Julkaistu

Hiustarinoita vuosien varrelta

Kaupallinen yhteistyö: Hankintatukku

Kirjoittelin syyskuussa hiusten kasvatusprojektin kuulumisia ja Evonia-kuurista, jota nyt takana alkuvuodesta saakka. Tuolloin mainitsinkin, että testiin lähtee Evonia-tuotesarjan uusin valmiste Evonia Super Silica, jota olen syönyt kuurina nyt parin kuukauden ajan ja kuuri jatkuu syksyyn vielä ainakin parin paketin verran. Kuten kirjoittelinkin jo edellisessä postauksessa, ovat hiusvitamiinit olleet tänä vuonna aktiivisessa käytössä pidempinä kuureina. Käytän Evoniaa aina vähintään 3-6kk putkeen, jonka aikana huomaan kyllä selkeää kunnon kohenemista ja kasvua niin hiuksissa, kynsissä, kuin ripsissä ja ihossakin.

Evonia Super Silica sisältää piihappovalmistetta ja biotiinia, jotka tukevat ihon hyvinvointia, kosteutta ja kiinteyttä, sekä edistävät hiusten rakennetta samalla vähentäen hiusten katkeilua esimerkiksi harjatessa. Itselläni on tämä näin ensimmäisten parin kuukauden aikana vauhdittanut ainakin ripisen kasvua, jotka lyhenivät hieman lashliftin jäljeltä, sekä vahvistanut kynsiä, joita olen saanut olla jatkuvasti leikkaamassa lyhyemmiksi. Jostain syystä en enää nimittäin oikein osaa elää pitkillä kynsillä, vaikka haluaisinkin.

Nyt lopetettuani e-pillerit 4kk takaperin olen jatkuvasti panikoinut hormonaalista hiustenlähtöä ja siitäkin syystä ottanut vitamiinit aktiiviseen käyttöön näin ennakoivana. Pientä hiustenlähtöä olen ehkä tässä parin kuukauden aikana huomannut, mutta voi myös olla, että kuvittelen vain. Monesti huomaan tämmöiset seikat vasta sitten kun uusi kasvava hius on jo useamman sentin mittaista. Seuraillaan siis tilannetta!

Halusin tänään kirjoittaa joitakin hiusmuistoja vuosien varrelta. Hauskoja tai ei niinkään. Tuntuu, että omaan ”hiushistoriikkiini” mahtuu kyllä erityisen paljon kaikkia järkkyjä värjäyskokeiluita, luojan kiitos kuitenkin vähemmissä määrin tässä edellisen 15 vuoden aikana 😀 Nuorempana olin kyllä tosi ahkera (ehkä liiankin) juuri noiden ihme kotivärjäysten kanssa ja usein kyllä kadutti jälkeenpäin, että miksi edes ryhdyin tähän? Varsinkin epäonnistuneet kotivaalennukset oman latvan kärtsätessä olivat niitä kertoja, jolloin Evoniat olisivat tulleet todelliseen tarpeeseen uutta hiusta kasvatellessa. Ilmeisesti olen kuitenkin oppinut näistä jotain ja pysytellyt jo pidemmän aikaa tutuissa turvallisissa raita- ja balayage-viritelmissä, sekä tietty nyt yli pari vuotta jo täysin ilman vaalentamista.

Sitten niihin hiustarinoihin!

 

Pääsin ensimmäisen kerran ”kunnolla” kampaajalle hiustenleikkaukseen muistaakseni joskus vuoden 2001 kesällä. Olin juuri päässyt 7-luokalta ja kinunnut jo jonkin aikaa, että pääsisin leikkaamaan hiukset ihan kampaajalle. Äiti sitten jotenkin suostui järjestämään jonkun edullisen kampaamoajan (:D) Jyväskylän jostain ”salongista” jossa oli itse käynyt ja sinne siis marssin kovin odotuksin, tottakai mukanani KUVA unelmahiuksistani, jonka olin leikannut jostain lehdestä. Se malli oli semmoinen lyhyt polkka, todella kerrostettu ja muotoiltu jotenkin päältä tosi tuuheaksi 😀 En enää muista kunnolla, vaikka tuo kuva on osittain edelleen piirtyneenä tärykalvoille. Oli kuitenkin vissiin joku hittijuttu tuolloin 2000-luvun alussa.

