Julkaistu

Back to basics

Pari vuorokautta kotihengailua takana ja mitkä ovat sitten olleet fiilikset? Ensinnäkin melkoisen väsyneet aikaeron ja lentorasituksen vuoksi, mutta pääosin todella hyvät. Saavuimme kotiin aikaisin keskiviikko-aamuna, jolloin alkoi heti armoton tavaroiden purkaminen ja järjestely. Olen nykyään se, joka haluaa saada matkalaukun pois silmistään heti ensimmäisenä päivänä. On ihanaa asettua kodiksi kun on ensin saanut tylsemmät jutut pois alta, matkalaukun purkaminen kun ei ole koskaan asia, jota ihan kamalasti odottaa. (Paitsi nyt kun halusin saada kaikki reissusta tuodut matkamuistot omille paikoilleen :D)

Eilen mietin, ettei paluu ole tosiaan tullut sen kummempana shokkina. Toki kylmyys ja hämärät aamut aina alkuun vähän kauhistuttavat, mutta onhan sitä aika ihana olla taas kotona. Omassa kodissa, jossa tavarat ovat omilla paikoillaan, nukut yöt omilla suosikkityynyilläsi (ainiin ja omaa sänkyä on matkoilla aina ikävä!) , juot aamukahvin vakkarimukistasi tai köllöttelet villasukat ja kylpytakki päällä omassa löhöpisteessäsi sohvalla. Toki semmoinen aurinkokaipuu on aina, mutta nyt on ihan hyvä näin.

Aikaeron vuoksi ollaan koko perhe simahdettu jo todella aikaisin illalla ja olen nämä pari aamua ollut keittelemässä aamukahveja jo viiden maissa tai oikeastaan tänään heräsin jo neljältä sänkyyn kukkumaan, heh. Aamun mittaan onkin meillä ollut naperon kanssa melkoiset meiningit täällä. Piirrettyjä, tanssibileitä ja autoleikkejä! Ette usko, kuinka tohkeissaan pieni oli kotiinpaluusta kun pääsi leikkimään kaikilla leluillaan! Oli oikein valinnanvaikeutta, että millä kaikilla sitä ehtisi leikkiä, hehe.

Eilen ajoimme heti aamukymmeneltä Ikeaan ostamaan loput kalusteet tulevaan kylpyhuoneeseen ja olen kyllä melko täpinöissäni tähänastisen elämäni hienoimmasta kylpyhuoneesta! 😀 Allas- ja seinäkalusteet odottavat vielä asennusta, mutta toivon mukaan voidaan jo ensi viikolla juhlia uutta kylppäriä ja saunaa. Ilmeisesti on ihan perusjuttu, että kun yhdestä projektista pääsee eroon, on mielessä jo seuraava. Sinänsä meillä ei ole mitään akuuttia fiksattavaa täällä, mutta keväällä ajattelin pistää pienen kasvimaan alulleen pihaamme. Nyt kun keittiö ja pian kylpyhuonekin ovat tiptop, olemme alkaneet syynätä ylikulunutta parkettiamme, joka kaipaisi pientä fiksausta. Voi olla, ettei tätä enää saa hiomalla kuntoon, mutta jos remppabudjetista jää ylimääräistä, voi olla että lattioiden päivitys tulee keväällä tai kesällä ajankohtaiseksi. Kaikkein yksinkertaisin vaihtoehto olisi tietysti, jos hiominen ja vaikka kuultolakkaus onnistuisi! Eilen sain päähäni ajatuksen mustaksi maalatusta / lakatusta parketista! En ole tainnut moista edes koskaan nähdä missään, mutta voisi olla aika upea!

Anyway, valehtelisin jos väittäisin, ettei näitä huolettomia asuja ja rentoa pukeutumista ole ikävä. Vähiten olen odottanut kotona tätä toppatakki/kumisaapasrumbaa, joka on auttamatta edessä. Jos saisin valita, käyttäisin vuoden jokaisena päivänä flipflopeja, pukisin päälle shortsit ja antaisin tukan olla huolettomasti merituulen jäljiltä. Nämä pienet asiat tekevät elämästä jo yksinään yllättävän huoletonta!

