Julkaistu

Pienet jutut, jotka tuovat iloa arkeen juuri nyt

Tämä ja viime viikko ovat vierähtäneet jonkin sortin nuutuneisuudessa. Ehkä syy on tässä jo viikkoja kestäneessä korona-arjessa tai yleisesti jotain kevätväsymyksen tynkää? Luin juuri viime viikolla lehdestä jonkun jutun lukijoiden kokemuksista ja havainnoista poikkeusajalta, esiin nousivat ainakin esiin hiipivä saamattomuus ja väsähtäminen, ehkäpä on kyse jostain vastaavasta? Onko teillä moisia havaintoja? Jotenkin kamala jumitus päällä! Tajusin, etten ehtinyt edes kirjoitella vappukuulumisia ja totuushan on, ettemme tehneet mitään sen kummempaa. Tai siis hengasimme kotona, pihalla, puhalsimme saippuakuplia, katsoimme Netflixistä Rahapajaa ja syötiin herkkuja. Ainiin ja ajettiin pojan sähköautolla hurjasti päiväkodin aidan taakse moikkailemaan ikkunasta vilkuttavia tarhakavereita samalla kun kävin noutamassa sieltä pojan kumisaappaat kotiin. Olemme tosiaan ilmoittaneet lapsen poissaolevaksi päivähoidosta ainakin kesäkuun loppupuolelle saakka. Toivon mukaan pysytään siis tässä aikataulussa, vaikka tulevien viikkojen rajoitusten höllentäminen hieman jännittääkin.

Mun kotiasu jo toista kuukautta putkeen: Davidan kashmirpöksyt ja musta toppi 😀 Mulla ei tosin itselläni ole mitään ongelmaa tämän pukeutumisen kanssa, voisin tilata noita villapöksyjä parit lisää ja jatkaa näin loputtomiin. Saattaisi tulla pian puolisolta hieman sanomista 😀

Oikeastaan on ruoka ollut ainakin minulla näinä viikkoina varsinainen innostaja! Olen varma, että lohturuoan merkitystä tämmöisissä oloissa on tutkittu, itse ainakin huomaan päivä toisensa perään kuinka haaveilen siitä, mitä hyvää voisin tehdä ruoaksi sen sijaan kun normaalisti ehkä mietin, että missä sitä voisi käydä tai tehdä, haha. Ainiin ja kitkinhän vähän rikkaruohoja meidän pihasta. Heti kun vain uskaltaa niin olisi tarkoitus käydä ostamassa jotain kivoja pihakasveja ja ehkä kehitellä jonkin sortin terassikeidasta, jos nyt siis innostun.

Tänään listailin asioita, jotka tekevät minut iloiseksi juuri nyt. Ettei nyt vain menisi tämän tilanteen jaaritteluksi, taas 🙂

 

Hiljaiset aamut, joista olen yrittänyt ottaa taas tavan heräämällä aikaisin. Kerroinhan, että meidän aamurytmi on venynyt siihen, että heräämme helposti vasta yhdeksältä koko perhe. Nyt olen laittanut kellon soimaan kasiksi ja kumma kyllä – herännyt taas itsekseni kuuden-seiskan pintaan. Ainakin välillä 😀

Aurinko, tottakai. Pääsin jo kerran ottamaan hetkeksi terdelle aurinkoa bikineissä, ilman että edes paleli, joten kesäkausi kai jollain asteella startattu! Haettiin myös meidän riipputuoli varastosta terassille ja siinä onkin tullut istuttua melkeinpä päivittäin.

Olen pyrkinyt tekemään enemmän juttuja, joita tulee tehtyä nykyään harvemmin tai joista on pitkä aika. Kuten nyt esimerkiksi ostanut kaupasta ananaksen näin paratiisikaipuussani. Ja tehnyt tsatsikia, leiponut muffinseja ja mitäköhän vielä. Ainiin! Tehnyt pizzaa täytteillä, joita ei ole aikaisemmin tullut mieleenkään laittaa kotitekoiseen pizzaan: Aurajuustoa ja päärynää. Huhheijaa, kuinka hyvää. Pizza kiilasi ehdottomasti parhaimpien pizzojen joukkoon ikinä, vain tryffeliöljy puuttui. Pakko tehdä taas tänään!

Eilen kaivoin pitkän tauon jälkeen kaapista sormivärit ja taiteilimme pienen kanssa. Lopussa vähän innostuttiin noiden kädenjälkien kanssa, lupasin että voidaan kehystää hienoin teos lastenhuoneen seinälle. Tajusin myös eilen, ettei meiltä löydy ollenkaan vesivärejä, täytyy jossain vaiheessa uskaltautua kaupoille tai urkkia niitä netistä pojalle. Jos teillä tulee mieleen hauskoja koti-aktiviteetteja lapsen kanssa niin saa vinkkailla uusista jutuista! Viime viikolla harjoiteltiin muistipelin kanssa, täytyykin taas tänään kaivaa ne esiin.