Ei ehkä edes tarvitse mainita, ettei tulos tosiaankaan ollut ihan sitä mitä hain tai mitä olin tuon kuvan kanssa kuvitellut. (Kampaajien vitsaus on varmaan juurikin tuo, että kannetaan mukaan kuvia ja kuvitellaan, että kaikki näyttää juuri myös siinä omassa tukassa tismalleen samalta kuin kuvassa :D) Kylläpä harmitti ja muistaakseni sain jonkin sortin traumat, enkä mennyt kampaajalle kun vasta joskus lukiossa, haha. Jostain syystä oma tukka kasvoi vajaassa vuodessa todella pitkäksi, joten kovin kauaa ei tarvinnut kasvatella! Fun fact: Muistan edelleen todella tarkkaan tuon kyseisen kesäpäivän, jolloi satoi vähän ripottamalla vettä ja palasin kotiin kaupungilta aivan lannistuneena kampaajakäynnin jälkeen, upeat hiusunelmat murskana 😀

Tämän jälkeen lähti sitten käyntiin niitä kaikkia ”ihania” kotivärjäyskokeiluita joskus 9-luokan hujakoilla. (Oikeastaan ennen tätä olin testaillut vain kevytsävytteitä ja nämä tujummatkin taisivat olla semmoisia kevytkestovärejä. Kestovärejä ja virallisia vaalennusaineita aloin kokeilla joskus lukiossa, jonka jälkeen lähti myös hiusten kunto heikkenemään kovaa vauhtia.) Kerran päätin silloin 9-luokalla värjätä hiukseni ruskeiksi semi-kestovärillä, mutta tulos olikin suunnilleen pikimusta. No, sillä sitten mentiin. Muistaakseni yritin jälkeenpäin vielä vaalentaa tuota tukkaa ja tulos taisi olla jotain melko epämääräistä, kunnes sitten hiljalleen kuitenkin vaaleni lähelle normaalia. Jossain vaiheessa yläasteen ja lukion välissä menivät hiukseni todella huonoon kuntoon juurikin näistä kotivaalennuksista ja ihme kokeilujen jälkeen. Kerran sain päähäni, että haluan kokeilla pinkkejä raitoja tukkaan (koska olin kerran yläasteella tehnyt semmoiset kreppipaperilla ja olivat tosi kivat). Kävin ostamassa jonkun värin, joka oli ”sinne päin” ja ryhdyin hommiin. Tulos oli aivan järkky! Siis semmoisia outoja punaisia raitoja siellä täällä, huhhei. Onneksi haalistuivat melko nopsaan, haha.

Veikkaan, että aika monella saman ikäluokan toverilla on nuoruudessa näitä ihme kotivärjäysepisodeja. Tänään voin todeta, etten enää ikinä värjäisi hiuksia kotona, jotain kevyitä hoitonaamio-sävytyksiä lukuunottamatta. Luotan siis ehdottomasti nämä jutut nykyään kampaajani käsiin! Mikä siinä joskus olikin, ettei vaan yksinkertaisesti malttanut hiusten olla ja kasvaa hyvänä pitkäksi, vaan sortui aina noihin ihme värjäyssekoiluihin? Eikä kuitenkaan koskaan ollut tyytyväinen hiuksiinsa? Voi kun olisin löytänyt tämän oman hiusvärin ihanuuden jo tuolloin vuosikausia sitten! Hentohan tukkani on edelleen, mutta kärsivällisyyden, värjäämättömyyden ja Evonia-kuurin avulla on kasvua saanut vauhditettua reippaasti ja samalla myös vahvistettua uuden hiuksen rakennetta. Toimii siis ehdottomasti ja Evonia pysyy käytössä edelleen, kaikkien näiden 12 (!!!) epäsäännöllisen säännöllisen käyttövuoden jälkeen 🙂

Löytyykö teiltäkin näitä nuoruuden värjäyskokeiluja?