Kuvissa ensimmäinen virkkaamani toppi. Ja juuri tästä mallista ja sävymaailmasta inspiroituneena on tulossa muutamaa eri variaatiota myyntiin keväällä!! 🙂

 

Mutta hei! Kivaa viikonloppua teille 🙂 Ihanaa viettää tänään pitkästä aikaa löhöperjantai kotona!

 

Ainiin ja ps. Huomasin, että Elloksella on parhaillaan -30% alennus kaikista vuodetekstiileistä. Yksi omista suosikeistani ovat esimerkiksi nämä pellavapussilakanat, jotka ovat olleet käytössä todella laadukkaat! Koko alevalikoima löytyy täältä.

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Viimeisiä viedään ja mistä nuorena haaveilin..

Viimeisiä reissupäiviä viedään ja täällä Gold Coastilla elellään muutenkin jännittäviä aikoja. Odottelemme nimittäin syklonia lähestyväksi! Nyt pari päivää ovat olleet myrskyn merkit ilmassa: Aallot megalomaanisia, kovia tuulenpuuskia ja nyt viikonloppuna odotetaan myrskyn iskevän oikein kunnolla. Tosin, ennustus on muuttunut luokan 2 syklonista lievempään, luokan 1 sykloniin ja pahimmat myrskyennusteet toistaiseksi kumottu. Silti ulkona on jo kolmatta päivää tuullut niin kovaa, että jouduin eilen kääntymään lenkiltä rannalla takaisin ja jouduin tänään altaalla pitämään kaksin käsin kiinni korvakuulokkeista, etteivät olisi lähteneet tuulen mukana 😀 Saa nähdä jääkö myräkkä vain tähän tuuleen! Rakastan myrskyjä ja koen monet luonnonilmiöt hurjan energisoivina. Oli se sitten kova ukkosmyrsky kotona tai reissussa, on niissä jotain jännittävää! Samaistuuko joku muu tähän?

Odotan kotiinpaluuta innolla, mutta tottakai pieni shokki pimeyteen ja harmauteen paluusta jännittää. Kun olemme tämän pian 2,5kk heränneet jokaikinen aamu yhdessä perheenä ja viettäneet lähes jokaisen hetken yhdessä, on tuleva arki varmasti melko erilaista kun palataan päivähoidon ja työrutiinien maailmaan. Ystäväni oli juuri eilen postannut kuvan valoisasta aamusta Helsingissä ja olin aivan ihmeissäni, kuinka valoisaa siellä jo on aamuisin. Näppäilin itseni itseasiassa nyt ensimmäistä kertaa pariin kuukauteen Forecan appsiin kuikuilemaan Helsingin säätä ja mitä ihmettä, siellähän on plussaa!

Toisaalta odotan sitä, ettei tarvitsisi tuskailla lähes päivittäin kuumuuden kanssa, mutta sitten taas ahdistaa ajatus kerrospukeutumisesta ja loskasta. Perus. Nyt muutamaan vuoteen en ole edes kokenut mitään katastrofaalisia reissusta paluun kriisejä, mutta ennen kärsin niistä aina! Ensimmäinen viikko kotona oli aina ihanaa vaihtelua, mutta heti kun tavarat oli saatu purettua, olisi voinut lähteä uudelleen ja iski kamala ahdistus. Tästä syystä varmaan niin kauan nuorena ajattelin, että lentoemännän työ olisi unelmien täyttymys kun saisi olla usein menossa, näkemässä, kokemassa ja ainakin osittain välttyisi semmoiselta tietynlaiselta paikallaan kököttämiseltä. Toki, sekin on paljon itsestään kiinni ja minkälaista tekee arjestaan tai elämästään yleisesti. (Ja nämä haaveet nyt kariutuivat muutenkin jo lukion jälkeen pariin puuttuvaan senttiin pituudessa 😀 Jos joku toinen oli yo-kirjoitusten aikana selannut huolellisesti yliopistojen hakuoppaita, käytin tuolloin melko paljon aikaa selailemaan lentoyhtiöiden työpaikkailmoituksia, haha.) Hassua miettiä, että missä mahtaisin olla juuri nyt, jos pituus ei olisi ollut tälle unelmalle esteenä!

