Mitä minä odotan syksyssä?

Mulla on ollut varmaan joka syksy tapana tehdä se perinteinen mitä odotan syksyssä-postaus ja myös tänä vuonna ajattelin tämän väkertää kasaan. Jollain tapaa syksy tuo itselleni aina tietynlaisen haikeuden tunteen, en oikein osaa sitä selittää. Tavallaan kai haikeuden siitä, että kesä on taas kerran ollutta ja mennyttä, kaikki tavallaan alkaa taas kerran alusta. Syksy kun on tavallaan aina uuden alku, koulut alkavat ja itse olen itseasiassa oikeastaan aina aloittanut kaikki uudet työni juuri samoihin aikoihin syksyn kynnyksellä.

Syksyn odotukseen voisi ympätä kaikki ne ällömakeat kliseet lämpimistä neuleista ja kaulahuiveista, kynttilöistä, mitä näitä nyt onkaan. Itse pidän huomattavasti enemmän kevyemmästä kesävaatetuksesta ja voisin kyllä käyttää flipflopeja ympäri vuoden, mutta pakko myöntää, että tykkään tietysti myös niistä pehmeistä neuleista, nilkkureista ja lämpimitä huiveistakin. (Kynttilöiden polttaja taas en missään nimessä kyllä ole, hahha :D) Suomessa on se hyvä puoli, että vuodenajat sallivat kivaa vaihtelua pukeutumiseen!

Mitä sitten itse odotan syksyssä näiden edellämainittujen juttujen lisäksi?

 

Ekana tietysti tulee mieleen uusi työ, josta olen superinnoissani. Olen kuukausikaupalla hautonut mielessä suunnitelmia työni suhteen melkeinpä päivittäin. Kotona olon jälkeen myös uudet arjen rutiinit tuntuvat niin ihanalta ajatukselta, ihan noin jo vaihtelunkin suhteen! Haasteita varmasti tulee olemaan arjen ja kotielämän yhteensovittamisessa, mutta en jaksa asiaa stressailla. Eiköhän se hyvin suju 🙂

Tuohon työyhteyteen voisi mainita myös pukeutumisen. Aivan ihanaa päästä taas eri tavalla panostamaan pukeutumiseen näiden kotinuhjujen jälkeen. Toki itse suorastaan rakastan rentoja ja mukavia kotivaatteita, mutta onhan se kivoihin ”normaalivaatteisiin” pukeutuminen ja asujen suunnittelu ihan eri tavalla kivaa. Juoksutrikoot ja colleget siis jatkossa päivittäisinä vaatteina nurkkaan 😀

Syksyn treenit. Olisi tarkoitus palata taas joogatuntien pariin ja tavoitteena olisi myös ottaa kuntosalitreenit taas säännöllisemmäksi rutiiniksi. Nyt kun on tullut treenattua salilla vain silloin tällöin ja pääasiassa juostua. Olen tehnyt juokslenkkien vastapainoksi pihassa aina kyykkyhyppyja, vatsoja, pilatesliikkeitä ja kaikkea tuommoista simppeliä, joka onnistuu kotonakin. Odotan innolla myös tunnelmallisia syksyn juoksulenkkejä illan hämärässä! Enää kun ei onnistukaan arkena lenkkeillä aamuisin (ellei nyt ala taas heräämään aivan laittoman aikaisin :D). Tykkään lenkkeillä myös sateella ja pakkasella, joten sää ei ole sen suhteen mikään este.

Lukeminen on asia, jonka suhteen aina innostun juuri syksyisin. On ihanaa kömpiä illalla päivän päätteeksi peiton alle lämpimään lukemaan hyvää kirjaa! Tosin nykyään kuuntelen niitä ääniversioita (vaihdoin juuri BookBeatin Storyteliin kun siellä on se tv:ssäkin kokoajan mainostettu Nainen junassa-kirjoittajan uutuusjännäri :D).

Uudet tv-ohjelmat. Näitä odotan tosi paljon! Syksyllä odotan nykyään oikein sormet syyhyten kaikkia hömppäsarjoja alkaviksi. Varsinkin Ensitreffit alttarilla ja Paratiisihotelli on pakko katsoa! Muita en ole vielä bongannutkaan. Hömppä on kyllä ihanaa tasapainoa arkeen! Hahah! En olisi ennen voinut kuvitellakaan katsovani näitä.

