Pullantuoksuinen sunnuntaipostaus

Hellurei! Onni on kellojen kääntämisessä, sain nimittäin sunnuntai-aamuun suunnilleen tunnin verran omaa aikaa kun heräsin viikonloppuun nähden jo laittoman aikaisin ennen kahdeksaa kukkumaan. Läppäri kainaloon ja kahvit tulille, aah! Rakastan sitä tunnetta kun pääsee aamulla hiljaisuudessa avaamaan koneen ja hörppäämään täydellistä lattea. Olohuoneen katto tuli eilen vihdoin ja viimein melkein valmiiksi.  Johan näitä maalailuita ollaankin täällä muutaman miehen (ja tietysti yhden apu-naisen) voimin hoidettu ja nyt voisi vihdoinkin sanoa, että ollaan voiton puolella. Korkea viistokatto puupaneelia ei ehkä ole maalattavana kohteena mikään kaikkein ihanteellisin, mutta kuka leikkiin ryhtyy.. Seuraavaksi päästään ehkä minun lempihommaani, eli valkkailemaan olkkarin ja pojan huomeeen seinien maaleja. Joku erikoisempi tekstuurimaali olisi kyllä ihana!
Pommitinkin jo aikaisemmin tällä viikolla somea korvapuustikuvillani ja ilmeisesti aika monille syntyi pullahimo sen jälkeen. Voin vaan kuvitella, olin jo itse kärvistellyt korvapuustihimojen kanssa jo hetken ja yritin toissaviikonloppuna tuoda jotain helpotusta ostamalla kaupasta pussin Gifflareita. Mutta eihän ne kuitenkaan ole lähellekään sama asia kun itseleivotut korvapuustit.. Jotenkin kieltämättä hassu ajatus, nimittäin minä leipomassa korvapuusteja! Oikeastaan olen melko hyvä leipuri, joten en tiedä miksen useammin leivo juttuja. En kai ole niin kovin makeiden juttujen perään kuitenkaan. Jotenkin sitten päädyin alkuviikosta hamstraamaan kaupasta pullatarvikkeita ja tuumasin, että kai sitä täytyy yhdet pullat kymmeneen vuoteen vääntää. Edellisestä korvapuusti-kerrasta nimittäin oli oikeasti se 10v aikaa!
Voin kertoa, että olivat kyllä melko hyviä. Ja itseasiassa onnistuin näissä varsin hyvin ottaen huomioon, etten ole mikään pullakonkari todellakaan. Näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä nuukailin liikaa voin kanssa ekassa pellillisessä, toinen nimittäin onnistui huomattavasti paremmin noin ulkonäönkin puolesta. Nyt onkin sitten napsittu pullia pakastimesta pitkin viikkoa, en vaan kertakaikkisesti voi vastustaa! Toivon todella ettei tästä herännyt mikään kipinä alkaa puuhastelemaan korvapuusteja joka viikko. Voin kertoa, että sen tavan myötä painaisin vuoden päästä ehkä 200kg.

 

Olen joskus miettinyt, että mikä tekee hyvän leipurin? Tai siis itse miellän olevani hyvä leipomaan siksi, että leipomani asiat onnistuvat. Mutta tietenkin ne onnistuvat kun seuraan ohjeita! En ymmärrä voiko silloin muka mennä joku pieleen? Jos hyvä leipuri on semmoinen, kenen ei tarvitse jokaikinen kerta googlettaa niitä ohjeita ja tarkastaa rasvan tai jauhojen määrää ainakin viittä kertaa, niin siinä tapauksessa en kyllä todellakaan ole lähelläkään hyvää leipuria. Muistaakseni olen kerran epäonnistunut leipomisoperaatiossa (tai siis ainakin sillein kunnolla, että voisi virallisesti todeta, että nyt oikeasti meni pikkaisen pieleen…) Olin silloin 9v ja yritin tehdä jotain ihme appelsiininkuorikakkua. Oikeasti kyllä ainakin yritin seurata niitä ohjeita, mutta pieleen meni.
Laitan kyllä täysin iän piikkiin ja siihen, etten välttämättä ollut ymmärtänyt jotain tärkeää vaihetta, haha! Muistan kun vaan tuijotin sinne uuniin ja se perhanan kakku ei vaan kohonnut. Oli vaan taikinaliejua. Siitä on jo 20v aikaa, joten kovin tarkkaan en muista, mutta kieltämättä aloin nyt miettimään, että paistoinkohan sitä yksinkertaisesti vaan malttamattomana pikkutyttönä liian vähän aikaa. No, jokatapauksessa muistan kyllä hyvin sen kun raastoin sitä appelsiinin kuorta ja voin kertoa, että sen perusteella miten se raastaminen sujui (siis raastoin ne kaikki valkoisetkin osat muistaakseni), en usko että kyseinen kakku olisi muutenkaan ollut mikään maailman suurin menestystarina. Ehkä sen olikin tarkoitus epäonnistua! Sitävastoin tykkäsin ala-asteella tehdä pannaria, paistaa lettuja ja semmoista murotaikinavuokaa, jossa oli useimmiten omenaa tai luumua. Vitsi kun oli hyvää!
 Jos haluaa onnistua leipomisessa (etkä siis ole mikään taikinataikuri) niin asiat missä nyt ei vaan voi lähteä sooloilemaan on a) raaka-aineet b) työvaiheet! Jos korvapuustiohjeessa lukee, että tarvitset vehnäjauhoja, silloin et vaan voi tunkea sinne niitä ruis- ta grahamjauhoja yrittäessäsi soveltaa. Tai korvata voita ruokaöljyllä. Tai olla kohottamatta taikinaa, koska ei sillä varmasti ole merkitystä. On sillä! Jos seuraat niitä ohjeita, todennäköisesti onnistut, eikä tarvitse miettiä sitä mikä meni pieleen (eli se kun jätit hiivan pois ja ajattelit, että ei yhdellä aineksella ole niin väliä haha!). Meillä ei ollut kotona raesokeria ja myönnän miettineeni kaupassa, että mitä jos vain jättäisin sen pois.. Mutta eiväthän korvapuustit ole mitään ilman sitä! Niinpä lähti raesokerikin ostoskoriin.
idnosto
 Mikäli joku kaipailee ohjetta, niin käytin ensimmäistä googlettamaani ohjetta, joka nyt sitten oli tämä ja kopioin sen tähän:
 