Nyt on ollut niin kauan poissa kotoa, että ajatus rauhallisesta kotielämästä kaikkine rutiineineen tuntuu kieltämättä mukavalta. Kevääksi on suunnitteilla kivoja juttuja (kuten se virkattujen toppien mallisto, jota olen täällä jo hiki hatussa kyhännyt :D), enkä malta odottaa, että pääsen näiden juttujen pariin. Olemme olleet tämän viimeisen reissuviikon aika paljon menossa, enkä ole ehtinyt ihan kamalasti istuskelemaan tänne respan netin ulottuville. Paluu normaaliin postaustahtiin on luvassa siis ensi viikolla 🙂 Ajatus siitä, että pääsen keskittymään rauhassa blogijuttuihin kuulostaa niin luksukselta kaikkien näiden katkonaisten kirjoitushetkien ja huonojen nettiyhteyksien jälkeen!

 

Ps. Bikinit ovat Halla x Hallan Tutu-bikinit (saatu), joihin olen rakastunut täällä hurjasti ✨

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

Ärsyttävät olettamukset bloggaamisesta x 4

Kivaa alkavaa viikonloppua Gold Coastilta! Kirjoitan viikonloppuna tarkemmin ajatuksiani lähenevästä kotiinpaluusta, mutta tänään listasin muutaman enemmän tai vähemmän ärsyttävän yleisen olettamuksen bloggaajista tai bloggaamisesta, jotka ovat tulleet vastaan myös itselläni tämän kymmenvuotisen bloggaamisen varrella. Olen kirjoittanut useita postauksia työstä somen parissa, ilmiöstä yleisesti ja valitettavasti myös siitä, millaisia olettamuksia monella edelleen tänä päivänä on tästä hommasta.

Oletus, että bloggaaja suostuu sovittuun yhteistyöhön tuotepalkkiolla, tai jopa sillä verukkeella, että voisi itse ostaa tuotteet alennuskoodia vastaan. Huoh. Blaah. Argh! Kyllä, joillain yrityksillä on edelleen pokkaa ehdottaa näitä tämmöisiä, eikä tunnuta aina oikein ymmärrettävän, ettei niillä shampoopurkeilla nyt ihan oikeasti makseta asuntolainan lyhennystä tai ruokaostoksia kaupassa.  Eri asia, että tästä tekemästään työstä pitäisi vielä itse maksaa! Vaihtotalous oli ja meni tuhansia vuosia sitten, tiedoksi vaan. Tottakai on eri juttu suositella omasta vapaasta tahdosta loistaviksi koettuja tuotteita ja sitä tekee mielellään, oli tuote sitten saatu tai omilla rahoilla ostettu. Tehdystä työstä, jolle asetetaan vaatimukset ja tavoitteet, tulee kuitenkin aina maksaa palkkio. Tuskinpa moni muukaan suostuisi tekemään töitä ilmaiseksi, miksi bloggaajien sitten pitäisi?