Asiat, joita taas en odota on esimerkiksi taas pojan pukeutumisrumba aina kotoa lähtiessä, pimeät kaudet kun aurinkoa ei näy viikkoihin, kun koirat eivät suostu lähtemään ulos sateeseen ja se kun juuri hyväksi fiksattu tukka lässähtää alta aikayksikön kotoa lähtiessä tihkussa ja tuulessa. No, eiköhän niitä hyviä juttuja kuitenkin ole enemmän 🙂

Mitä te odotatte eniten syksyssä?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Torstain turinoita

Podin eilen lähes koko päivän ihan järkkyä migreeniä. Ei nyt mitään semmoista, että olisin maannut sängyssä tyynyjen alla tai oksennellut, mutta omassa mittakaavassani ihan tarpeeksi riesaksi asti jomottavaa päätä. Harvemmin kärsin minkään tyypin päänsäryistä, mutta nyt kesän aikana olen pariin kertaan kärsinyt inhottavista hormonimigreeneistä, yök!

Alkuun ajattelin, että kyse olisi jostain jumista ja kokeilin, jos salitreeni olisi auttanut, mutta jomotus vaan oli ja pysyi. Onneksi eiliselle ei ollut mitään sen kummempaa sovittu, joten päivä meni aikalailla koomaillessa. Tänään olisikin sitten luvassa ohjelmaa, joten toivon jomotuksen pysyvän loitolla. Pieni tykytys tuntuu jo ohimoilla, muttei onneksi mitään eiliseen verrattuna 😀

Myös nukkumaanmeno venähti eilen vähän, niin huomaan heti olevani normaalia väsyneempi. Heräsin jo joskus kuuden jälkeen enkä enää saanut unta, vaikka olisi väsyttänyt. Lisäksi poika on viimeaikoina nukkunut todella levottomasti ja herää öisin useaan otteeseen huutamaan. Välillä nukkuu kuin tukki ja sitten tuleekin taas ihan katastrofiyö. Joka yö tulee heräiltyä niihin hulinoihin ainakin 3-10 kertaa, tosiaan vähän riippuen yöstä.. Nämä kaudet tulevat tosiaan aina välillä, joten (yllätys, yllätys) varmasti taas joku vaihe meneillään. Aivojen kehitys, hampaat, mitä näitä nyt onkaan..Jotkut lapset nyt vissiin vaan nukkuvat huonommin ainakin ajoittain, mutta eiköhän sekin päivä vielä koita kun tuo napero vinkuu, että kunpa ei tarvitisi vielä herätä 😀

Meidän öitä on kyllä kuluneen kuukauden aikana koeteltu, ensin se megalomaaninen vatsapöpö ja nyt näitä yöhuutoja. Ei sillä, voisihan tilanne olla pahempikin ja poika kuitenkin nukahtaa aina nopeasti uudelleen, mutta kyllähän ne katkonaiset unet aina kuitenkin vanhempien jaksamiseen vaikuttaa. Onhan näihin kyllä tässä jo totuttu ja pyrinkin nykyään tosiaan menemään pojan kanssa samoihin aikoihin nukkumaan, niin ehtii saada kunnolla unta, jotta jaksaa aamulla nousta virkeänä peuhaamaan 🙂

Olen nyt kahden vaiheilla näiden ripsieni kanssa. Sen suhteen siis, että jatkanko pidennysten kanssa vai en.. Tiedän, että todella moni teistä on omien ripsien kannalla ja myöskään Tommi ei näistä pidennyksistä kovin välitä. En olisi voinut kuvitellakaan, että voisin jumittua näihin! (Tosin, siis nämähän ovat olleet mulla vasta kuukauden :D) Helppous vaan viehättää ja toki myös se, ettei näytä aamulla noustessa ihan karsealta.