Pullataikina:
½ l maitoa tai laktoositonta maitojuomaa
50 g hiivaa
1-2 tl suolaa
2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 muna
n.14 dl Myllyn Paras Emännän Puolikarkea Vehnäjauhoja (n. 900 g)
100 g voita
Väliin: 
50-100 g voi- tai margariinisulaa
½-1 dl (fariini)sokeria
1-2 rkl kanelia
Voiteluun ja päälle:
 munaa
raesokeria
Valmistusohje 

 

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon suola, sokeri, kardemumma ja muna. Lisää vehnäjauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta ilmaa sitoutuu taikinaan. Alusta taikina hyvin vaivaten. Lisää pehmeä rasva alustamisen loppupuolella. Laita taikina peitettynä kohoamaan lämpimään, vedottomaan paikkaan.
Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, ota se leivinpöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahdeksi palaksi ja kaaviloi kumpikin suorakaiteen muotoon (n. 30 x 50 cm). Levitä taikinalevyille sulaa / notkeaa rasvaa ohueksi tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle sokeria ja kanelia. Kierrä levyt tiukalle rullalle, jätä saumat alaspäin.
Leikkaa rullat 3-5 cm:n paloiksi vinoittain leikaten niin, että joka toinen leikkaus on vinoon toiseen suuntaan ja joka toinen on vinoon toiseen suuntaan.-> / / . Paina jokainen pala keskeltä alas peukalolla niin, että pullaan muodostuvat korvat. Anna kohota kaksinkertaisiksi lämpimässä paikassa. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeria.
Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 10 min kauniin värisiksi.

 

Sunnuntai (varsinkin tämmöinen sään puolesta todella ankea semmoinen) on hyvä leipomispäivä. Ehkäpä joku saa tästä postauksesta idean leipoa korvapuusteja, nami! Itselläni on seuraavaksi leivontalistalla karjalanpiirakat. Ne itse tehdyt kun ovat niin hyviä ettei mitään rajaa!

 

Ps. Kurkatkaa myös eilinen kotipostaus ja Elloksen -40% alekoodi joka voimassa vielä tänään!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Maailman ihanimmat pellavalakanat, makkarin uusi matto ja tohveli-ihastelua!

Jess! Ehdin tällä viikolla vähän järkkäilemään kotona, tosin puolet yläkerrasta on edelleen kuin hävityksen kauhistus. Tommilla on nimittäin oma ”man cave” ylhäällä, joka kattaa ehkä 30% pinta-alasta, eikä se osa ole vielä kyllä järjestelyä nähnytkään. Lupasin aikaisemmin myös ottaa kuvaa tilaamistani pellavalakanoista ja nyt olisi siis senkin vuoro. Saatatte muistaa kun etsiskelin kuumeisesti villa/paimentolaismattoa yläkertaan. Nyt se on sitten löytynyt. Bongasin nimittäin muutaman viikon metsästyksen jälkeen Tori.fi:stä valkoisen paimentolaismaton postareineen 40 eurolla. Kerrankin bongasin jotain hyödyllistä sieltä! Noita vanhoja paimentolaismattoja löytyy kyllä yllättävän paljon sieltä myynnistä, tosin jotkut myyjät eivät taivu postittamiseen jos tuotteen sijainti on liian kaukana noudettavaksi. Mulla kävi kuitenkin tuuri ja postitus onnistui. Ja tykkään kyllä hurjasti tuosta! Optimaalisin olisi ollut ehkä aavistuksen vielä isompi matto, mutta en jaksa jossitella.

Itse tykkään nyt hurjasti yläkerrasta. Varsinkin nyt kun siellä on mattokin. Toki järjestys vielä muuttuu (ja muutenkin parempaa kuvaa tulossa sitten myöhemmin kun kaikki paikallaan) ja meillä on yläkerrassa semmoinen taitettava hoitopöytä, josta ajattelin lähiaikoina luopua kun harvemmin nykyään tulee käytettyä. Joku pojan nurkkaus olisi kuitenkin tarkoitus tuonne väsätä, tämä kun kuitenkin toistaiseksi nukkuu kanssamme ylhäällä. Ja jo pidemmän aikaa (tai siis muutaman viikon) itseasiassa koko yön välissämme kun on kertakaikkiaan herännyt raivomaan joka kerta kun nostan (tai yritän) omaan petiin nukkumaan.

 

 

Nyt on nukuttu muutamia öitä noissa Elloksen Candice-pellavalakanoissa* ja tykkään hurjasti. Nämä ovat ensimmäiset pellavalakanani ikinä ja jo vuosikaudet on pitänyt moiset ostaa. Parempi myöhemmin kuin ei milloinkaan. Voisin kuvailla noita kyllä todellisen ylellisiksi ja ovat normilakanoihin verrattuna painavammat, mikä on siis hyvä asia. Rakastan nimittäin varsinkin painavia peittoja, niiden alla on ihanan rentouttavaa nukkua! Todella ihanat lakanat siis, onneksi en päätynyt niihin kalliimpiin, koska nämä ovat täydelliset. Suuri peukku! Jos Candicet kiinnostavat niin löytyvät täältä*. Itselläni siis sävy vaaleanharmaa. Kuinka ihanat myös vaaleanpunaiset olisivat olleet!

Tässä hieman romunurkkaa, johon pitäisi saada jotain järjestystä! Tuo Malm-lipasto saattaa lähteä alakertaan ja jos onnistuisi löytymään sen tilalle joku kiva ja tuohon passaava senkki yms, joka olisi samalla näppärä tv-taso. Mikään noista kolmesta kalusteesta ei sovi yhteen toistensa kanssa, haha!

 Tässä muuten se 13 euron yöpöytä Ikeasta. Vielä en ehkä kuitenkaan vaihda omaa keltaista yöpöytääni tuohon.

Yritän ottaa ensi viikolla kuvaa myös olkkarista. Siellä nimittäin alkaa olla valmista kalusteiden osalta, jeeee! Saatiin noudettua ja koottua ne Ikean Fjällbot ja voin kertoa, että sopivat meille täydellisesti. Noh, mutta näette sitten. Tekisi mieli pistää Ikealle palautetta tuon tv-taso-casen vuoksi. Mehän kävimme muutama viikko taaksepäin ostamassa niitä tasoja Vantaan Ikeasta, josta ne mukamas oli loppu, eikä ollut edes tietoa milloin lisää on tulossa varastoon. Pyysivät tarkkailemaan tilannetta verkkokaupan puolelta, että milloin tulee taas saataville. Jännä juttu kuitenkin että sain heti kotiin palatessa tilattua ne tasot sieltä ja olivat vajaan viikon päästä valmiina noudettaviksi. Eihän siinä siis muuta kun tietty lisää vaivaa ja 19 euron lisäkulut, joita tuolle tilauksen noudolle tuli.. Eipä voi mitään, mutta en kyllä silti ymmärrä mikä sekaannus siellä on ollut. Onneksi ei kuitenkaan päädytty ostamaan mitään toista tasoa kun saatiin se käsitys, että noiden kanssa olisi joku suurempikin toimitusongelma.