Tästäpä pääsemme seuraavaan kohtaan, eli olettamukseen siitä, että bloggaaja mainostaa kyllä ihan mitä tahansa, kunhan palkkion määrästä sovitaan. Jokainen edes vähän omaa mainettaan, brändiään ja yleisesti bloggaajauransa jatkoa ajatteleva osaa kyllä puntaroida yhteistyökumppanit sen mukaan, sopivatko ne blogin imagoon, vai eivät. Mitäs jos minä alkaisin postailla yhteistöitä pikavippifirmojen ja nettikasinoiden kanssa? Tai tahojen, joita vastaan olen aikaisemmin ollut jyrkästi? Entäpä jos vegaanibloggaaja postaisi eines-nugeteista vain sen tähden, että saa siitä rahaa? Olisivatko mielipiteet minkään suhteen enää sen jälkeen uskottavia? Ei, itse en myisi omaa uskottavuuttani ja kasvojani mistään hinnasta. Tai no ”mistään hinnasta”, jos joku olisi valmis maksamaan parisataatuhatta ja voisin sen turvin kaivautua maan alle häpeämään ja kadota kuin sumuun, olen valmis harkitsemaan 😀 Mutta noin pointtina, kuka tätä edes osittain työkseen tekevä olisi valmis omilla kasvoillaan riskeeraamaan tulevan kertaluontoisen helpon rahan toivossa? Tämä on kuitenkin yksi olettamuksista, jotka ärsyttävät kaikkein eniten. Että vaikuttajat ja bloggaajat olisivat rahanahneita ja lahjottavissa olevia mainoskanavia, jotka esittelevät mitä tahansa, jopa ilmaiseksi. Juuri tuossa olettamuksessa unohdetaan koko vaikuttajamarkkinoinnin ydin: Tuotteen ja vaikuttajan yhteensopivuus niin brändin, kuin arvojenkin suhteen.

Some on helppoa hommaa. Tätä sivusinkin jo aikaisemmin ”Bloggaajan työpäivä”-postauksessa. Bloggaajan työ on todella kokonaisvaltaista ja 95% ajasta teet juttuja, joista ei makseta sinulle mitään. Kuten ymmärrätte, täytyy tähän juttuun olla oikeasti tietynlainen intohimo ja rakastaa sitä mitä tekee. Kaikessa työssä on puolensa, kun tein töitä rahoitusalan asiantuntijana, istuin toimistolla 8h ja kun lähdin töistä kotiin, en miettinyt työjuttuja ennen seuraavaa työpäivää. Eipä joutunut koskaan stressaamaan työjutuista työajan ulkopuolella. Tässä hommassa onkin vähän eri, koska ”työ” seuraa sinua käytännössä kaikkialle, ainakin ajatuksen tasolla. Mutta sitten taas tuo tietynlaisia vapauksia, kuten mahdollisuuden organisoida hommat oman mielen mukaan tai työskennellä juuri silloin kun se sinulle parhaiten sopii. Välillä tuntuu, että kaikki, mikä ei liity ihmishenkien pelastamiseen tai rankkaan fyysiseen tekemiseen, ei ole lainkaan rinnastettavissa työhön. Automekaanikko joutuu käyttämään lihastyötä, mutta harvemmin työ on varmasti henkisesti todella kuormittavaa. Juristi joutuu käyttämään ratkaisu- ja päättelykykyään, mutta harvemmin on työ fyysisesti vaativaa. Onko näistä jompi kumpi vähemmän arvokasta työtä? Miksi siis bloggaajan tai yleisesti markkinointiviestintää tekevän työ olisi yhtään sen vähemmän tärkeää tai saati sitten ei ”oikeaa työtä”? Kuten olen jossain postauksessa aiemmin maininnutkin, löytyy jokaisessa työssä hyvät ja huonot puolensa, toisen työn vähättely kertoo kuitenkin ennen kaikkea vain henkilön omasta tietämättömyydestä asiaan. Kuka tahansa esimerkiksi bloggaajan työtä parjaava tai vähättelevä voi ryhtyä samaan ja näyttää sen, kuinka helppoa homma on. Tähänpä kun ei nimittäin edes koulutusta vaadita 🙂