Millä menestyksellä? 🙈

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Uusi Iines DIY-neuleohje ulkona: Aurora Cozy-kauluri

Pipojen tilausjono on tällä hetkellä melkoinen ja iltani ovatkin tässä jo muutaman viikon menneet lähinnä niitä neuloessa. Olen yrittänyt luvata itselleni, etten kasvattaisi tilausjonoa enää yhtään pidemmäksi, mutten ole oikein tohtinut sanoa ihmisille ei ja tässä sitä ollaan parinkymmenen pipon jonon kanssa. Haha, eihän siinä, kivaa puuhaahan tämä on, vaikkei nyt rahallisesti kovin tuottoisaa. Kiva kuitenkin tehdä jotain mistä tulee toiselle hyvä mieli 🙂 Pipoista tulee päivittäin kyselyitä ja ajattelin nyt ensin täällä blogin puolella ilmoitella, että tarkoitukseni on saada vielä loppuvuodesta pieni erä pipoja ihan myyntiin saakka verkkokauppaan. Ilmoittelen aikatauluista siis lähemmin!

Mutta sitten muihin juttuihin! Tarkoitukseni verkkokaupan suhteen oli alunperin työstää ainakin kerran kuukaudessa uusi ohje, mutta tavoite on hieman junnannut näiden pipohommien vuoksi. Pistin tällä viikolla töpinäksi homman suhteen ja uusi ohje lämpöiseen Iines DIY Aurora Cozy-kauluriin löytyy nyt verkkokaupasta täältä! Ohje on melko simppeli ja vaikeusasteella 2/5, jos taitaa pipon neulomisen niin ihan heittämällä kyllä tämänkin. Hyvää harjoitusta esimerkiksi jos haaveilee seuraavaksi simppelin villapaidan neulomisesta!

Jos minulta kysyy, on kauluri ehdottomasti tämän syksyn hitti! Ja erityisesti omatekoinen semmoinen 😉

 

Löydät ohjeen täältä!

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Korona-ahdistus teki paluun

Syksyn saapuessa ja samalla koronatilanteen taas asteittain pahentuessa olen havahtunut siihen, että kevään epämääräinen korona-ahdistus on tehnyt paluun. Tämä postausluonnos on lojunut täällä arkistossani jo pari viikkoa, kunnes tällä viikolla koin, että haluan vihdoinkin käsitellä asiaa. Tunteet ovat nimittäin viime viikkoina olleet todella ristiriitaiset. Perus. Tästä onkin muotoutunut suorastaan joku new normal tässä myllerrysten vuodessa 2020. Tunteet menevät vuoristorataa. Välillä on toiveikas ja tuntuu, että kaikki menee parempaan suuntaan, kunnes iskee epätoivo vol.10 ja aloittaa sisäisen spekulaatiorupeaman siitä, että palaako maailma koskaan täysin ennalleen? Toki, vuosi on ollut monelle opetuksen paikka ja kieltämättä toivon joidenkin ”uusista normaaleista” pysyvän ennallaan, mutta eläminen koronapaniikin lietsomaa elämää hamaan tappiin asti kuulostaa kieltämättä aika helvetilliseltä. Ja sitähän se nyt on. Kukaan ei oikein tiedä miten tästä eteenpäin ja milloin helpotusta (ehkä) on edessä. Okei, toivottavasti en nyt kuulostanut aivan lannistuneelta 😀

Tällä hetkellä koen oman tilanteeni monelta osalta melko vakaaksi (ainakin näin toistaiseksi), mutta mieltäni on enemmänkin kalvanut huoli muista yrittäjistä, erityisesti ravintola-alalla. Ja no muutenkin tulevaisuudesta. Vaikka en yleisesti kovin pessimistinen olekaan, on nyt käynyt muutaman kerran mielessä, että palaako tilanne maailmalla ennalleen koskaan? Kuulin muutama viikko takaperin ystävältäni erään ravintolan konkurssiuutisen Jyväskylästä. No, tämä ei tosiaan ollut mikään maailmanluokan uutinen ja rehellisyyden nimissä on Jyväskylässä melko tyypillistäkin, että ravintoloita tulee ja sitten lähtee kannattamattomina, joka on todella surullista. Muutama viikko takaperin sitten pysähdyin järkyttyneenä Instagram-feediä selatessani uutiseen siitä että yksi suosikkikahviloistani, Vaasankadun Ohmygoodness menee konkurssiin ja näin ollen päättää toimintansa. Jähmetyin muutamaksi sekunniksi, otin päivityksestä screenshotin ja lähetin whatsapissa Jutalle. Tuumasin vain, että mitä hittoa, onko tämä nyt edes todellista. Sitten iski suru. Parin vuoden aikana olen viettänyt kyseisessä kahvilassa kymmeniä kertoja lounastaen, kahvitellen ja samalla etätyöskennellen. Voisinkin sanoa, että se on ollut ehkä eniten ”vakiopaikkani” etätyöskentelyyn viime vuosina. Ja kohta ei enää sitten olekaan.