Ja sain teille jakoon myös ihan huisin alekoodin Ellokselle*!! Nyt olisi taas nimittäin luvassa -40% alennusta kalleimmasta tuotteesta ja ilmainen toimitus*, joka on aivan mieletön tarjous. Harvoin tulee näin hyviä alekoodeja kaikille hyödynnettäviksi. Esimerkiksi tilatessa kahdet pussilakanat, lähtee toisista melkein puolet hinnasta pois. Itse pistän ehkä huomenna tilausta menemään, löysin nimittäin jotain todella mieluista…

 

Olen haaveillut slip-on-mallisista Sheperdin tohveleista ikuisuuden. Ennestään on yhdet (jotka nytkin tässä jalassa) ja voin sanoa, että parhain hankinta ikinä! En enää voisi olla kotona ilman näitä. Siis ihan mielettömän pehmeät ja lämpimät. Illalla heitän nämä jalasta sänkyyn astuessa ja heti aamulla noustessa jalkaan taas. Tuota Jessica-mallia olen miettinyt jo kauan, koska ne olisi helpommat laittaa jalkaan ja muutenkin näissä vanhoissa on noihin verrattuna huonompi nahkapohja, jonka olen liannut esim käymällä koirien kanssa pihassa yms.. Huomasin nimittäin, että Elloksella on moni malli Shepherdin tohveleista hurjassa alessa ja kaikki nuo kollaasin tohvelit ovat alle 50 euroa!! Jos kiinnostaa, niin kannattaa toimia nopsaa, koska kokoja oli melkoisen hajanaisesti enää. Shepherdin koko valikoiman (myös miehille ja lapsille) löydät täältä*. Aivan must varsinkin jokaiselle UGG-fanille, vink vink! Jos tohvelit kiinnostaa ja haluaa ilmaiset postarit, kannattaa niiden lisäksi napata ostoskoriin vaikka joku pieni kodin hankinta ja hyödyntää ilmaisen toimituksen lisäksi tuo postauksen lopussa oleva -40% alekoodi.

 

1. Shepherd Jessica lampaannahkatohvelit leopardi-kuosia täältä* 2. Shepherd Jessica lampaannahkatohvelit paisley-kuviota täältä * 3. Shepherd Jessica lampaannahkatohvelit mustana täältä* 4. Shepherd Malin-lampaankarvatossut täältä*
-40% alennuksen koodi (syötetään kassalla) on: 355724

Ellokselle tästä!*

Koodi on voimassa huomiseen sunnuntaihin 26.3 saakka. Lisäksihän uusi asiakas saa rekisteröitymällä Elloksen asiakkaaksi -50% alennuksen.

Alekoodin ehdot:
Tarjousehdot: Edut koskevat uutta tilausta Elloksen valikoimasta.
Alennus koskee normaalihintaisia vaatteita, kenkiä, asusteita,
kodintekstiilejä, sisävalaisimia, tapetteja ja mattoja. Edut ovat
voimassa 26.3.2017 asti, ja ne voi käyttää vain kerran. Pienin
toimitettava tilaus 50 euroa. Toimituskulut lisätään tilauksen
loppusummaan. Säästät normaalipaketin toimituskulut (norm. 5,20).
Tili- ja laskuasiakkaan toimitusmaksu ilman toimituskuluja
0,-/tilaus, käteisasiakkaan 2,90/tilaus. Etuja ei voi yhdistää muihin
alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin,
huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja -tarvikkeisiin, Design by
-tuotteisiin eikä EI ALENNUSTA -tuotteisiin.
Kaupalliset linkit merkitty *-tunnisteella.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kevään kaunein koruhankinta ♥

Tein joku aika sitten kauniin koruhankinnan, jonka ajattelin kiinnostavan teitäkin. Olen vallan hullaantunut erilaisiin siroihin riipuksiin ja korujen suhteen suosin pääasiassa aitoa hopeaa. Se kun harvemmin allergisoi ja pysyy hyvänä pitkään (ja puhdistamalla tietysti käytännössä ikuisesti) kun taas korumetallit alkavat tummua päästessään kosketuksiin auringonvalon ja kostean kanssa. Kauhulla mietin taaksepäin vajaan kymmenen vuoden päähän kun kovin juttu ikinä oli semmoiset jättimäiset muovihelmiröykkiöt kaulassa! Never again! Kamalaa, käytin niitä siis Glitterissä töissä ja jopa koulussa, apua! Yllättävän paljon niitä kyllä tuli toisaalta myytyäkin, joten en onneksi ollut ihan ainoa joka niiden eriväristen muovihelmien lumoissa oli. Taitaa vieläkin olla jossain kaapin jemmassa melkoinen kasa niitä!

Olen hehkuttanut täällä lukuisia kertoja Glitterin aitohopea-mallistoa, tosin hetkeen en ollut käynyt valikoimaa kurkkaamassa ennenkö jotain kautta eksyin Glitterin verkkokauppaan*. En siis edes tiennyt, että Glitterillä on nykyään verkkokauppa! Ihanaa! Olen nykyään aivan hullaantunut siroihin riipuksiin ja johan ilahduin kun huomasin, että Glitteristä löytyy nykyään aitohopeista koruista tuo Close to your heart-mallisto.

 

Close to your heart-malliston koruja (tai oikeastaan osia) voi siis kustomoida oman tyylinsä ja toiveensa mukaan. Kirjaimia löytyy sekä hopeana, että kullattuna hopeana ja kahdessa koossa. Nuo omat kirjainlaattani ovat pienempää kokoa. Ketjuja myös molempaa laatua ja pituuksia kahta; 42cm ja 70cm. Itselläni iski kamala valinnanvaikeus, halusin ostaa jonkun elementin kullattuna, mutta koska omistan nykyään huomattavasti vähemmän hopean värisiä koruja, niin halusin tällä kertaa pääasiassa juuri sitä hopeaa.