Bloggaajat ovat pinnallisia. Toki monet bloggaajat pyrkivät (varsinkin nykyään) pitämään selvän pesäeron blogin ja henkilökohtaisen elämänsä välillä. Itse kirjoitan melko avoimesti ajatuksistani ja elämästäni, mutta totuus on kuitenkin se, että myös omalla kohdallani on blogiin näkyvä sisältö vain pintaraapaisu siitä oikeasta elämästä. Harvemmin ne perusarjessa tapahtuvat käänteet kuitenkaan päätyvät blogiin asti. Yksityisyys on kuitenkin henkilökohtaisin asia, joka yksilöllä on ja kukapa nyt haluaisi paljastaa julkisesti puolia itsestään ja seikkoja elämästään, jotka voitaisiin pahimmassa tapauksessa vetää arvostelun ja julkisen keskustelun kohteeksi? No tuskin kovin moni! Siksi pyrkii moni bloggaajakin pitämään tietynlaisen rajan ulospäin näkyvän ja henkilökohtaisen elämänsä välillä. Ehkä on kuitenkin aihepiiristä ja sisällön tyylistä riippuvaista kuinka ”pinnallinen” kuva ulospäin viestittyy. Jos tarkoituksena on tuottaa visuaalisesti kaunista sisältöä ja keskittyä tiettyihin aihepiireihin, voi tämä toki vaikuttaa pinnalliselta verrattuna bloggaajaan, joka keskittyy vähemmän visuaaliseen kuvasisältöön ja kirjoittaa esimerkiksi ajankohtaisista aiheista, koska ei ole sitä yhtä oikeaa tapaa bloggata. Toinen valitsee olla enemmän ”inspiraatiokanava”, toinen taas ottaa kantaa puheenaiheisiin ja ilmiöihin. Kuten kaikissa ammateissa, toki myös bloggaajien joukosta löytyy ihmisiä laidasta laitaan ja tuntuu jotenkin mustavalkoiselta leimata henkilö pinnalliseksi vain pintapuolisen blogin perusteella. Vähän kun yleistäisi, että kaikki ammatin x edustajat ovat tosikkoja, nörttejä tai mitä ikinä.

Onko teillä ajatuksia aiheesta? 🦄

 

Ps. Kuvan toppeja on nyt tosiaan minulla työn alla pieni mallisto!!! 🙂 Tarkoitus olisi tehdä muutama eri malli, eka valmistui juuri pari päivää sitten! Jee, en malta odottaa 🙂

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Julkaistu

DIY: Virkattu boho-toppi

EDIT: Kurkkaathan päivitetyn aikuisten chunky beanien ohjeen , virkattujen minikorien ohjeen ja muita helppoja ohjeita verkkokaupastani Iines DIY!

Ah, en ole varmaan ikinä ennen ollut yhtä innoissani mistään jakamastani käsityöjutusta, kuin tästä virkatusta topista! Nuorena virkkasin ahkerasti, mutten silti koskaan mitään kovin monimutkaista. Nyt kuluneen vuoden aikana olen enemmänkin keskittynyt neulomiseen, mutta reissussa olen saanut hurjasti inspistä myös virkkaamiseen. Tämän topin jälkeen onkin suunnitelmissa virkata lisää toppeja ja myös muita, toivottavasti askel askeleelta hieman haastavampia juttuja.

Inspiraatio tähän toppiin lähti tosiaan Raglanista, jossa näin samantyylisiä eräässä pienessä putiikissa ja tuumasin, että tuommoinen on pakko yrittää tehdä, HETI! Vasta täällä Australiassa sitten löysin lankakaupan ja vitsi mikä nautinto onkaan päästä virkkaamaan / neulomaan pitkän tauon jälkeen, varsinkin kun on palava himo ja inspis johonkin tiettyyn juttuun. Muita ohjeita on tulossa lähiviikkoina!

Tämän topin työstäminen on melko yksinkertaista ja mahdollista myös aloittelijalle, jos nyt on kuitenkin virkkaamisen alkeet muistissa rättikässän tunneilta. En ole itse siis koskaan virkannut mitään monimutkaisia kuvioita ja täytyy myöntää, että kun etsin tähän netistä ohjeita, olivat ne aivan liian monimutkaisia, että olisin jaksanut keskittyä niihin (tai okei, edes välttämättä tajunnut kaikkea.. Totesin, että virkkausohjeiden terminologia on äärimmäisen sekavaa!!). Siispä selasin pääasiassa Pinterestiä ja kuvahakua, lähdin sitten päättäväisesti toteuttamaan toppia ilman mitään varsinaista ohjetta. Youtube-videosta katsoin ohjetta tuohon helman shell stitchiin, joka tuntui helpommalta oppia niin, että näet käytännössä kuinka kuvio syntyy 🙂