Pari viikkoa sitten aloin pitkästä aikaa myös pidentämään juoksu- ja hölkkälenkkien pituutta. Pitkään on tullut lenkkeiltyä keskimäärin 7km mittaisia pätkiä, mutta nyt olen pyrkinyt parhaani mukaan 9 kilsan matkoihin. Siitä onkin vuosia kun olen yltänyt kymppeihin. Hassua kuitenkin kun joskus oli ihan perushommaa juosta kymppikilsa jopa tuntiin, nykyään en jaksaisi ikimaailmassa. Tai ehkä kohta taas kun pääsee tämän treenin makuun taas kunnolla ja haastaa itseään pois siitä, mihin on tullut pitkään totuttua. Jätin Garminin hyvinvointikellon kotiin Uuden-Seelannin reissun ajaksi ja kuukauden tauon jälkeen olen saanut hurjasti liikuntainspistä aktiivisuuden seuraamisesta kellon ja Sportstrackerin avulla. Ehkäpä nyt laitan seuraavaksi tavoitteeksi yltää viimeistään kesäkuussa taas niihin kymppikilsoihin!

Poika on näiden kotiviikkojen aikana tomeroitunut jotenkin oikein olan takaa ja on niin isoa poikaa jo. Parasta on kun pieni kömpii viereeni nojatuoliin ja köllötellään siinä yhdessä vierekkäin, vaikka tekeekin jo vähän ahdasta.

Yksi mun lemppariherkuista viime viikkoina on ollut kotitekoiset bataattirandet (runsaalla oliiviöljyllä) ja nimenomaan niin, että sirottelen niiden päälle uuniin viimeiseksi 10 paistominuutiksi murennettua fetajuustoa. Niin hyväää!! Voisin syödä niitä päivittäin. Parasta paistetun lohen kanssa, nam! Viime viikolla tein pitkästä aikaa kotitekoista guacamolea, josta tuli aivan superduperhyvää. Täytyy taas tehdä useammin! Ohje löytyypi täältä. Ah, ainiin ja tsatsikiakin tuli väkerrettyä viikonloppuna kun paistettiin ahventa ja perunoita. Se vasta olikin hyvää (varsinkin myöhemmin sipsien kanssa :D)!

 

Mitkä pienet jutut ovat viime aikoina tuoneet iloa teidän arkeen? ✨

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Julkaistu

DIY: Raglankavennusten harjoittelua ja villapaita lapselle

sisältää affiliate-linkkejä

EDIT: Kurkkaathan päivitetyn aikuisten chunky beanien ohjeen , virkattujen minikorien ohjeen ja muita helppoja ohjeita verkkokaupastani Iines DIY!

 

Huhtikuun alussa pistin tekoon hieman hetken mielijohteesta villapaidan lapselle – tällä kertaa halusin nimittäin harjoitella hieman haastavamman ohjeen kanssa ja nimenomaan raglankavennuksia. Olen kerran aikaisemmin neulonut pojalle villapaidan, josta tuli malliltaan hieman hassu, mutta on kyllä ollut talvella ahkerassa käytössä. Nyt olikin tarkoitus saada valmiiksi neule, jonka lopputulokseen olisin tyytyväinen ja siinä onnistuin! Tänään halusinkin yrittää ”vääntää rautalangasta” raglankaventeisen villapaidan ohjetta, jos joku muukin vaikka innostuisi haastavamman työn pariin. Kun homman hoksasi oli tämä melko helppo, vaikka muutaman kerran kieltämättä iski semmoinen ”mitä hittoa tässä meinataan”-fiilis neuleohjetta äimätessäni. Nyt siis ainakin yritän selittää tämän ohjeen mahdollisimman helposti ymmärrettävästi. Ainoa asia, joka lopputuloksessa jäi hieman kaivelemaan oli tuo raidoissa käyttämäni vaaleanvihreä alpakkalanka, jonka jälki oli hieman epätasaista langan höttöisyyden vuoksi. Näin jälkeenpäin olisin jättänyt sen siis pois 🙂

Mitä tarvitset? 5mm pyöröpuikot (60-80cm), 5mm sukkapuikot ja hihan resoreihin 3,5mm sukkapuikot. (Halutessasi voit käyttää myös helman resorin työstämiseen ohuempia 3,5mm pyöröpuikkoja, itseltäni ei löytynyt ohuempia, joten jätin pois.) Pyöröpuikoilla työstetään ”villapaidan ydintä” ja sukkapuikoilla taas hihoja. Kaikki itse käyttämäni langat olivat kotoa löytämiäni yksittäisiä jämälankakeriä. Kaunein tulos tuli merinolanka-osuuksista, vaihtoehto langaksi on esimerkiksi tämä Dropsin hieno merinolanka, joka oli yhtenä lankana myös tässä työssä. Langan menekki oli muistaakseni noin viitisen kerää. Tämä neulepaita on varmasti kiva myös yksivärisenä, mikäli raidat tuntuvat työläiltä.

Ohje: Käytin mallina tätä Novitan lasten neulepuseron ohjetta, josta löytyy siis tarkempia tietoja esimerkiksi eri kokojen silmukkamääriin. Tämä oman ohjeeni villapaita on kokoa 110. Raidat tein silmämääräisesti ja jokaisen raidan mitta on noin 3-3,5cm.