 

Rakastan sitä tyyliä kun siroja riipuksia kerrostetaan ja pidempi koru yhdistetään lyhyemmän kanssa. Melkeinpä kaikki käyttämäni sirot riipukset ovat lyhyempää mallia, joten tällä kertaa lähti tilaukseen myös tuo pidempi 70cm hopeaketju! Kirjaimista valikoitui tietysti kaikkien meidän perheen tyyppien (koiria lukuunottamatta kylläkin) nimien etukirjaimet N, T ja I. Omani kirjaimeni valkkasin sitten pitkän päätöksen jälkeen kullattuna. Noitahan voi jatkossakin vähän muuttaa ja napata lyhyempään ketjuun esimerkiksi vain N:än ja sitä rataa. Aivan ihana idea näissä ja kuitenkin varsin kohtuuhintaan.

idnosto

 

Nuo riipukset ovat varsinkin kesäksi kauniita johonkin rentoon kesäasuun. Entisenä Glitsumyyjänä voin oikeasti suositella noita hopeakoruja, ovat säilyneet parhaiten kaikista koruistani. Lisäksi kaikki tuotteet ovat nikkelitestattuja. Olen todella laiska puhdistamaan hopeakoruja ja esimerkiksi Tiffanysin hopeinen lukkoriipukseni on tummunut lähes mustaksi jo ajat sitten. Se mikä tässä taas ihmetyttää, on se että olen säilyttänyt Glitterin hopeakorujani tismalleen samassa paikassa, eivätkä ne ole menneet yhtään miksikään. Eivät siis tummuneet tippaakaan, päinvastoin kun tuo kymmenen kertaa kalliimpi Tiffany’s! En ymmärrä mikä siinä on kun Glitterin hopeakorut ovat edelleen aikalailla yhtä kirkkaita kun ostaessa. Ainut mikä näissä riipuksissa pistää harmittamaan, on se ettei niitä löydy symbolimerkeillä kirjainten lisäksi! Vitsi kuika upea olisi kirjainlaatan kylkeen vaikka pieni toisen sävyinen laatta sydän- tai peace-merkillä ♥ Voisi viedä jotenkin kehitysehdotuksen eteenpäin!

Jos Close to your heart-korut tai joku muu ihana kiinnostaa, niin Glitterin verkkokauppa löytyy täältä*  Oma pakettini oli niin littana, että tuli kätevästi ihan postiluukusta! Ei siis ärsyttäviä postikeikkoja tai muutenkaan edes vierailua ostarissa, haha!

 

Kaupalliset linkit merkitty *-tunnistella.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Kiinnostaako pankkityö? Kerron millaista se on oikeasti!

Olen ainakin epäsuorasti joskus maininnut työstäni pankissa, mutta vaikka esimerkiksi erilaisia säästö- ja sijoitusaiheisia postauksia onkin tullut kirjoiteltua, en ole kai koskaan varsinaisesti kertonut itse pankissa työskentelystä. Olen tehnyt pankkiurani aikana erilaisia hommia, pankista kun löytyy tehtävänimikkeitä ja tehtäviä enemmän kun kuvittelisi. Tehtävänimikkeitä minulla on ollut neljä ja kaikki toimet pankin sisällä ovat olleet täysin erilaisia. Yleensä kun pankkityöstä tulee ainoastaan mieleen ne konttorin pankkineidit, onhan se tietysti asiakkaille se kaikkein näkyvin työ, joka antaa pankille tavallaan kasvot. Vielä muutama kymmentä vuotta sitten oli suuri kunnia perheelle, jos tytär otettiin pankkiin töihin! Tuolloin vaatimuksina oli esimerkiksi täydellinen käsiala, vikkelä laskupää ja huolitellun siisti olemus, hehe. Kuka tahansa ei nimittäin sinne päässyt! Pankkityö aiheuttaa vielä nykypäivänäkin monille semmoisen ”Oho!”-reaktion, vaikka todellisuudessa se on melko arkista hommaa.

Itsekin työskentelin pari vuotta pankin konttorissa ennen siirtymistäni muunlaisiin hommiin ja pesti antoi aivan hurjasti arvokasta työkokemusta, josta on ollut paljon hyötyä. Pankkityö on melkoinen myynnin ja asiakaspalvelun ”kova koulu”, antaa ehdottomasti valmiudet ja arvokasta kokemusta monenlaiseen hommaan. Pankkityö antaa siis aika yleishyödyllisiä valmiuksia työelämään. Voisinkin kuvailla sen olevan aikamoinen työelämän ”elämänkoulu”, haha! Ennen pankkia työskentelin vakuutusalalla suunnilleen vuoden päivät ja sitä ennen opiskelun ohella kaupan alalla, viimeisimpänä reilut 3v Glitterissä myyjänä. Myös kauppa opetti paljon, etenkin juuri systemaattista myyntityötä ja henkilökohtaista asiakaspalvelua, mutta tietty pankissa nuo ovat enemmän ”pro-tasolla” kun myydään hieman monimutkaisempia ratkaisuja kuin ne pinnit ja pompulat (missä nyt ei siinäkään mitään vikaa siis ollut, tykkäsin hurjasti vuosistani myymälätyössä!). Olen itse ollut jonkinasteisessa asiakaspalvelutyössä aikalailla ehkä reilun 8v ajan, joten se nyt sinällään on minulle aika itsestäänselvä taito ja oli jo pankissa aloittaessa.

Luin Jyväskylän AMK:issa juridiikan ja markkinoinnin lisäksi finanssialaa/rahoitusta, jonka myötä vakuutus- ja rahoitusala alkoi tuolloin noin vajaat 10v sitten ensimmäistä kertaa kiinnostaa. Pankki- ja vakuutusala oli mielessäni varsin hohdokkaana; tavataan asiakkaita, keskustellaan heidän palveluistaan, tarjotaan vaihtoehtoja.. Ja kieltämättä, onhan se ehkä yksinkertaistettuna juuri tuollaista, mutta sitten toisaalta ei ollenkaan. Itseni ainakin yllätti pankkityössä se, kuinka monipuolista työ loppujen lopuksi parhaimmillaan on ja rehellisesti sanottuna kyllä ajoittain melko vaativaa. Jälkeenpäin ajateltuna on ollut omien työtehtävieni kannalta aivan yksi ja hailea mitä olen opiskellut, kukaan ei koskaan ole kysynyt tutkintopapereita tai ollut kiinnostunut arvosanoista tai opinnäytetyöstäni. Voisinkin siis sanoa, että olen päässyt hakemiini paikkoihin lähinnä oman työkokemuksen, persoonan ja asenteeni avulla. Tietysti opinnoista ei ole ikinä mitään haittaakaan, mutta alalla on myös paljon esimerkiksi alanvaihtajia! Asenne on kuitenkin ykkönen.