Anyway, uskon tämän olevan melkoinen ensi kesän hittijuttu myös Suomessa, joten jos topin valmistus omin käsin yhtään kiinnostaa, kannustan lämpimästi lähteä kokeilemaan! Nyt työn alla on pari muunlaista tämmöistä, yritän nimittäin saada tuntumaa, että mikä malli voisi olla mielekkäin. Laitan näistäkin kuvaa, kunhan valmistuvat. Jos joku käsitöihin liian laiska tai kiireinen tähän ihastui, olen harkinnut tekeväni muutaman kappaleen myyntiin. Näihin saa siis ilmaista kiinnostuksensa! Oma toppini on noin kokoa S, tätä on helppo muokata tekemällä kupeista tai ympärysmitasta isommat lisäämällä silmukoita ja senttejä 🙂

Tähän tarvitset:

 

3,5mm virkkuukoukku, esimerkiksi täältä löytyy edullinen.

1-2 kerää puuvillalankaa, menekki riippuu koosta ja helman pituudesta. Tähän omaani meni noin 100g lankaa. Itse käytin luomupuuvillalankaa ja luomu-langoista olen kokenut täydelliseksi tämän Adlibriksen Organic Cotton-langan, ja esimerkiksi myös tämä Novitan Cotton-lanka sopii erinomaisesti.

Ohje virkattuun boho-toppiin:

 

Kupit: Luo 11 ketjusilmukkaa. Aloita virkkauskierros virkkaamalla jokaiseen silmukkaan kiinteää silmukkaa. Toisella virkkauskierroksella jatka työtä myös toiselle puolelle ”sateenkaaren muodossa” aina puolelta toiselle 180 astetta niin, että aina silmukoihin kello 11 ja kello 13 kohdalla virkataan jokaisella kierroksella aina 2 kiinteää silmukkaa. Näiden väliin jää 2 silmukkaa (joihin kumpaankin normaalisti yksi kiinteä silmukka/silmukka). Jatka tätä langan paksuudesta / käsialasta riippuen noin 20-21 kerrosta, kannattaa mallailla välissä, lopputulos riippuu käytettävän langan paksuudesta. Sopivaa kokoa voi myös mallata esimerkiksi kotona lappu-bikineistä. Kun kupit ovat valmiit, voi niitä kevyesti muotoilla käsin kolmion muotoon. Älä päättele lankoja, vaan jätä viimeinen silmukka auki jatkaaksesi työtä näistä kohdista.

Kuppien yhdistäminen: Aloita viimeisestä silmukasta, jonka olet jättänyt päättelemättä kuppiin. Luo 3 ketjusilmukkaa (isompaan kokoon 4-5), tätä mallasin katsomalla omista bikineistä kuppien välistä mittaa. Kiinnitä ketjusilmukat toisen kupin samaan kohtaan kiinteällä silmukalla. Jatka virkkaamalla seuraava kerros kiinteää silmukkaa ketjusilmukoiden päälle 2 kerrosta. Päättele.

Virkkaa toisesta kupista avoimeksi jääneestä silmukasta rivi kiinteää silmukkaa kuppien alle. Varo luomasta liian paljoa silmukoita / liian tiheään, jolloin jäljestä voi tulla lörppöä. Jatka kupin ohi luoden ketjusilmukkaa topin sivuosaksi / helmaksi. Oman sivuosani mitta on about 8cm, muistaakseni silmukoita oli ehkä 15-20? Tämä on makuasia, että kuinka pitkän kaistaleen tahtoo ja mitä kokoa tekee. Virkkaa kiinteää silmukkaa ja kun pääset toiseen laitaan, tee saman mittainen kaistale ketjusilmukkaa, josta lähdet seuraavalla kerroksella virkkaamaan kiinteää silmukkaa.