Ensi viikon jälkeen pitäisi taas kipittää huoltoon, joten täytyy tuumailla mitä teen. Haluaisin testailla paria uutuusripsaria, joten sen puolesta kyllä omat ripset houkuttelisivat. Löysin myös kaapista vanhan Neulashin, jota olen nyt alkanut käyttää pidennysten kanssa. Sitä omatekoista öljyseosta kun en vielä uskalla käyttää, etteivät nämä ripset putoa.

Tykkään näistä Puman mokkatennareista valtavasti! Olivat kyllä ihan nappiostos!! Silloin kun itse näitä jahtailin niin olivat koot kaikkialta loppu. Nyt huomasin, että Zalandolle on tullut taas kaikkia kokoja näistä vaaleanpunaisistakin! Löytyvät täältä. Syksyn sävyistä myös nämä viininpunaiset samaa mallia ovat aivan ihanat 🙂

Kuvituksena sekalaisia puhelinotoksia kuluneilta viikoilta. Tänään tämmöisiä todella sekalaisia kuulumisia. Meillä on nyt aamupuuro syöty Teletappeja katsellen ja leikit jatkuvat, joten palataan!

Ps. Jos on mielessä postaustoiveita, niin niitä saa heittää kommenttiboksiin!

 

Sisältää affiliatelinkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Arvonta: Voita Ideal of Swedenin iPhone-kuoret sinulle ja ystävällesi!

Viime kuukausina olen kokenut vaikka mitä sählinkiä postin toimesta. Nyt viimeisimpänä tulee mieleen paketti Ideal of Swedenin puhelimen kuoria, joka seikkaili ikuisuuden jossain. Olin jo ehtinyt saada uuden paketin, kun se hukassa ollut sitten yhtäkkiä ilmaantuikin postilaatikkoon ja loppupeleissä sitten sain näitä valitsemiani kuoria tuplana 😀

Siksipä ajattelin pistää pystyyn arvonnan, jossa yhdellä on mahdollisuus voittaa kuvien kuoret itselleen ja yhdelle ystävälleen. Eli nyt arvonnassa nämä kahdet kuoret, jotka postitan voittajalle omalla kustannuksellani. Kuoret siis saatu blogin kautta. Huomioithan, että kuoret ovat iPhone 7:lle, mutta pitäisivät soveltua käytettäväksi myös iPhone 6:lle.

Trooppiset hedelmäkuoret löytyvät Ideal of Swedenin verkkokaupasta täältä ja nuo hempeät kukkakuoret taas ovat nämä.

Tällä kertaa toteutan arvonnan IG:n puolella, joten mikäli haluat tähän osallistua, niin se tapahtuu Instan puolella. Idea on siis se, että osallistua voi kommentoimalla Instagramissa arvontakuvaan ja tägäämällä siihen ystävänsä, jolle antaisi voiton osuessa kohdalle toiset kuorista. Tarkemmat osallistumisohjeet löytyvät Instagramin kisakuvasta! Osallistumisaikaa on 21.8 saakka 🙂

Löydyn siis Instagramista nimimerkillä @iines

Arpaonnea!

 

Kuoret saatu. Sisältää affiliatelinkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Loma-asua panamahatussa ja silkkimekossa

Teen nykyään aina reissuilla jokin sortin ennätyksen asukuvien suhteen. Harvemmin niitä nimittäin tulee jostain syystä nykyään kotioloissa otettua. Ehkäpä asia muuttuu sitten töihin palatessa, jolloin toki tulee vähän enemmän katsottua peiliinkin kotoa lähtiessä. Nykyään kun mennään enemmän mukavuus edellä. Lomalla nyt on kuitenkin aina tietysti kiva pukeutua nätisti.

Ehdin jo haaveilla kuinka ihania asukuvia tulisi jos asuisi Biarritzissä! Tuolta on nimittäin vaikea edes löytää rumaa kadunkulmaa. Saati sitten tyylitöntä ranskalaista! Kaikki, vauvasta vaariin pukeutuvat tyylikkäästi ja ranskalaisilla on jotenkin se tyyli yksinkertaisesti vaan veressä. Näyttävät niin hyviltä ilman minkäänlaista yritystä, täysin simppeleillä vaatteilla ja asusteilla! Ei voi kuin ihailla 🙂 Tässäpä kuitenkin muutama asukuva Ranskan maisemista.