Mitä itse sitten tein pankin konttorityössä?

Työviikkoon kuului jos mimmoisia erilaisia työtehtäviä. Reilun kahden konttorivuoteni aikana työskentelin erilaisissa konttoreissa, joissa asiakaskunnan lisäksi myös työtehtävät saattavat vaihdella. Pisimpään (ja viimeisimpänä) olin kai Lauttasaaressa, mutta sitä ennen Pohjois-Haagassa ja Itäkeskuksessa. Aluksi toimin myös käteisen parissa kassapalveluissa, mutta se jäi muutamaan viikkoon, tarpeen tullen kuitenkin olisin osannut myös nuo kassahommat, joista kaikki yleensä aloittavat. Tein ensin jonkun aikaa päivittäispuolen juttuja, joka siis sisälsi aikalailla kaiken mitä nyt voi tulla mieleen, miksi ihmiset nyt ikinä menevätkään asioimaan pankkiin. Kulutusluotot, korttiasiat, tilinavaukset, säästäminen yms. Soitin itse asiakkaita luokseni tapaamisiin, sekä otin vastaan asiakkaita ilman ajanvarausta. Myöhemmin toimin konttorissa, jossa hoidettiin avainasiakkuuksia, jolloin tehtäväni oli pääasiassa kontaktoida ja ylläpitää heidän asiakaskokonaisuuksiaan. Asuntolainat, sijoittaminen ja kaikki sekalainen mitä nyt pankkiasioista voikaan tulla mieleen. Vastata soittopyntöihin ja verkkopankkiviesteihin, sopia tapaamisia, ottaa asiakkaita vastaan. Saatat olla aamulla asiakkaan kanssa sijoittamisen neuvottelussa ja tunti myöhemmin tilailla säästöpossuja tai auttaa asiakasta käyttämään verkkopankkia, joten tehtävät voivat vaihdella melko laidasta laitaan.

Kaikkihan sen tietää, että pankkibisnes on raakaa peliä ja jokainen asiakas on kullan arvoinen. Kaikki uudet asiakkaat ovat tärkeitä ja mikäs sen parempaa jos saa omalla palvelullaan ja tarjoamalla loistoratkaisuja asiakkaan vaihtamaan pankkia luoksesi. Mikä alkuun yllätti itseni, oli se kuinka suuressa osassa pankeilla on asiakkaiden kontaktointi ja uusasiakashankinta. Kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun lisäksi kului aikaa paljon myös puhelimessa. Työ on siis ennen kaikkea asiakaslähtöistä! Työ ei tietysti ole fyysisesti raskasta, mutta voi välillä olla henkisesti kuormittavaa ja monesti saattoi olla työviikon jälkeen todella poikki. Sen ehkä tietävät parhaiten ne ketkä ovat työtä tehneet. Päivisin kun aivot joutuvat työskentelemään täysillä taukoja lukuunottamatta jokaikinen sekunti sen 8h (paitsi että pankissa työpäivä on vaan 7,4h hah!), ihan kamalasti ei ehdi omia asioitaan päivän mittaan miettiä. Kyllähän se homma (vieläkin kai jossain määrin) semmoista paperinpyörittelyä on, mutta sen lisäksi kyllä myös sataa muuta asiaa!

Vaikka itse sanonkin, niin on ihmisen kanssa työskentely ja asiakaspalvelu ne jutut, joissa itse erityisesti loistan. Siitä on nyt lähes kolme vuotta kun lähdin pois suorasta asiakaspalvelusta ja sen jälkeen olin kontaktissa asiakkaideni kanssa vain puhelimitse ja sähköpostitse, koska asiakkaani sijaitsivat ympäri maailmaa. Nykyisessä tehtävässäni en taas ikinä ole asiakkaisiin yhteydessä. Joskus kyllä kaipaan asiakkaiden kanssa höpöttelyä, olen nimittäin huomannut (varsinkin tämän kotona vietetyn vajaan vuoden aikana) että olen muuttunut huomattavasti ujommaksi kun ei joudu niin paljoa sosialisoimaan ihmisten kanssa. Eiköhän sekin sitten karise kun pääsee töihin höpöttelemään edes niiden työkavereiden kanssa.

Millaisia kykyjä ja taitoja pankissa tarvitaan?

 

Asiakaspalvelu- ja sosiaalisia taitoja ennen kaikkea. Rohkeutta toimia luontevasti ja ammattimaisesti erilaisten ihmisten ja asiakkaiden kanssa, niin mukavissa kun myös tarpeen tullen niissä ei-niin-mukavissa palvelutilanteissa. Asiakas on aina ykkönen ja jokaista asiakasta tulee palvella niin hyvin kuin vain suinkin osaa. Rajapinnan asiakaspalvelija kuitenkin toimii työssään yrityksen kasvoina ja vaikuttaa palvelullaan siihen millaisen kuvan asiakas yrityksestä saa. Jos joku (esimerkiksi nyt se vihaansa sinuun purkava asiakas) pistää ärsyttämään ja pahoittaa mielesi, niin tapahtuneesta voi sitten vaikka illalla mainita kotona puolisolleen jos on aivan pakko päästä purkautumaan, eikä alkaa pätemään asiakkaalle itse tilanteessa. Se jos joku on epäammattimaista! Asiakas on aina oikeassa, vaikkei nyt todellisuudessa edes olisi ;D

Myyntitaitoja. Tosin kenenkään ei tarvitse olla valmis myyntitykki, se on nimittäin kyky johon kyllä oppii itse työssäkin. Sanoisinko kuitenkin, että onnistunut myyntityö vaatii kuitenkin noita edellämainittuja sosiaalisia taitoja ja palvelualttiutta, sekä tietynlaista rohkeutta pyrkiä tavoitteellisesti tuloksiin asiakasta unohtamatta. Pankkityö on nykyään paljolti juuri myyntityötä, joten jos tavoitteet ja myynti ahdistaa, ei ole pankkiin asiaa!

Ahkeruutta. Pankissa ei nimittäin laiskistumaan pääse, vaan työ on melko monimuotoista. Hommat tulee hoitaa huolellisesti ja tehokkaasti, mutta ripeästi, koska päivät ovat usein melko hektisiä. Jokainen päivä on monesti erilainen!