Vaikka ravintoloiden ja kahviloiden tuleminen, sitten meneminen ovat jollain surullisella tapaa ”tuttua” esimerkiksi Jyväskylästä, olen jotenkin shokissa siitä, että samaa tapahtuu nyt täällä Helsingissäkin. Kaupungissa, jossa kahvilakulttuuri on todella vahvaa ja ravitsemusliikkeiden kannattavuus ainakin näin asiakkaan näkökulmasta ollut ennen koronaa vahvaa. Tällä hetkellä ahdistaa juurikin, että tuntuu tilanteen olevan se, että nekin yritykset, jotka keväällä sinnittelivät läpi ensimmäisen kriisin, eivät enää olleet tarpeeksi vahvoja siihen, mitä edessä odotti syksyllä. Kurjinta tässä on myös se, että ihminen sopeutuu nopeasti uusiin tapoihin ja rutiineihin. Vaikka tilanne joskus tulevaisuudessa olisikin erilainen, palaavatko asiakkaat enää koskaan? Silläkin oletuksella, että ne harvat asiakkaiden kantapaikat vielä myöhemmin olisivat pystyssä.

Olen itsekin pienyrittäjä, mutta oma toimintani (esimerkiksi verkkokaupan pipobisnes) eroaa sillä, että toimintani on melko riskitöntä, eikä minulla ole käytännössä kovin suuria kiinteitä kuluja. Vaikka yritystoimintani onkin työlästä siinä mielessä, että se on hyvin aikaavievää, on suurin kuluerä oma henkilökohtainen työpanokseni. Eli seikka, joka nyt vain konkreettisesti on menetettyä aikaa, eikä asia, joka ajaisi taloudelliseen ahdinkoon. Monilla tilanne taas ei ole tämä. Liikehuoneiston vuokrat ja työntekijöiden palkat on maksettava, eikä tämä ole mahdollista jos asiakkaita ei ole nimeksikään.

Korona on ollut monelle yrittäjälle mietinnän paikka ja juuri uudistumisen hetki. On pakonkin edessä kehitetty uusia toimintatapoja vastaamaan tätä päivää ja muuttuneen kulutuskäyttäytymisen haasteita. Tietysti tämä on myös hyvä asia, koska jokaisen yrittäjän tulisi ajoittain myös innovoida toimintaansa, kuten itsekin tämän vuoden aikana olen tehnyt, mutta valitettavasti ei uusilla toimintatavoillakaan ole kaikkien osalta edetty voiton puolelle. Kurja faktahan on kuitenkin vaikkapa tässä ravintola-casessa se, että näinä päivinä vietän itsekin kaikkein mieluiten päivät kotona opiskellen ja työskennellen, koska kuka nyt tietoisesti haluaisi altistaa itseään koronalle tartuntojen lisääntyessä päivä päivältä? Itse olen koko syksyn käyttänyt kasvomaskia aina julkisissa (ja koulussa), mutta nyt olen harjoitellut sen käyttöä myös ruokakaupassa, asioilla jne. ”Harjoittellut” sen vuoksi, että ainakin itseltäni vaatii edelleen pientä harjoittelua se, että muistaisin vain ottaa sen maskin aina mukaan vaikkapa sinne kauppaan, vaikka julkisten osalta onkin jo rutiinia.