Ihan kamalasti ei tullut reissussa shoppailtua, mutta muutamia erityisempää hankintaa tuli kuitenkin tehtyä. Kävin muutamana päivänä paikallisilla markkinoilla pyörimässä, jossa hypistelin panamahattu-kojulla tuota hattua. Olen jo vuosia etsiskellyt kunnon panamahattua, ei mitään semmoista ketjuliikkeiden rämää, vaan ihan kunnon laadukasta käsintehtyä, joka pysyisi hyvänä ikuisuuden. Joskus olen reissuissa moisia tiiraillut, mutta silloin on hintakin ollut melko hulppea ja jopa parisataa euroa.

Nyt semmoinen täydellinen hattu kuitenkin löytyi! Ja vieläpä omaan päähäni sopiva. Omistan äärimmäisen pienen pään ja tähän saakka olen kokenut todellisia hankaluuksia löytää itselleni hattuja, jotka olisivat sopivia. Pyysin kojulla heti pienimmän mahdollisen hatun eli tämän koon 54 panamahatun, jota omistaja vielä kustomoi minulle entistäkin pienemmäksi, jonka jälkeen hattu istui päähän kuin nakutettu! Olen aivan hurjan tyytyväinen! Tuo on siis valmistettu käsin Equadorissa.

Esittelinkin aiemmin jo Instagramissa pikaisesti tuon nuden värisen silkkimekon, joka on kuvissa päälläni. Kaliforniassa asunut ystävämme perusti joku aika sitten oman vaatemerkin Asuyaman ja kävi meillä ennen reissuamme kyläilemässä ja esittelemässä mallistonsa vaatteita, joita olin itseasiassa jo ihastellut verkkokaupan puolelta. Päädyin ostamaan kaksi vaatekappaletta, joista toinen oli tuo nude mekko silkkiä. Virallisesti tuo ei yöpaita ole, mutta haaveilen vähän myös käyttäväni tuota ylellisenä yöpaitana talvella 😀 Tuo oma mekkoni on siis tämä Mimosa slip dress. Olen nyt myös haaveillut tästä mustasta, vähän pidemmästä Leilani silkkimekosta.

Malliston vaatteet ovat ihanan rentoja ja juuri materiaaleihin on panostettu. Tuon silkkmekon lisäksi ostin tämän Elysa Crop sweaterin 100% ohutta merinovillaa, joka on tämän reilun kuukauden aikana ollut ehkä eniten käyttämäni vaate. Aivan mielettömän mukava päällä ja sopii helposti yhdistää rentoihin asuihin. Tuo on päälläni edellisen postauksen raitahousu-asussa.

Hihat ovat tuossa tarkoituksella melko pitkät ja olen itse aina niitä käärinyt rennosti. Tekisi mieli pukea tuo jokaisena päivänä, ehdoton luottovaate siis! Kyseessä ei siis ole mikään yhteistyö, vaan puhdas halu suosia ja tukea kotimaista yrittäjyyttä 🙂 Itse nimittäin pidän juuri tämmöisistä selkeistä linjoista ja laadukkaat materiaalit ovat itselleni ihan ehdoton, jotta vaate kestää käyttöä. Asuyaman koko tuotevalikoima löytyy verkkokaupasta täältä.

Reissuun nappaan aina mukaan tuon aikonaan H&M:ltä tilatun nahkaisen bucket bagin. Se on siis ihan vakio reissukassi, jotenkin en raaski matkoille kantaa mitään kalliimpaa laukkua mukaan, nytkin kun oltiin melko sään armoilla ja kamat joutuvat aina hiekkaan yms. Tuo on ekoja juttuja, joita ostin Hennesin Premium-mallistosta ja pakko kyllä sanoa, että on kestänyt vallan mainiosti käyttöä! Toinen hapsuista irtosi jo ensi metreillä joskus Brysselin lentokentällä, mutta noin muuten olen ollut tosi tyytyväinen.