Varmaankin yleisin koulutustausta konttorityössä on merkonomi, myös monet tradet tulevat pankkiin valmistuttuaan konttorin kautta. Palkkaus ei sinänsä ole kovin häävi ja varmasti riippuu myös yrityksestä, mutta sanoisinko että aloituspalkka pyörii suunnilleen 2200-2300e tuntumissa ja siitä ylöspäin tehtävästä riippuen, niitäkin löytyy jo konttoreistakin useampia. Jostainhan se urakin on aloitettava, enkä kyllä itse uraa aloittaessa jaksanut nirsoilla palkan suhteen, vaikkei tuo nyt ole lähelläkään sitä mitä tradenomin aloituspalkka ”on olevinaan”. Tosin olin itse vielä opiskelija kun aloitin. Kun tekee työnsä huolellisesti ja osoittaa ottavansa vastuuta tekemistään hommista, palkitaan se varmasti jatkossa vastuullisemmissa pesteissä ja tietty siinä palkassakin. Jos haluaa heti alkuunsa päästä huomattavasti suurempiin ansioihin, niin kannattaa ehkä hakea muualle kun konttorihommiin. Jos palkat yleisesti kiinnostavat, niin kannattaa kurkata esim Rahoitusalan TES, sitä kun yleisimmin noudatetaan palkkauksessa, olit sitten missä tahansa tehtävässä.

Yllättävää kyllä, niin päästäkseen pankkiin töihin ja siellä pärjätäkseen ei tarvitse olla hyvä matikassa tai omistaa mitään ilmiömäistä laskupäätä. Oma heikoin aineeni oli koulussa aina matikka, tosin prosenttilaskut hallitsen hyvin ja tietysti semmoisen yleisen arjen matikan. Nykyään kun koneet laskevat aikalailla kaiken, niin riittää että on yleinen järki hallussa laskujen suhteen.

Mitä työ opetti minulle?

 

Neuvottelutaitoja, asiakashankintaa, asiakkuuksien jalostamista ja tietysti pääsi myös syvemmällä tasolla perehtymään henkilökohtaisen asiakaspalvelun ja tuloksekkaan myyntityön saloihin. Kävin esimerkiksi lukemattomia sijoitus- ja lainakeskusteluita englanniksi, joka on ollut arvokas taito. Tosin en enää varmaan näiden vuosien jälkeen edes osaisi. Vaikein nyt tietysti on oppia esimerkiksi se uusi pankkisanasto englanniksi, käsitteet joita ei ehkä ole ennen edes kuullut.. Tietysti opin paljon myös yleistä talous- ja pankkiasioista. Ei ollenkaan huono juttu, että vuosien mittaan laina-ja sijoitusasiat ovat tulleet myös itselleni varsin tutuksi.

Pankit hakevat usein uusia kykyjä ja esimerkiksi kesätyöntekijöiden haku eri tehtäviin alkaa jo melko varhain alkuvuodesta. Jos pankkityö kiinnostaa, niin kannattaa urkkia pankkien avoimia tehtäviä tai lähettää tiedustelua mahdollisista tulevista hauista tai ihan suoraan jo avointa hakemusta. Nykyään pankitkin keskittävät paljon contact centre-tyyliseen puhelimitse ja verkkopankin kautta tapahtuvaan asiakaspalveluun, josta itselläni ei oikeastaan sitten taas ole kokemusta.

Jos heräsi jotain kysyttävää, niin vastailen mielelläni!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Näin 4 ystävääni kertovat minusta ja ystävyydestämme..

Pyysin ystäviäni vastailemaan muutamiin keksimiini kysymyksiin liittyen minuun ja ystävyyteemme. Vitsi kuinka hauska noita vastauksia olikaan lukea!Melkeinpä tuli tippa linssiin kaikista kauniista sanoista ♥ Olenpa etuoikeutettu kun omistan yhtä ihaia ystäviä, ei nimittäin ole mikään ihan itsestäänselvä juttu. Tarkemmin ajatellen tämä olisi ollut osuva postaus ystävänpäivänä, mutta eipä aihe ole vähemmän ajankohtainen koskaan! Tässäpä siis rakkaat ystäväni Maija, Jutta (On my way-blogi), Ronja ja Ina kertovat minusta vastaamalla viiteentoista kysymykseen.
Missä ja milloin tapasitte Iineksen kanssa?
M: Taisi olla loppuvuotta 2014 ja työn merkeissä
J:
Ensikohtaamista en tarkkaan muista, mutta blogiemme kautta olimme
tulleet ns. vähän tutuiksi ja sitten paljastui, että asummekin samassa
taloyhtiössä. Tuo oli todella hauska yhteensattuma.  ​(Iines: Se oli vuoden 2011 syksy! )
R: Kolmannella luokalla Jyväskylässä.
I: Yhteisen kaverin luona Jyväskylässä, suunnilleen vuonna 2002. Oltiin sellasia 9-luokkalaisia gangstereita
Mikä oli ensivaikutelmasi Iineksestä?
M:
Pieni, ihailtavan rusketuksen omaava mustaan huiviin kietoutunut
nainen, joka kipitti hurjaa vauhtia pitkin toimiston käytäviä.
Ensialkuun Iines vaikutti ystävälliseltä, mutta ujommalta kuin
tosiasiassa on.
J: Pieni, ruskettunut ja huoliteltu surffityttö.​
R:
En muista tarkkaan koska ekan kerran juteltiin Iineksen kanssa, koska
siitä on nyt jo about 20 vuotta. Muistan kyllä sen, että ajattelin
miten outoa oli, kun oli joku toinenkin ihminen joka osasi piirtää ja
oli hyvä englannissa! Pienen ihmisen ihmetyksen aiheet..
I: Nätti, puhelias, mukava


Onko teillä yhteisiä mielenkiinnon kohteita? Mitä?
M:
ON! Paljon! Rakkaus kosmetiikkaan, ruokaan ja muotiin ja samanlainen
huumori ovat ainakin yhdistäviä tekijöitä. Kummatkin on myös hyviä
kaivamaan internetistä juttuja laidasta laitaan, joiden analysoimiseen
voi vierähtää tunti jos toinenkin.
J: No ainakin
bloggaaminen yhdistää. Myös kauneudenhoito ja siihen liittyvät jutut
ovat molempien mielenkiinnon kohteina. Sen lisäksi tulee mieleen
molempien uusi hurahdus jooga ja yleinen terveydestään huolehtiminen
& hyvä ruoka.
R: Vaikka mitä! Matkailu, aurinko, rannat, jooga, juokseminen, lukeminen, kulttuurit jne. jne!
I: On varmasti paljonkin, mutta ainakin shoppailu, kauneudenhoitoon liittyvät jutut ja matkustelu
Millainen Iines on ystävänä?
M: Lojaali,
myötäelää vahvasti elämän ylä-, ja alamäissä. Iines on myös ystävä,
josta kuuluu, jos itse on hautautunut kaamosmasennuksessa sohvalle ja
on aidosti kiinnostunut ystäviensä kuulumisista.
J: Lojaali, avulias, luotettava ja aina ystävällinen. Iines on myös poikkeuksetta aikataulussa, toisin kuin itse olen.
R:
No ainakin hupsu! Iines on luotettava ja hauska, hänen kanssaan voi
joko keksiä jotain ”oikeaa” tekemistä, mutta yhtälailla voi vaan
somettaa kaikessa rauhassa ilman, että se olisi kummastakaan tökeröä!
I: Luotettava, aito, saa aina hyvälle tuulelle. Iines on sellainen josta ei oikeen voi olla pitämättä ❤