Aloitetaan: Luo pyöröpuikoille 156s ja neulo joustinneuletta (2 oikein 2 nurin) sen verran kuin toivot alaresorille pituutta. Tässä omassa neuleessani on resorin pituus 3cm. Jatka sileää neuletta, kunnes työn mitta on noin 28cm.

Seuraavaksi päätetään silmukoita molempien kainaloiden kohdalta: Päätä kerroksen alussa 4s, neulo riviä (normaalisti oikein) 70s, päätä toisen kainalon kohdalta 8s, neulo taas välissä 70s ja päätä lopussa vielä 4s. (Muistaakseni tämä meni käytännössä jotenkin hassusti ja noiden ekan, sekä vikan 4s päättelyerän väliin jäi yksinäinen silmukka ja mietin tätä työstäessäni, että olisin tehnyt päättelyt jotenkin käytännöllisemmin, mutten enää näin jälkeenpäin muistanut miten :D) Jätä silmukat odottamaan puikoille – tässä välissä työstetään molemmat hihat!

Luo hihaa varten 32s ohuemmille (3,5mm) puikoille. Neulo joustinneuletta (samaa 2 oikein 2 nurin) resoria varten haluamasi mitta (omassa työssäni 4,5cm), vaihda työhön 5mm sukkapuikot ja jatka suljettuna sileää neuletta, kunnes työn mitta on 7cm. Työhön lisätään nyt noin 2cm välein aina 2s / kerros. Lisäykset tehdään 1. ja 4. puikon alussa: Aloita kerros neulomalla 1. puikolla 1s oikein, lisää 1 silmukka (kiertäen oikein) ja jatka kerrosta normaalisti sileää neuloen, kunnes pääset 4. puikon loppuun. Kun puikolla on jäljellä 1s, lisää 1s (kiertäen oikein) ja neulo viimeinen silmukka normaalisti = Kerroksella on lisätty 2 silmukkaa. Toista lisäykset 2s välein yhteensä 12 kertaa. Työssä pitäisi olla lisäysten jälkeen 56s. Oman työni hihan mitta oli kavennusten jälkeen noin 30cm. Kerroksen alusta ja lopusta päätetään taas 4 + 4s, eli yhteensä 8s. Tästä tulee siis kainalon ”vastapari” neuleen ytimen kainalosta päätetyille silmukoille. Neulo toinen hiha samalla tavalla (jätä sillävälin ensimmäisen hihan silmukat odottamaan langalle).

Villapaidan yläosa: Seuraavaksi yhdistetään hihat ja villapaidan ydin, joita neulotaan jatkossa yhtenäiseksi yläosaksi pyöröpuikoilla. Pujota kappaleet pitkälle pyöröpuikolle oikeisiin kohtiin niin, että hihan kappaleet tulevat etu- ja takakappaleen väleihin kohtiin, joista pääteltiin ”villapaidan ydintä” neuloessa silmukoita hihoille. Silmukoiden kokonaismäärän pitäisi olla nyt 236s. Neulo kerros oikeaa ja merkitse silmukkamerkillä (esimerkiksi värikkäällä langalla) liitoskohdat, eli etu- ja takakappaleiden ja hihojen vaihtumiskohdat = Yhteensä 4 kpl. Kavennuksia tehdään jatkossa näissä kohdissa. Huom! Merkitse itsellesi myös kumpi kappaleista on etukappale ja kumpi takakappale, itse merkitsin etukappaleen alahelman keskiosan langanpätkällä.

Raglankavennukset aloitetaan takakappaleen alusta (hihakappaleen loppumisen jälkeen): Neulo 1 oikein, tee ylivetokavennus (eli nosta 1 s neulomatta, neulo 1 oikein ja vedä nostettu silmukka neulotun yli), neulo sileää kunnes ennen seuraavaa silmukkamerkkiä on jäljellä 3s. Neulo 2 oikein yhteen ja 1 oikein. (Hihakappale alkaa) Neulo hihassa 1 oikein, tee ylivetokavennus ja neulo oikein niin kauan, että seuraavaa merkkiä edeltää 3s Neulo sitten 2 oikein yhteen ja 1 oikein. (Siirrytään etukappaleeseen) Neulo 1 oikein, tee ylivetokavennus, neulo kunnes (kolmatta) silmukkamerkkiä ennen on jäljellä 3s. Neulo jälleen 2 oikein yhteen ja 1 oikein. (Toinen hihakappale alkaa) Neulo 1 oikein, tee ylivetokavennus ja neulo oikein, kunnes seuraavaa silmukkamerkkiä edeltää 2s. Neulo sitten 2 oikein yhteen ja 1 oikein. Kavennuskerroksella kaventui pois 8s. Neulo seuraava kerros oikein ilman kavennuksia. Kavennuskierros saattaa kuulostaa hieman monimutkaiselta, mutta sen hoksaa viimeistään kerroksen -parin jälkeen 🙂 Toista kavennukset jokatoisella kerroksella vielä 14 kertaa, jonka jälkeen toista ne joka kerroksella vielä 8 kertaa.