Aikaisemminkin olen nostanut täällä esille huoleni kotimaisista matkailuyrittäjistä ja tämä oli vahvasti mielessä myös Lapin reissullani, jossa itseasiassa myös keskustelin aiheesta majoitusteni omistajien / henkilökunnan kanssa. Lapin matkailu nojaa vahvasti ulkomaisiin matkailijoihin ja vaikka monet selättivätkin kevään haasteet, näyttää tulevan talven tilanne todella synkältä. Tämä veti oikeasti mielen todella matalaksi reissussa. Kinkkinen juttu on ehkä se, että suomalaisten kotimaan matkailu keskittyy tiettyihin kohteisiin ja aktiviteetteihin, eivätkä monet kotimaiset matkailijat kenties (ainakaan vielä) osaa antaa samanlaista arvoa luonto- tai elämysmatkailulle hiihtokeskusten ulkopuolella, kuin mitä sitten taas ulkomaalaiset turistit, jotka tulevat Suomeen juuri näitä varten. Toki on positiivista kuulla, että tilanne on tänä vuonna ollut muuttumaan päin ja luontomatkailu on alkanut kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän. Oma fokukseni onkin tukea juuri näitä suomalaisia matkailuyrittäjiä, vaikka tietty karu fakta onkin, ettei oma pieni panokseni tai antamani näkyvyys muuta kokonaistilannetta juurikaan, vaan vaatii niitä suurempia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja matkailuintresseissä. Itse henkilökohtaisesti toivon jo pelkästään Lapin yrittäjien vuoksi, että pian tulisi linjauksia vastuulliseen matkailuun, jolla rajoja voitaisiin hallitusti avata talvikaudelle ja sallia turisteja maahan tehostetuilla testauksilla, sekä majoituspaikkojen karanteenitoimenpiteillä saapuville turisteille.

Mitä me yksittäiset ihmiset sitten voimme tehdä?

 

Ensisijaisen tärkeänä tietysti huolehtia omasta suojauksesta tehostamalla käsihygieniaa, sekä käyttämällä kasvomaskia, joka suojaa myös muita. Suosia kotimaisia pienyrittäjiä ja yrittäjiä yleisesti pienillä teoilla, oli se sitten take-away lounas, verkkokauppatilaus kotisohvalta tai elämysmatka kotimaan sisällä. Ja yrittää luottaa siihen, että paremmat ajat ovat edesssä 💙

Onko teillä korona-ahdistus iskenyt tai tehnyt paluun syksyn edetessä?

 

 

Kuvat Jutta

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Ensimmäinen tenttiviikko

Kylläpäs viikot taas tuntuvat menevän vauhdilla! Pidin Lapin reissussa parina päivänä pientä breikkiä työhommista, vaikka kouluhommilta ei säästynyt sielläkään. Jotenkin kuvittelin mielessäni, että olen ollut aktiivinen blogin kanssa, koska olen puuhastellut päivät pitkät vaikka mitä, mutta tajusinkin, että olen parin viime viikon aikana ollut oikeastaan aktiivisempi IG Storiesissa reaaliaikaisten juttujen tiimoilta. Vaikken toki nyt aivan päivittäin sielläkään. Tänään ajattelin kuitenkin pitkästä aikaa kirjoitella arkikuulumisia ja vähän taas opintojuttujakin. Tai enimmäkseen kyllä näköjään niitä 😀

Ensimmäinen tenttiviikkoni alkoi nimittäin viime viikolla ja kurssien lopun häämöttäessä ovat juurikin opiskelut pitäneet nyt kiireisenä, jotta saisi hoidettua loput tehtävät ja lukemiset kunnialla loppuun. En edes muistanut miltä tuntuu stressata tenttejä ja sitä, ehtiikö niihin lukea tarpeeksi, mutta onhan tähän pänttäämiseen kyllä käytetty aikaa ja lukeminen jatkuu vielä. Sinänsä kyllä tuntuu, että vaikka nyt ”aikuisena” ehkä suhtautuu opiskeluun tunnollisemmin ja harvemmin skippaa esimerkiksi luentoja, on tuo opinnoista stressaaminen (ainakin vielä tässä vaiheessa) vähäisempää. Ehkä sillä on osaa, ettei nyt ole ns. ”pakko” opiskella, vaan kaikki mitä saa aikaan sillä saralla on vain itselleen plussaa, muttei kuitenkaan liian vakavaa. Okei, pientä tenttistressiä oli kuitenkin tästä huolimatta ilmassa viime viikolla, mutta se onneksi hellitti jo perjantaina.