 

Kuinka usein pidätte yhteyttä tai tapaatte?
M:
Päivittäin tai ainakin viikottain. Tällä hetkellä yhteydenpito on
painottunut enemmän whatsappiin tai someen kun Iines on mammiksella,
mutta tupatarkastus uuteen kotiin on suunnittelilla lähiaikoina
J:
Yhteyttä melkeinpä viikottain, välillä päivittäinkin. Tapaamiset ovat
nyt hieman harventuneet, kun ei asuta enää niin lähellä toisiamme.
​Tavallisesti nähdään erilaisissa blogitilaisuuksissa.
R:
Aikaisemmin olemme vähintään asuneet vierekkäisissä taloissa, olleet
samalla luokalla tai samassa työpaikassa, silloin on tullut nähtyä ihan
päivittäin. Nykyään kun matkaa toisen luo on hurjat nipinnapin vajaa 10
km, niin näemme vähän harvemmin. Melkein päivittäin tulee kyllä pidettyä
yhteyttä whatsappin kautta tosin.
I: Olemme lähes
päivittäin puhelimen välityksellä yhteydessä. Välimatkasta johtuen
näemme aika harvoin, mutta aina kun mahdollista koitetaan nähdä

 

Jos pitäisi kuvailla Iinestä kolmella sanalla, mitkä ne olisivat?
M: Rehellinen, iloinen, ihana
J: Pirtsakka, rento ja säntillinen
R: Hupsu, aurinkoinen ja energinen!
I: Iloinen, kiltti, kaunis
Jos saisit päättää miten viettäisitte päivän yhdessä, mitä tekisitte?
M: Jos se saisi olla ihan mitä vaan ja koska vaan niin mentäisiin jonnekin paratiisisaarelle palmujen katveeseen missä yhdistyisi joku paikallinen ruoka, rento yhdessäolo ja mieletön ostosparatiisi!
J: Makoiltaisiin auringossa tai käytäisiin yhdessä joogailemassa. Syötäisiin hyvin ja otettaisiin rennosti.
R: Noooh aloitettaisiin päivä tietty aamujoogalla tai lenkillä, käytäisiin jossain hyvässä paikalla lounaalla ja jatkettaisiin iltaa herkkujen ja jonkun hyvän elokuvan tai tv-sarjan parissa! Jos oltaisiin rantalomalla, aamu-urheilun jälkeen päivä tietenkin jatkuisi rantsussa löhöilyllä, kirjojen lukemisella, joku ihana terveellinen picnic tietty siihen kylkeen ja illalla joku herkkuillallinen pisteeksi iin päälle!
I: Menisimme päiväksi Lintsille hulluttelemaan ja kävisimme syömässä jossain hyvässä ravintolassa.
Millaiseen ravintolaan menisitte yhdessä syömään? Tai jos kokkaisit teille illallista, mitä ruokaa tekisit?
M: Tällä hetkellä varmaankin jonnekin kallion alueen brunssille. Illalliseksi tehtäsiin vaikka jättikatkarapuvartaita ja hyvä salaatti. Jälkkäriksi lempparisipsejä ja mulle skumppaa!
J: Iineshän rakastaan pihvejä, minä taas en, joten komprommissi voisi olla esimerkiksi Sandro.
R: Johonkin meksikolaiseen! Tai laadukkaita hampurilaisia tarjoavaan ravintolaan. Jos minä kokkaisin illallisen, ruokalistalla olisi nachoplatter itsetehdyllä guocamolella, joku freshi salaatti ja jälkkäriksi suklaamuffinsseja!
I: Johonkin mistä saisi oikein kunnon tirisevät pihvit, joskus käytiin Helsingissä jossain ravintolassa minkä nimeä en kyllä muista, mutta fiilisteltiin sitä vielä tosi pitkään. Jos tekisin meille ruokaa haluaisin kokeilla tehdä sushia, koska molemmat tykätään siitä.

 

 