Myöskin nuo Sam Edelmanin hapsu-pampulasandaalit ovat olleet tänä kesänä kovalla käytöllä ja vaikka tuo pampula- ja hapsujuttu nyt meni jo vähän ohi jo viimeistään viime kesänä, niin tykkään noista aivan hurjasti! Ostin myös reissusta kullatun Delphine Parianten rannekorun samaa sarjaa sen edellisvuotena ostetun kaulakorun kanssa, mutta ikäväkseni huomasin kotiin palattua, että se oli pudonnut ranteestani lennolla tai jossain vaiheessa matkaa. Vielä näissä kuvissa se vilkkuu kädessä, möö. Harmittaa kyllä pirusti, mutta taas yksi syy mennä uudelleen Biarritziin! 😀

Ainiin ja kommenteissa tuli puhetta niistä aikaisemmin mainitsemistani retrovaatteista, joita kaivelin äitini kätköistä! En muistanut aiemmassa postauksessa mainita, mutta juuri Biarritz-postauksen mustaruskea-raidallinen Marimekon retrohame, sekä nuo pitkät mustavalkoraidalliset Nanson liehuhousut ovat niitä löytämiäni aarteita! Samoin pari postausta taaksepäin vilkkunut harmaa college. Tarkoitus olisi vielä väkertää johonkin välein asua noista muistakin, mutta nuo olivat osa parhaimmista poiminnoista! Sanokaa äidillenne, että ”vanhojen retkujen” pois heittäminen ei ole sallittua, niiden seasta voi löytyä vaikka mitä aarteita!!

Mitäs tuumaatte asusta?

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Superhelppo rahkapiirakka karviaismarjoista

En ollut leiponut oikeastaan koko kesänä, mutta toissa viikonloppuna päätin pitkästä aikaa tehdä nopean ja helpon piirakan. Instaan ehdinkin tuolloin leipomisesta postaamaan! Pihassamme kasvaa nimittäin karviaispuska ja koska olen kaiken kirpeän perään, niin olen ahkeraan tahtiin ollut lähiviikkoina sen puskan kimpussa napsimassa marjoja 😀 Sitten ajattelinkin kokeilla, millaisen kirpeän piirakan niistä saisi.

Olen joskus aikaisemmin postaillut blogiin mustikka-versiosta tästä maailman helpoimmasta piirakasta, olen myös tainnut kokeilla myös omena- ja vadelmaversioita. Sanotaanko, että joskus 5v takaperin leivoin tällä ohjeella piirakkaa tosi usein ja aivan paras versio tulee kyllä kun korvaa maitorahkan smetanalla 😀

Tosi kätevä tarjoiluehdotus kuitenkin esimerkiksi vieraita varten silloin kun ei välttämättä ole aikaa alkaa mitään työlästä leipomaan. Itse ostan tähän useimmiten valmistaikinan, koska helppous. Joskus olen itsekin vaivannut taikinan ja siis mitään kovin työlästähän ei sekään ole. Valmistaikina on kuitenkin hyvä silloin kun haluaa päästä oikeasti todella helpolla.

Tähän tarvitset:

Makea piirakkataikina (pakaste)

Karviaismarjoja (tai muita marjoja oman maun mukaan)

1 muna

1 purkki rahkaa (Valion pinkki esimerkiksi)

Loraus maitoa

Sokeria ja vaniljasokeria

Sekoita kaikki ainekset sekoitetaan tasaiseksi seokseksi. Itse lisään lirauksen maitoa, jotta koostumuksesta tulee hieman juoksevampaa, jolloin se levittyy helpommin marjojen päälle. Painelen sulaneen valmistaikinan vuokaan, kaadan päälle marjat ja niiden päälle taas rahkaseoksen. Paistan uunissa 200c noin 30-35min tai kunnes taikina alkaa näyttää reunoilta sopivan kypsältä. Anna jäähtyä!

Melkoisen kirpsakka tästä tuli (ei tosin itseäni haitannut :D),  mutta vaniljakastike toi kivaa makeutta. Periaatteessa piirakan voi tehdä mistä tahansa marjoista, itse siis olen aina vaihtelevasti iskenyt mitä milloinkin tuon rahkatäytteen alle.

Kaikkein parasta tämä on ehdottomasti seuraavana päivänä kun taikina on yön yli kylmettynyt kaapissa. Nami!!

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.