Kun etukappaleella on jäljellä 42s, jätä seuraavalla kerroksella keskimmäiset 18s odottamaan langalle pääntietä varten. Työtä jatketaan nyt tasona. Pääntien reunasta eli tasokerroksen alusta ja lopusta päätellään ensin 3s + 3s, eli 3 alusta ja 3 lopusta, neulotaan yksi kerros normaalisti ja sitten vielä 2s alusta, sekä 2 lopusta. Myös raglan-kavennuksia jatketaan edelleen hihojen + etukappaleen osalta niin kauan, kunnes hihojen silmukat on kavennettu pois.

Kun raglankavennukset ovat valmiit hihoissa etukappaleen puolella, päätellään taas kerroksen alusta ja lopusta 5s (eli käytännössä hihan raglankavennusten edeltä). Loput silmukat jäävät odottamaan pääntietä. (Alkuperäisen ohjeen mukaan pitäisi nyt olla jäljellä 24s, unohdin itse tässä vaiheessa kirjata ylös silmukoiden tarkan määrän, koska tein pieniä muutoksia ohjeeseen! Pientä silmukkaeroa voi kompensoida pääntien resoria varten poimittavissa silmukoissa!)

Pääntien resori. Jos sinulta löytyy kotoa 40cm mittaiset lyhyemmät 5mm pyöräpuikot, voit halutessasi käyttää niitä resorin työstämiseen. Pyöröpuikolla on nyt odottamassa edellisestä vaiheesta jääneet pääntien silmukat, joiden lisäksi puikoille poimitaan ”vapaita” silmukoita pääteltyjen silmukoiden kohdasta, sekä otetaan mukaan myös langalla odottaneet 18s. Poimi silmukoita, jotta yhteismäärä on 72 ja neulo 2 oikein, 2 nurin-joustinneuletta noin 3cm resoriksi. Päättele löyhästi, jotta pääntiestä ei tule liian kireä. Viimeistele parsimalla esimerkiksi mahdolliset kainalon kolot umpeen ja päättelemällä langat.

Huh, olipas homma! Meinasin tänään aamulla vielä antaa periksi ohjeen laatimisen kanssa 😀 Toivottavasti tähän ei eksynyt mitään suurempia virheitä, muutamaa työvaihetta oli todella vaikeaa muistella näin jälkeenpäin, koska jostain syystä tuskailin melkoisesti muutamissa kohdissa tuota alkuperäistä ohjetta tulkitessa, jonka vuoksi tein siis myös omia tulkintoja.

 

Seuraavaksi olisi tarkoitus neuloa raglanvillapaita myös itselleni ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Julkaistu

Olen absolutisti – mutta miksi se jaksaa ihmetyttää?

Vappu lähestyy ja vaikka tänä vuonna toivotaankin vappujuhlinnalta kokoontumisen välttämistä, luulisin alkoholin kuitenkin olevan osa monen vappujuhlintaa tänä(kin) vuonna. Eikä siinä, en tosiaankaan ole mikään paasaaja ja luotan siihen, että valtaosa suomalaisista osaa hoitaa homman tänä vuonna fiksusti, suuria kokoontumisia, vappupiknikejä ja erityisesti niitä känniövereitä välttäen, joista erityisesti juuri vappuna aina muistutellaan. Muiden juominen ei ole todellakaan itseltäni pois tai häiritse niin kauan kun se ei vaikuta omaan elämääni. Tai toisaalta aiheuta ahdistavaa painetta siitä, että pitäisi juoda ryhmän mukana, jossei oikeasti halua. Saisin luultavasti kasaan kokonaisen kirjan kreiseistä, enemmän tai vähemmän hauskoista kännikommelluksistani (hehheh) ja maailmanluokan krapuloistani, mutta säästänpä teidät niiltä ainakin tällä kertaa. Sen sijaan halusin tänään kirjoittaa ajatuksia juomattomuudesta ja siitä, kuinka olen ryhtynyt (kaikkien näiden vuosien jälkeen) absolutistiksi, noin niinkun virallisesti. Tadaa! 😀

Baarissa joskus 2009 😀 Tein instaan (@iines) eilen throwback-pläjäyksen vanhoista kuvista, tämä yksi niistä 😀

En ole tainnut käsitellä aihetta blogissa aikoihin – vaikkakin samaan aikaan ehkä pidän jotenkin täysin itsestään selvänä, että te lukijat kyllä tiedätte, etten juo käytännössä ollenkaan. Tätä nykyä tituleeraankin itseäni (joidenkin mielestä jopa hieman radikaalisti) absolutistin tittelillä ja arvatkaa miksi? Olen yksinkertaisesti todennut sen kaikkein helpoimmaksi tavaksi vältellä kaikkia ahdistavia selittelyitä ja kiusallisia tilanteita sen suhteen, miksi en juo alkoholia.

