikka päivittäin, mutta nämä ovat taas näitä ajokortittoman ongelmia kun kaikkialle ei tosiaan ilman kuskia pääse 😀

Pitäisi muutenkin kartoittaa PK-seudun / Sipoon / Porvoon seudun kivoja ulkoilualueita, sekä kansallispuistoja ja kunnostautua niiden suhteen. Vaikka olenkin toitottanut Lapin kauneudesta, löytyy aivan lyhyen ajomatkan päästä Helsingistäkin valtavan kauniita paikkoja. Olen myös iloinnut siitä kuinka myös poika on alkanut nauttia luonnossa ulkoilusta ja lyhyehköjen matkojen kävelystä ilman mitään maahan heittäytymisiä. Vielä hetkeen ei olla mihinkään vaelluksille lähdössä, mutta lyhyet ulkoilureitit ovat hyvää harjoittelua ja luonnosta löytyy pienelle aina ihmeteltävää!

Sain eilen sunnuntain kunniaksi alaselkään ikävän noidannuolen, joka onneksi on nyt yön jäljiltä jo paljon parempi. Alaselkävaivat ovat pysyneet hetken poissa, syyskuun Lapin reissulla tosin sain Rovaniemen lentokentällä jonkun äkillisen krampin ja ehdin jo tuumata, että kaikista hetkistäkö tämä iskee nyt kun olen lähdössä väsyneen taaperon kanssa kaksin lennolle. Kipu onneksi väistyi, kunnes eilen istuessani juomassa aamukahvia aivastin ja alaselkä kramppasi sen seurauksena aivan tyystin. En pystynyt koko päivänä kumartamaan, mutta kevyt kävely onneksi enemmänkin helpottaa kipua kuin se, että löhöäisi sohvalla. Toissa kesänä kärsin vastaavista vaivoista, itseasiassa ensimmäistä kertaa ikinä sitten raskausaikojen. Sen kun tietäisi minkä vuoksi nämä nyt taas yhtäkkiä päättivät ilmaantua.

Tänään vietän kotitoimistopäivää ja tavoitteeni on kerrankin saada päivän hommat heti aamusta pois alta ja lepäillä. Viikonloppuna alkoi nimittäin pieni flunssa, jota on taas vaihteeksi pyörinyt meidän perheessä, joten treenit sun muut menevät nyt hyvästä syystä parin päivän tauolle kurkkukivun ja orastavan yskän vuoksi. Ei varmasti yllätä, että ihan kamala matkakuume on ollut päällä jo jonkin aikaa. Selasin eilisillan lentoja ja sama jatkui tänään aamulla. Olin jo varailemassa erästä reissua joululle, mutta se nyt sitten peruuntuikin ja kartoitan tässä muita kohteita.

Olen jopa miettinyt todella radikaalia vetoa, nimittäin lähteä välipäivinä soolomatkalle. En totisesti ole mikään yksin reissaaja, mutta toisaalta hankala sanoa kun ei juurikaan ole yksinään matkustanut. Olen monesti toki lentänyt yksin ja ollut kerran viikon yksin Havaijilla olosuhteiden pakosta, mutta kaikkein mieluisinta on kuitenkin jakaa matkakokemukset jonkun kanssa. Rasittavaa kun kaikkialle maksaa lähteä jouluna niin hemmetisti!

Semmoisia ajatuksia tähän aamuun. Ja hei! Ilmiantakaa ihmeessä PK-seudun kivoja ulkoilualueita!

 

Ja oletteko käyneet Kuusijärvellä ulkoilemassa? ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Talven lämpimin takkihankinta

Yhteistyössä Partioaitta (=postauksen takki saatu)

Kaukana takana ovat ne hytisevän kylmät nuoruusvuosien talvet, kun vedin paukkupakkasiin asti ohuella takilla vilusta viis ja pääasia oli, että näytti coolilta. Nykyään kun asia, johon melkeinpä euromääräisesti panostan vaatetuksessa eniten, ovat laadukkaat ja lämpimät ulkoiluvaatteet. Ei enää bussipysäkillä värjöttelyä talvipakkasilla. Laadukas ja lämmin takki on nimittäin Suomen talvessa jokaisen euron arvoinen ja ehdottomasti asia, johon olen itse valmis panostamaan.