Tietty nämä ensimmäiset tentit jännittävät vähän jo siitäkin syystä, että ensimmäiset yliopistokurssien arvosanat tulevat pian ja on hauska esimerkiksi arvioida sitä kuinka oma kiinnostus ja tietysti opiskeluun panostaminen sitten korreloi niihin. Luennoilla kun olen tähän asti roikkunut muutamaa poikkeuskertaa lukuunottamatta todella tunnollisesti. Eniten jännittää luonnonmaantieteen kurssin arvosana, koska tentti meni mielestäni todella hyvin ja oli ehdottomasti suosikkikurssini näistä kaikista ensimmäisen periodin kursseista, vaikka nyt toki valinnainen olikin. Olin viikko toisensa jälkeen suorastaan lumoutunut kaikesta, mitä kurssilla käsiteltiin (haha), vaikka osa nyt olikin ennestään tuttua esim. pääsykokeisiin lukemisesta. Mikrotaloustieteen torstainen tentti taas olisi voinut mennä paremminkin. Tämä viikko onkin sitten onneksi rauhallisempi myös opintojen suhteen kun kahta tenttiä lukuunottamatta ei taida olla olla yhtäkään luentoa.

Alunperinhän ajattelin (ja yritin luvata itselleni), etten ota seuraavaan periodiin yhtäkään ylimääräistä valinnaista, mutta toisinhan tässä kävi. Näiden ensimmäisten viikkojen aikana totesin, että matemaattiset tehtävät (eli toisinsanoen kemian kurssi yhdistettynä matikan kertauskurssiin) veivät minulta yksinkertaisesti aivan liikaa aikaa, eikä oppiminen itselläni ole etäopetuksena kovin hedelmällistä. Tästä syystä päätin panostaa loppuajan periodista tuohon kemiaan, skipata kertauskurssin, sekä sen myötä myös tuon loppuvuoden matikan kurssin, jonne ei ole menemistä ilman vankkaa pohjaa kertauskurssista. Ensi viikolla alkaa myös pakollinen fysiikan kurssi, joten ajattelin sen olevan yhdessä matikan kanssa yksinkertaisesti liikaa, varsinkin tämän kemian laskurupeaman jälkeen.

En yleensä ikinä skippaa epämiellyttäviä asioita hamaan tulevaisuuteen, mutta nyt koin sen yksinkertaisesti parhaimmaksi vaihtoehdoksi, vaikka toki tiedostan matikan häämöttävän sitten edessä taas ennemmin tai myöhemmin. Sen tilalle otinkin sitten geoinformatiikkaa ja pari maantieteen peruskurssia valinnaisiin, koska ensi periodi on melko väljä oman koulutusohjelman kurssien suhteen nyt kun skippasin matikan. Nyt kun olen innostunut noiden mantsan kurssien suhteen, olisi tavoitteena saada käytyä ainakin suurin osa peruskursseista nyt ensimmäisen vuoden aikana. Olen alustavasti jo tutkinut ensi vuoden kurssivalikoimaa noin pääpiirteittäin ja nyt jo innoissani siitä, kuinka mielenkiintoisia kursseja on valittavissa!

Tänään oli muuten tuon kemian päätöstentti ja koko kurssin arvosana tuotti vielä viime viikolla melkoista kuumotusta, haha. Uskokaa tai älkää, mutta tässä muutaman viime viikon aikana olen (heti niistä inhottavista stoikiometrisistä laskuista päästyäni) edistynyt huimasti laskemisen suhteen! Salaa olen jopa alkanut nauttia noista kemian tehtävistä, joista on tässä viikkojen varrella muodostunut jonkinlainen pelonsekaisten ja samalla ah, ymmärrän sittenkin nämä jutut-fiilisten sekoittama rutiini. Voin kertoa, ettei ole tosiaankaan itselleni tyypillistä todeta näin! Siis minä, joka olen aikaisemmin ahdistunut suunnilleen kaikesta laskemisesta talousmatikkaa lukuunottamatta.

Lähdenpä tästä nyt sitten jännittämään tuota kohta julkaistavaa kokeen tulosta ja laskemaan pisteitä arvosanaan 😀

Huhhei, semmoinen koulupläjäys! Mitäs teidän maanantaihin? 🌞

 

Kuvat Jutta

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.

Julkaistu

Kuinka minusta tuli kuukausisäästäjä?