Aloin oikeastaan vasta viime vuoden aikana ystäväni kannustuksesta käyttää termia ”absolutisti” ja todennut sen parhaimmiksi päätöksiksi ikinä. Olin vuosia tuskaillut sen kanssa, etteivät monet tunnu ottavan asiaa lainkaan tosissaan kertoessasi, ettet nyt vain tällä(kään) kertaa juo. Harvat alkavat väittelemään, yllytysyrityksiin tai niihin ajoittain helvetin ärsyttäviin ja uuvuttaviin ”no hei, yksi vaan”, ”oot hauska kun oot juonut” tai ”haluan kyllä nähdä sut kännissä!”-jankkauksiin sen jälkeen kun on kertonut olevansa absolutisti. Ja juuri nuo jankkaukset ovat niitä, jotka ovat vuosien varrella tuottaneet minulle sosiaalisissa tilanteissa ahdistusta ja tunnetta siitä, että ulkopuolelta painostetaan juomaan, vaikka kaikkein vähiten haluaisin.

Näissä tilanteissa heitetään ilmaan mm:

Raskauskortti- tottakai!

Ai mitenniin et juo?! Hei yksi nyt vaan..

Erinäiset heitot siitä, kuinka yhden juomattomuus nyt pilaa koko illan

Ja yleisesti kaikki ahdistavat painostusyritykset, kuten ”kyllä me saadaan sut vielä juomaan!”

+ Monia muita 😀 (saa jakaa myös teidän kokemia!!)

En oikeastaan edes muista milloin olisin viimeksi juonut alkoholia. Pari kertaa vuodessa saatan joutua tilanteeseen, jossa hörppään jostain alkumaljasta yhden pienen siemauksen vain koska en aina kehtaa kieltäytyä. Kokonaisen alkoholijuoman (eli esim. tölkillisen siideriä tai lonkeroa) olen muistaakseni juonut kesällä 2015 eräissä häissä (eikun hetkinen – työpaikan pikkujouluissa 2017, sen jälkeen makasin seuraavan päivän koomassa sängyssä. Siis yhden – kahden  siiderin jälkeen). Sitä ennen olen ollut ystävien kanssa viettämässä iltaa niin, että olen ollut ns. humalassa, viimeksi joskus kevät-talvella 2015. Sitä ennen taisikin olla lähes vuoden tauko edellisestä kerrasta (vaikkakin jo ennen tätä join usean vuoden ajan varmasti maksimissaan 1-2 kertaa vuodessa), mutta näiden viimeisten viiden vuoden aikana en ole juonut käytännössä ollenkaan, eipä ole käynyt edes mielessäni. Nuorempana kyllä join ja kävin paljonkin baareissa. Myönnän, että olin monesti melko humalassa. Lisäksi ahdistun humalaisten ihmisten seurasta ja vältän näitä tilanteita aina kun pystyn. Nämä seikat ovat saaneetkin minut vähentämään juomista pikkuhiljaa ja pohtimaan yleisesti koko tätä hommaa alkoholin ympärillä.

Tästä huolimatta kaipaan välillä illanviettoja ja jopa baari-iltoja niin, että olisin selvinpäin. Nykyään vain olen liian mukavuudenhaluinen viikonloppuja kotona viettävä ja aikaisin yöunille kömpijä, joten nämäkin suunnitelmat ovat kirjaimellisesti jääneet suunnittelun tasolle. Oikeastaan jopa nykyään ahdistun siitä kun joudun viettämään iltaa myöhään kaupungilla ja raahautumaan kotiin edes yhdeksän-kymmenen jälkeen. Kotona rauhassa nyt vain on ihanaa ja mielestäni jokaisella pitäisi olla oikeus siihen mikä itsestään tuntuu hyvältä, ilman että joutuisi aina myöntymään muiden iloksi kompromisseihin, jotka ahdistavat itseään. Perhe-elämä on siitä ihanaa, että on oikeasti pätevä syy jäädä kotiin, eikä tuntea siitä huonoa omaatuntoa.

2012 eräissä kemuissa, joihin liittyy muutamakin kreisi muisto 😀

Eniten juomattomuudessa kuitenkin edelleen häiritsee seikka siitä, kuinka se tuntuu rassaavan about kaikkia muita. Edelleen näiden vuosien jälkeen jaksan ihmetellä sitä, kuinka toisen alkoholittomuus voi edelleen olla jonkinlainen ”ongelma” tai poissa juuri näiltä muilta ihmisiltä. Miksi kaikkien pitäisi juoda alkoholia? Tai miksi sen pitäisi olla ns. normaalia tai jopa perusolettamus, josta poikkeava on jotenkin ”outoa” tai asia, jota pahimmassa tapauksessa ei kunnioiteta lainkaan. Vuosi toisensa jälkeen jaksan ihmetellä sitä, kuinka alkoholi on meille suomalaisille ns. ”laillinen huume”, jota jaksetaan ihannoida ja jonka kulutusta jaksetaan normalisoida, huolimatta siitä, että se aiheuttaa suomalaisille huomattavasti kansanterveydellisiä ongelmia. Toki, monelle on helpompi rentoutua ja rohkaistua sosiaalisesti kun on ”alla pari”, mutta samalla kuitenkin on surullista, että näin on. Kulttuurillisesti on suomalaisten alkoholinkäyttö ja suhtautuminen siihen hyvin poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna, vaikka varmasti valtaosa meistä onkin niitä kohtuukuluttajia, jotka rentoutuvat viinilasillisen parissa.