Mitkä ovat parhaita puolia Iineksessä?
M: Iineksen huonotkin päivät on aika hyväntuulisia. Tai ainakin varustettu kuivalla huumorilla, joka saa mut nauramaan. Iines on myös säilyttänyt mun mielestä sellasen vilpittömän otteen elämään, jota ei tänä päivänä ihan jokaisessa ihmisessä kohtaa.
J: Iloisuus, luotettavuus, rentous ja sellainen tietynlainen nöyryys. Seisoo tukevasti jalat maassa, eikä tee itsestään mitenkään suurta numeroa. ​
R: Iinekseen voi aina luottaa! Iines on myös heidän pikkuiselleen aivan mahtava äiti! Ja aina, jos kaipaa piristystä niin Iines kyllä keinot keksii!
I: Positiivisuus, ihana ystävä ja äiti, hassuttelu ja taito nauraa itselleen, lojaali
Oletko nähnyt kun Iines suuttuu? Mitkä asiat saavat Iineksen ärsyyntymään?
M: Olen ja pienestä ihmisestä löytyy kyllä kipakkuutta ja sanavalmiutta tarpeen tullen, niin kuin kuuluukin! Iineksen saa ärsyyntymään vääryys, valehtelu ja eläimiin kohdistuva julmuus. Ja kestämättömät tukkakriisit.
J: En varmaan mitään kunnon raivokohtausta mutta ärsyyntyneenä kyllä.
R: Hahah olen! Iinestä ärsyttää päättämättömyys, epärehelliset ihmiset ja jos vaikka kesällä ei paistaisi päivääkään aurinko haha!
I: Joskus teininä olen varmaan nähnyt suuttuvan
Ärsyyntymään/suuttumaan saa ainakin epäoikeudenmukaisuus, ilkeät ihmiset, eläinten kaltoinkohtelu yms.
Jos saisit ostaa Iinekselle lahjan, mikä se olisi?
M: Tällä hetkellä ostaisin varmaan jotain kivaa kotiin liittyvää.
J: Ostaisin siron Pernille Corydonin kaula- tai rannekorun.
R: Jotain pinkkiä! Tai jos lahja olisi aineeton, niin ehdottomasti joku kylpylähemmottelu!
I: Tarjoaisin meille jonkun kivan tyttöjen reissun jonnekkin.
Minne lähtisitte yhteiselle lomalle jos saisit päättää kohteen?
M: Jonnekin missä on loputon aurinko ja kauniit maisemat. Tosin varmaan joutuisin kysymään Iinekseltä vinkkejä, koska Iines on viime vuosina reissannut niin paljon enemmän kuin minä itse.
J: Varmaan Balille.
R: Hah tästä ei ole kysymystäkään, Havaijille Oahun pohjoispuolelle. Tai viikko Waikikilla shoppailua rajattomalla budjetilla ja viikko North Shorella relaamista luonnossa. Havaiji on kummankin yksi lempparikohde ja tuosta mainitusta setistä onkin tullut jo hoettua vaikka kuinka monesti
I: Me voitaisiin Iineksen kanssa lähteä vaikka Balille, siellä varmaan olisi molemmille kaikkea mieluisaa tai myös joku tehokas city-loma voisi olla hyvä.
Millaisista jutuista yleensä juttelette kun tapaatte?
M: Päivitetään kuulumiset ajantasalle, tietysti Iineksen pojasta, hauskoista sattumuksista ja kevään tv-tarjonnasta. kaikista mistä nyt ystävät juttelevat keskenään.
J: Laidasta laitaan. Paljon esimerkiksi bloggaamiseen liittyvistä jutuista.
R: Nyt Iineksen ollessa mammmalomalla yleensä aina päivitän jos töissä on tapahtunut jotain ihmeellistä, jutellaan maailman menosta, suunnitellaan erinäisiä juttuja jne. Toki myös kummitätinä mua kiinnostaa aina mitä heidän pikkuinen on puuhaillut!
I: Jyväskylän ”hahmoista”  , Iineksen babystä, ihan perus kuulumisista ja muista yhteisistä mielenkiinnonkohteista.

 

 

Joku hauska asia tai tilanne, jonka olette kokeneet yhdessä?
M:
Toimistolla aikanaan kahvitaukojen lomassa tehdyt käytönnönpilat.
Iinestä on myös välillä helppo puijata, jos tarpeeksi vakavalla naamalla
selittää, jotain tarpeeksi absurdia juttua (tosin huomaa nopesti
tulleensä höpläytetyksi ja nauraa päälle).Myöskin Iineksen odotusaika. Kummankaan lähipiirissä ei ollut silloin
liudaksi asti pieniä lapsia ja välillä vertailtiin yhdessä eri maiden
ruokasuosituksia ja ihmeteltiin raskauden tuomia muutoksia. Minä siis
sivustaseuraajana ja Iines esikoistaan odottavana tulevana äitinä.

J: Hmm, apua.  Mulla on maailman surkein muisti niin en nyt kyllä muista mitään yksittäistä. (Iines: No ainakin meidän Tukholman shoppailureissut ja hyttihengailut! )
R:
Noloja ja hauskoja tilanteita on aivan varmasti ollut kyllä, mutta ei
tule juuri nyt mieleen.Ekana tulee mieleen legendaarinen snorklausreissu Australiassa
Cairnsissa.. Vuosi tais olla 2011, Iineshän on todella kokenut veden
alla, itse en ole todellakaan mikään sukeltajatyyppi. Lisäksi kärsin
vielä aivan järkyttävästä matkapahoinvoinnista. Päätimme kuitenkin
Cairnsissa lähteä snorklausreissulle. Sattuikin sitten tulemaan joku
supermyrsky ja matkapahoinvointi aktivoitui heti alkumeterillä.
Merenkäynti oli kyllä niin hurjaa, että lopulta varmaan 90 %
matkustajista oksenteli. Vihdoin kun päästiin kohteeseen, hypättiin
mereen. Muistan, että olin itse niin pöhnässä, että laitoin
märkäpuvunkin väärinpäin ylle hahah! Iines tietty kokeneena snorklaajana
otti valokuvia meren aarteista ja lopulta itsekin uskallauduin vähän
veden alle, Iineksen kädestä kiinni pitäen tietty. Kun selvittiin
takaisin rantaan ja lähdettiin tallustelemaan hotellille, rankkasade
yllätti. Eikä mikään pieni sade, vaan ihan siis todellinen RANKKAsade,
tyyliin släbärit eivät pysyneet jalassa kun kadut tulvi. Kotimatkan
kruunasi sateen lisäksi pelottavat lepakkoparvet joita pölähteli aina
puista joiden ohi juostiin! Huhhuh!

I: Varsinkin
nuoruusvuosilta niitä on tosi paljon, joskus harrastettiin mm. sellaista
että mentiin Prismaan ja etsittiin mahdollisimman nolot vaatteet ja
kuvattiin toisiamme, hahah!
Onko Iineksellä jotain hassuja tai erikoisia taitoja/tapoja?
M:
Ainakin Iines kävelee käsittömättömän kovaa vauhtia tiheällä
askelvälillä. Ollaan kavereiden kesken joskus nimetty ko. kävelytyyli
Singeriksi (ompelukone) Kun Iines innostuu jostain asiasta niin sanoo
usein painokkaasti ”NIIII-IN” ja painottaa sanomaa pyöreillä silmillä
ja kädenliikeillä
J: No tavoista tuli mieleen
semmonen jännä myhäilevä ilme, joka Iineksellä on aina jos kirjoittaa
puhelimella viestiä tai katselee puhelinta. Se on hauska juttu johon
olen kiinnittänyt huomiota.Taitoja on varmasti monia… Kirjoittaminen, organisointikyky,
järjestelmällisyys, raha-asiat jne.

R: Keskittymisilme..!
I:
Hassuttelu on Iineksellä ainakin veressä, tapa imitoida on
ainutlaatuista. Muistan myös, kun Iineksellä oli teininä
kotichillailuvaatteet, jotka oli jotain tosi outoja t-paitoja ehkä
Iineksen isän vanhoja?

Haastan muitakin toteuttamaan vastaavanlaisen kysy kaverilta-postauksen!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.