Minulle tärkeä asia on, että talvitakki on oikeasti lämmin, soveltuu liikkumiseen, on pitkäikäinen ja tottakai noin muutenkin käytännöllinen. Fjällräven on itselleni vuosien varrelta tuttu merkki, itseasiassa ostin oman ”kettureppuni” jo joskus JKL-vuosina, olisiko ollut vuonna 2006? Tuolloin halusin näin ”en kovin reppuihmisenä” mallin, joka kestää aikaa, eikä kyllä mennyt aikaakaan kun Kånkenista alkoi tulla ihan megahitti. No reppu löytyy minulta tottakai vieläkin. Viime vuonna ostimme pojallemme vaaleansinisen mini-version, joka on reissuilla ja retkillä pienen oma matkatavara 🙂

Mutta sitten, kun mainitsin, että panostan laadukkaisiin ulkoilutakkeihin, panostan yleensä untuvatakkeihin. Ensinnäkin siksi, etten halua kannattaa tekokuidun tuotantoa ja toisekseen, että untuva lämmittää aivan eri tavalla. Tähän haluaisin mainita jo heti alkuun, että nykypäivänä useimmat suuret valmistajat, kuten esimerkiksi Fjällräven takaavan sertifikaatin kera, että heidän käyttämänsä untuva on eettisesti tuotettua ja sataprosenttisesti jäljiteltävissä. Silti tämä untuvacase jakaa mielipiteitä, mutta itse kannatan kuitenkin (varsinkin Suomen olosuhteissa) ennemmin eettisesti tuotettua luonnonmateriaalia, kuin polyesterikuitua. Silti otan nykyään aina selville untuvan alkuperän ja tuotantotavan, oli kyseessä sitten mikä tahansa tuote, tyyny tai takki. Ja kannustan teitä samaan. Suosikaa ainoastaan sertifikaatin ja eettisen lupauksen antavia yrityksiä. Mielestäni alan ja yleisesti untuvatakkien heittämällä paras valikoima löytyy Partioaitalta. Tommi on uskollinen Patagonia-fani ja Partioaitta toimii Suomessa myös kyseisen brändin jälleenmyyjänä.

Kuvien takkini on Fjällrävenin tämä Expedition Down Lite Jacket. Malli on ajaton, käytännöllinen ja kätevä jokapäiväiseen käyttöön. Itse käytän usein ulkoilutakkeja talvisin ihan arjessakin, koska menen ehdottomasti mukavuus ja lämpö edellä. Tästä mallista löytyy tosi kivat värit ja päätin kerrankin rikkoa kaavaa valitessani jotain muuta kuin mustaa!

Nuo talvi-kumisaappaat olen muuten viime vuonna ostanut myös Partioaitasta tai itseasiassa ostimme Tommin kanssa tuommoiset toisillemme ”joululahjaksi” ja voin kertoa, että ovat kyllä niin parhaat! Kumppareissa on vuori, joten noita käyttää kylmilläkin keleillä mainiosti. Ihan mahtavat loskakelien ulkoiluun, koirakävelyille tai työmatkoille silloin kun ei raaski muita kenkiä pilata. Nuo on semmoiset, jotka tekisi mieli laittaa jalkaan valtaosa päivistä loka-maaliskuun välillä ja olivatkin viime talvena eniten käyttämäni kengät. Malli on Tretornin Wings Winter Low Unisex ja noita löytyy kokoja sekä miehille, että naisille. Suuri suositus jos hankalien kelien lämpimät kengät vielä uupuvat hyllystä. Nuo olivat minulla syyskuussa mukana Lapin reissulla ja olivat aivan täydelliset siellä!

Mitä tulee noin yleisesti Partioaittaan, löytyy meidän perheestä varsin uskollisia asiakkaita. Sanoisinko, ettei oikeastaan asioida ikinä yhdessä missään muussa vaatetusalan liikkeessä, mutta Partioaitassa käydään ainakin kerran kuussa. Joko Jumbossa tai sitten Vantaan Ikean vieressä Partiaitan Outletissä, joka on nykyään ihan minun paratiisi! Viimeksi ostin Fjällrävenin korallinpunaisen merinovillaisen hupparin ja viime vuonna Patagonian fleecen tosi hyvään hintaan. Partioaitan vahvoja arvoja ovatkin kestävä kehitys, eettisyys, sekä kunnioitus luontoa kohtaan. Nämä ovat myös itselleni tärkeitä seikkoja kuluttajana. Yritys on valittu alansa vastuullisimmaksi brändiksi Suomessa.

Onko teillä jo lämmin takki hommattuna talveksi? Kumpi on teillä tärkeämpää, tyyli vai käytännöllisyys ja mukavuus?

 

Ja mitäs tuumaatte takista?

 

Ps. Muita Partioaitta-faneja? ?

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.