Itsekin olen oikeasti joskus yrittänyt opetella siihen ”yhden viinilasin”-tapaan, lähinnä sosiaalisista syistä, mutta jotenkin en näe ITSE siinä järkeä. Viini on mielestäni pahaa ja lasillinen ei jostain syystä rentouta ainakaan minua, vaan saa ennemminkin epämääräisen hömelön olon, joka on lähinnä epämukava.  Siispä vesi tai vissy on itselleni täysin ok. En henkilökohtaisesti koe alkoholin tuovan elämääni juurikaan mitään positiivista (okei, toki monia hauskoja muistoja näin jälkeenpäin mietittynä :D), vaan enemmänkin huonoa oloa ja niitä seuraavan päivän oloja, joista kestää parikin päivää selvitä. Tähän voisin myös mainita, että usein kun olen selittänyt ulkopuolisille tarinoitani niistä darroista, ei minua monestikaan uskota, vaan jutut on monestikin kuitattu semmoisella ”hei, ihan perus!”-heitolla ja tiedän todellakin, ettei kyse ole siitä. Joskus olen oikeasti pelännyt kuolevani krapulaan tavallisen baari-illan jälkeisenä päivänä ja kerran olin oikeasti jo soittamassa ensiapuun koko päivän oksentelun jälkeen. Ja nämä tappo-krapulat ovat tulleet kuvioihin juurikin sen jälkeen kun on yleisesti vähentänyt juomista ja baareissa käymistä, joskus reilu parikymppisenä. Lähivuosina olenkin pohtinut, että onko syy esimerkiksi jonkinlaisessa alkoholi-yliherkkyydessä.

Tiedän, että kantani tähän saattaa jonkun korvaan kuulostaa hieman radikaalilta, mutta pointin ei ollut tarkoitus olla paasaava, vaan enemmänkin alleviivata muiden valintojen kunnioittamista. Seuraavan kerran kun seurueessa on henkilö, joka syystä tai toisesta kertoo, ettei halua juoda, kunnioita päätöstä, äläkä alennu painostamistekniikkaan – ystäväsi varmasti arvostaa tätä 🥂

 

Kuulisin mielenkiinnolla, että löytyykö teiltä kokemusta esimerkiksi juomiseen painostamisesta?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 34 kommenttia.

Julkaistu

Hiuskatastrofista terveeseen tukkaan: Näin muotoilen hiukseni + suosikkituotteeni

Kaupallinen yhteistyö: Lyko

Hiusjutut ovat olleet läpi blogini historian aivan heittämällä yksi suosituimmista aiheista. Noin yleisesti kiinnostavat hiustenlaittoon ja muotoiluun liittyvät asiat hurjasti meitä suomalaisia, johtuneeko sitten tyypillisestä hennosta hiuslaadustamme, joka vaatii niksejä tuuheuden saavuttamiseksi tai mistä ikinä, mutta kyllä minä itsekin tunnustaudun hiusintoilijaksi! En itseasiassa edes muista milloin olisin viimeksi tehnyt tämmöisen hyvin kattavan postauksen siitä, kuinka hoidan ja muotoilen hiuksiani, joten tänäänpä vuorossa semmoinen pitkästä aikaa. Poistauksessa on koottuna suosikkituotteita, jotka vuodesta toiseen ovat semmoisia, jotka omasta mielestäni yksinkertaisesti vain ovat ylitse muiden. Kokosin siis tarkoituksella tähän tuotesuosituksia, jotka nimenomaan ovat pitkäaikaisia ylitse muiden-valintojani ja muutaman hieman uudemmankin tuttavuuden.

Postauksen lopussa on myös -20% alennuskoodi teille käytettäväksi Lykon verkkokauppaan johonkin näistä postauksen tuotteista tai omiin kauneuden suosikkituotteisiinne ✨

 

Pian tulee täyteen tasan kaksi vuotta siitä kun olen viimeksi raidoittanut hiuksiani tai tehnyt niille minkäänlaista kemiallista käsittelyä. Tämä onkin ollut aivan parhaimpia päätöksiä ikinä! Yllättävin juttu näiden parin vuoden varrelta on se, kuinka olen alkanut pitää luonnollisesta hiusväristäni, jota vuosi tolkulla niin kauhistelin. Nykyään en ymmärrä ollenkaan miksi, eikä vaalentaminen ole aikoihin edes käynyt mielessä, jossei lasketa pari kertaa iskenyttä himotusta kevyisiin kesäraitoihin hieman raikastamaan ilmettä. Vaalentamattomuus on tehnyt ihmeitä myös hiusten kunnolle ja voisin todeta, että pidän hiuksistani nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vaikka kasvatus onkin hidasta ja pitkä prosessi, kannustan siihen ehdottomasti, varsinkin jos ongelmana on katkeileva latva tai muuten huonokuntoinen tukka. Syytin pitkään katkeilusta hiuslaatuani, mutta nykyään olen todennut hiusteni olevan kuin uudet vaalentamisesta luovuttuani. Varmasti myös hoitavilla tuotteilla on ollut osuutta hiusten elpymisprojektissa. Pyrin välttämään myös hiusten mekaanista käsittelyä ja yleensä muotoilenkin hiukseni noin 1-2 kertaa viikossa, jolloin ne yleensä pysyvät hyvänä useammankin päivän.