Kaupallinen yhteistyö: Nordnet

Tänään olisi taas vuorossa juttua säästämisestä. Jos tästä koronasyksystä haluaa etsiä niitä hyviä puolia niin yksi on ainakin se, että nyt kun moni asia tuntuu pysähtyneen paikalleen, olen itse ainakin aktivoitunut tavallistakin enemmän säästämisen suhteen. Pistänyt kuukausisäästösopimukset kuntoon, budjetoinut syksyä ja tulevaa talvea, sekä noin muuten vaan fiilistellyt niitä kivoja juttuja, joita varten voin säästää sitten kun ajat taas ovat vapaammat. Kirjoittelinkin viime kuussa postauksen indeksirahastoista ja raha-asioista aloitettuani pitkästä aikaa opiskelijaelämän, tänään olisi vuorossa käsitellä vuorostaan kuukausisäästämistä. Ja ah! Se onkin ehkä juuri lemppariaiheeni. Olen vuosien varrella kerryttänyt suurimman osan omista säästöistäni juurikin pitkäjänteisellä kuukausisäästämisellä. Parhaimmillaan säästämisen jopa ”unohtaa” ja muutaman vuoden kuluttua pienistä kertasummista onkin kertynyt jo mukava säästösumma.

Itseasiassa jäin itse aikanaan säästämisen pauloihin juurikin niin. Säästin muutaman vuoden kuukausittain ASP-tilin ohella rahastoihin ja vaikka sijoitusten kehitys alussa saattaa tuntuakin hitaalta (ja ehkä turhauttavaltakin), olin parin vuoden jälkeen tilanteessa, jossa olin saanut kokoon useita tuhansia euroja, eikä säästöjen realisointi tullut enää kuuloonkaan. Vaikka säästämisen aloittaessani vielä sinnikkäästi ajattelin, että säästän kohteeseen x ja nostan säästöni ulos. Yhtäkkiä oltiinkin tilanteessa, jossa ennemminkin innostuin ja inspiroiduin juuri siitä, että sen sijaan, että ehkä teen enemmän heräteostoja, pyrin suunnittelemaan rahankäyttöäni systemaattisemmin ja kohdistaa säästöt määrittelemättömiksi ajoiksi esimerkiksi kohteisiin, joista unelmoin eniten. Ensimmäinen konkreettinen suurempi säästökohde oli ensimmäisen omistusasunnon käsiraha, muutama vuosi eteenpäin aloitinkin hiljalleen alitajuisesti säästämään maailmanympärysmatkaa varten. Tällä hetkellä säästän kuukausittain pitkässä tähtäimessä esimerkiksi siihen, että voisimme jossain vaiheessa viettää taas pidemmän jakson ulkomailla. Voihan olla, että kohde vielä muuttuu, mutta tärkeintä on se, että säästäminen rullaa taustalla. Ja heh, täytyy hämmästellä taas sitä kuinka nopeasti aika kuluu! Ostin yhdessä puolison kanssa ensimmäisen omistusasuntoni jo 6 vuotta sitten ja siihen säästämisen aloittamisesta taitaa olla jo melkein 9 vuotta!

Miten sitten valita itselleen sopiva sijoituskohde?

Yksi yleisin säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvä kommentti, jota kuulen tasaisin väliajoin esimerkiksi täällä blogissa on se, että aloittaminen kiinnostaisi, muttei oikein tiedetä mihin sitä alkaisi säästää tai sijoittaa. Toki sijoituskohteen valinta on varsin oleellinen seikka koko hommassa jo senkin vuoksi, että se peilaa esimerkiksi omaa riskinsietokykyä ja siinä sivussa myös tuotto-odotusta. Fakta on, että mitä enemmän olet valmis sietämään riskiä, sitä korkeampia tuottoja sinulla on mahdollista säästöillesi kerryttää. Ja itselleen toimivan sijoituskohteen valinta nojaakin juuri tähän.

Nordnetiin on äskettäin tullut palvelu, joka ehdottaa rahastoja perustuen itse määrittelemääsi sijoitusajan pituuteen ja haluamiisi kriteereihin, kuten tuottoon, kuluihin tai vastuullisuuteen perustuen. Säästit sitten lapselle, eläkepäiville tai tavoittelet taloudellista riippumattomuutta, auttaa palvelu sinua löytämään omaan tilanteeseesi sopivia rahastoja, joista voit valita mieleisesi. Palvelu löytyy Nordnetin verkkopalvelun Kuukausisäästösopimus-sivulta. Jokainen meistä tietää, ettei arjessa monesti ole ylimääräistä luppoaikaa ainakaan liikaa, joten jos voin jossain säästää aikaa, niin ainakin säästöjen ja sijoitusten automatisoinnissa niin, että ne rullaavat automaattisesti minulle sopiviin sijoitus- ja säästökohteisiin haluamanani päivänä.