Virkkaa kiinteää silmukkaa topin resoriksi oman maun mukaan. Tässä omassa topissani on noin 5cm verran kiinteää silmukkaa. Alempana tulevan koristekuvion voi aloittaa halutessaan myös aikaisemmin 🙂

Aloita koristekuvio. Itse katsoin mallia tästä Youtube-videosta (alkaa kohdasta 9:00), jonka löysin vasta koristekuviota miettiessä. Huomasin vasta tuolloin, että videon toppi on melko samanlainen omani kanssa 😀 Siitä voi siis myös katsoa mallia, mikäli video tuntuu helpolta tavalta oppia! Tein tähän toppiin siis kaksi kerrosta koristekuviota, tätä voi halutessaan jatkaa tuon videon mallin mukaan niin pitkälle, kuin tahtoo. (Ainiin ja tämän oman ohjeeni koristerivin toinen kerros saattaa olla vähän erilainen kuin videossa kun en päässyt tätä tehdessä nettiin tarkistamaan!) Ohje kuitenkin sillä kuviolla, millä tämä kuvien toppi on tehty.

Ensimmäinen rivi: Virkkaa rivin alkuun 3 pylvästä. Luo yksi ketjusilmukka, koukkaa lanka koukulle (vähän kun lähtisit tekemään pylvästä) ja koukkaa koukku kolmanteen silmukkaan pylvääksi, niin että näiden kahden silmukan väliin jää 2 tyhjää. Luo nyt 3 ketjusilmukkaa, nappaa lanka koukulle ja koukkaa koukku pylvääksi samaan silmukkaan, johon äsken teit edellisen pylvään. Luo taas yksi ketjusilmukka, nappaa lanka koukulle ja koukkaa taas kolmen silmukan päähän pylvääksi niin, että väliin jää taas 2 tyhjää silmukkaa. Tee vielä kaksi pylvästä ja jatka samaa kaavaa rivin loppuun. Luo rivin päätteeksi vielä mahdollisuuksien mukaan 2-3 pylvästä päättämään kuvio. Rivin pitäisi näyttää samalta, kuin ylemmässä kuvassa, jossa reikäkuvio ja kolme pylvästä vuorottelevat.

Toinen rivi: Tee rivin alkuun taas 3 pylvästä. Tämän jälkeen luo yksi ketjusilmukka, poimi lanka koukulle ja hyppää edellisen rivin keskimmäiseen reikään, jonne tehdään 6 pylvästä. Luo taas 3 ketjusilmukkaa, nappaa lanka koukulle ja tee pylväs aiemman rivin kolmen pylvään keskimmäisen pylvään päälle. Luo taas yksi ketjusilmukka, nappaa lanka koukulle ja hyppää tekemään taas 6 pylvästä seuraavan reikäkolmikon keskimmäiseen. Toista samaa rivin loppuun ja luo loppuun vielä kuvion kohdasta riippuen 2-4 pylvästä. Älä päättele lankaa vielä!

Kun olet valmis koristekuvion kanssa, aloita resorin teko virkkaamalla kiinteää silmukkaa koko työn ympäri alareunaa lukuunottamatta. Reunan kiinteä silmukkarivi viimeistelee  reunat ja saa työn näyttämään huomattavasti siistimmältä.

Viimeiseksi remmit, jotka itse tein virkkaamalla ketjusilmukkaa nyöriksi niin, että kiinnität langan koukulla kohtaan, johon haluat tehdä remmin (eli kupit ja takaosa) ja lähdet tekemään ketjusilmukkaa. Lopuksi remmi päätellään ja varmistetaan solmulla. Remmien pituus on omassa työssäni noin 60 ketjusilmukkaa / 35-40cm (ei ole mittaa täällä). Jos haluat tukevammat remmit, voit myös tehdä nämä tuplalangalla tai virkata ketjusilmukan päälle yhden kerroksen kiinteää silmukkaa. Itse tein ekan harjoitteluversion paksumilla remmeillä, mutten ollut niihin tyytyväinen ja totesin nämä ohuet nätimmiksi 🙂

Jeee valmis! Kokonaisuudessaan on tämä melko nopea tehdä. Jos virkkaa vimmattua vauhtia voi tämmöisen saada päivän aikana tehtyä, noin muuten sanoisin aikaa menevän noin pari iltaa. Kysykää kommenteissa mikäli joku askarruttaa 🙂

Mutta mitäs tuumaatte topista? Lähdettekö kokeilemaan tämän tekoa? 🌸✨

 

Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 18 kommenttia.