Pesu. Luotan melko pitkään pesuväliin ja olen huomannut tämän myös edistäneen hiusten kuntoa ja vähentäneen esimerkiksi hiusten kuivuutta, koska harvemmin pestessä tulee myös käsiteltyä hiuksia vähemmän mekaanisesti. Pesen hiukset suunnilleen siis 1-2 kertaa viikossa, hieman riippuen siitä kuinka aktiivisesti satun treenaamaan. Viime vuosien heittämällä parhaat shampoo ja hoitoaine ovat olleet Olaplexin Bond Maintenance shampoo ja hoitoaine, joita olen käyttänyt erityisesti hiusteni elpymiskauden aikana vaalennuksesta luovuttuani nyt parin vuoden ajan. Nämä Olaplexin tuotteet ovat semmoiset, joita suosittelen todella lämpimästi, vaikka välillä käytänkin välissä myös muita tuotteita. Talvella otin käyttöön uusina tuttavuuksina Briogeon Blossom & Bloom Gingseng + Biotin tuuheuttavan shampoon ja hoitoaineen, joista olen myös tykännyt! Annan hiusten kuivua pyyhkeen alla noin 5-10 minuuttia ennen föönausta.

Pesujen välillä käytän hiuspohjaa ravitsevia seerumeita, jotka myös tukevat uuden hiuksen kasvua vahvana ja terveenä. Ylivoimaiset suosikkini niistä ovat Weledan Hiusvesi (luonnonkosmetiikkaa!) ja ensimmäinen ikinä käyttämäni hiuspohjaseerumi, tuo kotimainen Cutrinin BIO+ hiuspohjaseerumi naisille ehkäisemään hiustenlähtöä ja edistämään uuden hiuksen tervettä kasvua. Tuo Weledan hiusvesi on muuten aivan huippu juuri pesuvälin pidentämiseen, koska se antaa kevyttä tuuheutta ja raikastaa hiuspohjaa pesujen välillä.

Muotoilu. Föönaan hiukset noin kerran viikossa (okei, nyt vapaaehtoisen karanteenin aikana kyllä huomattavasti harvemmin), jolloin myös teen hiuksiin rentoja laineita tai suoristan hiukset. Välillä annan hiusten myös kuivua pesun jälkeen itsestään, jolloin suihkutan niihin kosteana rakennetta antavaa muotoilusuihketta, kuten suolasuihketta. Ennen käytin märkiin hiuksiin aina joko hiuksiin jätettävää hoitoainetta tai hiusöljyä, mutta nyt hiusten kunnon parannuttua olen pärjännyt kokonaan ilman niitä!

Föönin alle suihkutan hiuksiin lämpösuojaa, tyvikohottajaa ja monesti suolasuihketta, jonka saatan kylläkin joskus jättää pois. Rakastan kaikkia tuuheuttavia muotoilutuotteita ja suolasuihkeita. Melko ohuthiuksisena olen kuitenkin todennut yhden tuotteen ehdottomasti ylivoimaiseksi lättätukan taltuttajaksi: Tyvikohottajan! Käytän tyvikohottajaa yleensä aina föönatessa ja eron huomaa ehdottomasti. Vähän kuin se menneiden aikojen tupeeraus, mutta ei kuitenkaan 😀

Tyvikohottaja on hentohiuksisen pelastaja ja jos siis täytyisi valita kaksi muotoilutuotetta antamaan tuuheutta, valitsisin tyvikohottajan ja suolasuihkeen. Olen käyttänyt melkein 10 vuotta tuota Redkenin Rootful 06-tyvikohottajaa, jota suihkin tyveen ennen kuivaamista. Lämpösuojasta erinomainen on esimerkiksi saman sarjan (koska Redken on yksi suosikeistani :D) Redken Pillow Proof Blow Dry, joka samalla lyhentää hiusten kuivumisaikaa. Uutena tuotteena olen käyttänyt myös Kerastasen Genesis-lämpösuojaa, joka on tarkoitettu hauraille ja heikoille hiuksille ehkäisemään hiusten katkeilusta johtuvaa hiustenlähtöä, joka juurikin on aikaisemmin ollut se suurin ongelmani vaalennetun (ja kuivan) latvan katkeillessa hiusten kokonaisuuspituutta lyhentäen. Föönaan hiukset joko tavallisella harjalla tai pyöröharjalla, nyt on tullut käytettyä GHD:n keraamista pyöröharjaa (nr. 3), joka on suunniteltu juuri föönatessa käytettäväksi ja tuomaan tuuheutta.

Laiskoina hiuspäivinä tai silloin kun en juurikaan muotoile hiuksia, suihkin niihin kosteina suolasuihketta ja annan kuivua itsestään sen koommin fiksaamatta. Olemme miehen kanssa jo kauan käyttäneet yhdessä tuota Balmainin suolasuihketta, joka on mielestäni parhaita käyttämiäni ja antaa reippaasti rakennetta.