Laadin itselleni sijoitussuunnitelman keskipitkälle aikavälille ja sain seuraavanlaisen ehdotuksen:

Miten säästän itse kuukausittain?

 

Tällä hetkellä minulla on Nordnetissä 2 erilaista kuukausisäästösopimusta. Säästän 150€ muutamaan ETF-rahastoon, sekä lisäksi 200€ muihin rahastoihin, kuten viime kerralla mainitsemiini Nordnet Indeksirahasto Maailmaan, Suomeen ja USA:han kuhunkin 50€ edestä kuukaudessa. ETF-säästöeriä olen joinain kuukausina skipannut ja tehnyt merkintöjä muihin kohteisiin, mutta näitä indeksejä olen nyt viime aikoina merkinnyt myös kuukausisäästämisen ulkopuolella. Kuukausisäästämisen hyvä puoli onkin se, ettei säästösopimuksesta huolimatta ole pakko säästää. Yllättävien menojen edessä voi siirron olla tekemättäkin, koska toki sijoitettavan rahan tulisi olla aina konreettisesti ”ylimääräistä rahaa”, joka ei pääse sekoittamaan päivittäistä taloutta.

 Itselläni on aina (edellisen pankkityönikin) myötä ollut vahva käsitys siitä, että aivan liian monet säästävät sinnikkäästi vain ja ainoastaan pankkitilille, samalla kun edes pieni osa säästöistä olisi mahdollista ohjata kohteeseen, jossa tuotto-odotus on huomattavasti käyttötiliä parempi. Täytyy todeta, että olen itse äärimmäisen huono taas sitten tilisäästämisessä. Kerrytän varakassaa yritystililleni, mutta harvemmin itse systemaattisesti säästän rahaa tilille muuta kuin lähitulevaisuuden tiedossa oleviin menoihin ja hankintoihin. Tietystikään ei varakassan säästämistä tule rahastosäästämisen ohella unohtaa; paras tilannehan on toki kun nämä molemmat ovat kunnossa, eli lyhyen ja pitkän aikavälin säästäminen. Säästää voi myös aina eri aikavälillä, sekä eri kohteisiin, kuten unelmien lomamatkaan ja ohella eläkepäivien varalle.

Miksi juuri kuukausisäästäminen rahastoon?

 

Sijoituskohteiden hajautuksen lisäksi on ajallinen hajautus todella tärkeä juttu! Ja kuukausisäästämisellä päästäänkin tämän suhteen aivan asian ytimeen. Koska osakekurssit elävät jatkuvasti, on säännöllinen kuukausittainen rahastosäästäminen oivallista juuri ajallisen hajautuksen suhteen. Kun säästät automaattisesti kuukausittain, tulee pitkässä juoksussa osuuksia ostettua eri markkinatilanteessa, joka taas hajauttaa sijoituksia ajallisesti. Tällöin mahdolliset ylä- ja alamäet tasoittavat pitkässä juoksussa toisiaan, sekä merkitset myös osuuksia silloin kun markkinoilla on ”alennusmyynnit”. Pitkäjänteisessä rahastosäästämisessä realisoituu myös korkoa korolle-ilmiö, jossa säästöjesi tuotot pikkuhiljaa kerryttävät korkoa pääoman ohella. Moni rahastosäästämistä pohtiva ehkä ajattelee, että sijoittamisen aloittamiseen tarvitaan pääomaa, mutta todellisuudessa voi kuukausisäästämisen aloittaa jo 15 euron kuukausisummalla, joka on mahdollista automatisoida niin, että se veloitetaan hoitotililtäsi kuukausittain haluamanasi päivänä.

Jos teitä kiinnostaa suunnitella kuukausisäästämisen aloittamista, sekä pohtia mahdollista sijoitusaikaa- ja kohdetta, suosittelen testaamaan tuota uutta palvelua Nordnetin verkkopalvelussa. Löydät sen kohdasta Sivuni –> Kuukausisäästösopimus –> Haluan apua Nordnetiltä kun olet kirjautuneena tilillesi.

Säästättekö te kuukausittain rahastoon?

Entä mikä on teidän kuukausittainen säästösumma? 💰

 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.