Julkaistu

Crystal Castle

Yksi eniten odottamistani jutuista Australiassa oli Byron Bayn lisäksi Crystal Castle & Shambhala Gardens, joka sijaitsee noin 20 minuutin ajomatkan päässä Byron Baystä. Kaikille vähänkin hihhulimielisille ja astetta erilaista nähtävyyttä kaipaaville on Crystal Castle mitä täydellisin paikka vierailla. Olin itse odottanut noin vuoden pääseväni tuonne ja kyllä, tämä oli yksi niistä syistä, miksi Australia valikoitui kohteeksi maailmanympärysmatkallemme 😀

Minä maailman suurimman ametistin kanssa, heh 😀

Crystal Castle on siis käytännössä iso puisto sadenmetsän kyljessä, josta löytyy erilaisia isoja kristalleja, buddha-patsaita, kristalli-labyrintti, sademetsäpolku, terveyskahvila, kivimyymälä ja jopa pieni leikkipaikka lapsille. Päivän mittaan järjestetään erilaisia workshopeja, kuten meditaatiota, äänimaljahoitoa (tämä on muuten niin siistiä!) ja puu, jonne sait käydä ripustamassa paperille kirjoitettuja toiveita tai manifestointeja. Ja minähän muuten kävin ripustamassa omat laput 🙂

Tunnelma oli kieltämättä Crystal Castlessa todella rauhoittava ja jollain tapaa seesteinen. Toki, ainahan luonnon helmassa tuntee olonsa rentoutuneeksi, mutta tuolla oli tietynlainen rauha läsnä. Todella hyvä paikka paeta esimerkiksi Gold Coastin kuhinaa hetkeksi! Jos olisimme olleet ilman lasta, olisin luultavasti ottanut vielä osaa workshopeihin ja viettänyt aikaa enemmänkin kuin vain muutaman tunnin 🙂

Jätti-ruusukvartsi!

Noin kokonaisuudessaan tykkäsin paikasta, mutta pieni rahastamisen maku oli kyllä läsnä. Kivet olivat todella ylihintaisia ja kahvila kallis, mutta näin jälkeenpäin voisin sanoa, että jo ihan pelkästään maisemienkin vuoksi kannattaa käydä katsastamassa paikka. Me vierailimme sateisena päivänä, joten ainakin meidän aikaan oli melko rauhallista. Sisäänpääsymaksu on aikuiselta noin 20€ (32AUD) ja pikkulapset pääsevät ilmaiseksi.

Kävin myös niin erikoisessa jutussa, että huhhei. Nimittäin kuvauttamassa aurani 😀 Täytyy muuten pistää IG Storiesiin joku päivä aurakuva, haha. Kyseinen lysti maksoi 60AUD (!!!), mutta en yksinkertaisesti voinut vastustaa ja pojatkin olivat kiinnostuneita saamaan selville, että mistä hommassa on kyse. Istuin penkissä kädet ihme anturoilla kun minusta otettiin kuva erityisellä ”aurakameralla”. Sinänsä kiinnostavaa, koska aurajutut ovat kieltämättä kiinnostaneet jo kauan ja oli mielenkiintoista nähdä oma aurani, vaikka en rehellisyyden nimissä itsekään ole tästä aivan vakuuttunut.. Noh, tulipa koettua! Aurani on sini-valko-pinkki ja sain kuvauksen mukana myös lyhyen tulkinnan aurastani. Herkkyys ja luovuus ovat juttuja, jotka toistuivat taas kerran. Samoin sain kuulla, että minulle on hyödyllistä toteuttaa itseäni luovasti esimerkiksi kirjoittamalla tai käsitöiden avulla, mikä sikäli on hassua kuulla täysin minua tuntemattomalta ja tottahan tuo olikin.

 

Onko joku teistä käynyt Crystal Castlessa? 💎🦄🌸

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.