Koska olen viime vuosina enemmän sortunut rentoihin laineisiin, halusin pitkästä aikaa tehdä tähän postaukseen vanhan kunnon suoristuksen ja siloitellun lookin! Tämä ei onnistunut vuosiin hiusten ollessa huonossa kunnossa, jolloin katkenneita latvoja ei helposti saanut terveen näköiseksi siistiä ”suoraa lookia” varten. Nyt olenkin pikkuhiljaa tykästynyt taas suoriin hiuksiin. Käytössäni on edelleen sama vuonna 2013 ostamani Cloud Ninen The Standard-suoristusrauta, joka toimii edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen kuin uusi. Ehkäpä parhain ostokseni mitä tulee tämmöisiin hiusvempeleisiin. Suosittelen todella lämpimästi, vaikka toki melko hintava onkin. Kuitenkin jokaisen euron arvoinen pidemmässä käytössä ja itselläni edelleen kuin uusi. Raudalla onnistuu suoristuksen lisäksi myös laineiden ja kiharoiden teko.

Suoristus done ja valmista! ✨

Suoristukseen käytän yleensä noin 5-10 minuuttia ja koko tämä hiustenlaittorutiini kestää kokonaisuudessaan semmoiset 30 minuuttia. Suoristuksen jälkeen en lisää hiuksiin enää lakkaa tai muitakaan tuotteita 🙂

Tämä ensimmäisen kuvan ihana pinni löytyy muuten Lykolta täältä, kuten myös monet muut kauniit hiuskoristeet.

Sitten siihen alennuskoodiin! Koodi iines20 antaa teille -20% alennuksen koko Lykon kauneuden verkkokaupan valikoimasta. Pois rajattuja ovat kampanjatuotteet, sekä seuraavat seuraavista tuotemerkit: Dr. Dennis Gross, Eminence, Elixir Cosmetics tai The Ordinary. Koodi on voimassa 12.5.2020 asti.

Näinä poikkeusaikoina haluan myös vinkata, että voit tilata Lykolta toimituksen Budbeen kautta, joka toimittaa paketit helposti kotiovesi ulkopuolelle ilman ihmiskontaktia tai käyntejä postissa. Olen käyttänyt tuota palvelua muutaman kerran ja valitsenkin sen helppouden vuoksi aina kun vain mahdollista.

Ps. Lykon valikoima on erityisen laaja juuri hiustuotteiden osalta! ✨

Tykkäsittekö pitkästä aikaa hiusaiheisesta postauksesta? Entä löytyikö joukosta omia suosikkituotteitanne? 🌸

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Julkaistu

DIY: Ihanimmat pitkät villasukat ja ohjevinkki

sisältää affiliate-linkkejä

Yksi talven projekteistani oli näiden pitkien villasukkien työstäminen, johon kului lopulta aivan tolkuttomasti aikaa! Ei siksi, että itse sukkien työstäminen olisi ollut mitenkään erityisen työlästä, vaan enemmänkin siksi, että tein näitä useammassa vaiheessa. Taisin aloittaa ensimmäisen sukan jo joskus viime vuoden lopulla, kunnes unohdin sen joksikin aikaa vain kaivaakseni työn esiin ennen kuukauden reissuamme. Neuloin toista sukkaa valmiiksi matkalla Rarotongalta, kunnes onnistuin jotenkin katkaisemaan Raglanissa yhden sukkapuikoista ja jatkoinkin näitä loppuun vasta täällä kotona kun en onnistunut löytämään matkalta mistään sukkapuikkoja. Opetukseni tälle on näköjään se, että sukkapuikkoja kannattaa matkoille ottaa mukaan myös 1-2 extrakappaletta. Neulojan pahin painajainen on juurikin se katkennut puikko tai muuten vaan sukkapuikko, joka vierähtää jonnekin terassin lautojen väliin tai muualle, josta sen palauttaminen on äärimmäisen hankalaa 😀

Tykkäsin tästä netistä bongaamastani pitkien villasukkien ohjeesta niin paljon, että halusin vinkata siitä täällä myös teille. Nämä ovat olleet nimittäin aivan ihanat ja ehdottomasti tämän hetken suosikki-villasukkani! Eivät aivan polvimittaiset, mutteivat kuitenkaan aivan perinteisetkään villasukat. Passelit siis esimerkiksi näin vielä hieman viileisiin kevätpäiviin kotosalla. Tällä hetkellä haaveilenkin neulovani nämä myös vihreänä ja itseasiassa aloitinkin sukkien työstämisen perjantaina, tarkoituksena tehdä niihin pieniä muutoksia näihin ensimmäisiin verrattuna.

Mitä tarvitset näihin? Itse olen käyttänyt sukkiin Adlibriksen Socki-lankaa, joka on osoittautunut sukkiin varsin passeliksi ja muutenkin hinta-laatusuhteeltaan hyväksi sukkalangaksi. Lisäksi tarvitset 3,5mm sukkapuikot. Ne toiset pitkät villasukat aloitin tästä Socki Stonewash-langasta.

Ohje: Tämä Meillä Kotona-sivun ohje, joka on mielestäni selkeä ja helppo perusohje pitkiin sukkiin.

 

Lähteekö pitkien villasukkien ohje testiin? 🌸

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.