Throwback sunday 2010!

Muistinpa tuossa aamutuimaan, että tänäänhän on taas throwback-sunnuntain vuoro. Jee! Kiva päästä taas penkomaan vanhoja arkistoja 😀 Tällä kertaa mennäänkin vuoden 2010 syksyyn ja talveen. Aika paljon oli taas webcam-kuvia ja aikamoista hömpötystä muutenkin. Olipas mielenkiintoista lukea myös omia vanhoja treenipäiväkirjoja!

Ennen iphoneen siirtymistä mulla oli jonkun aikaa tuo Nokian blackberry-tyylinen puhelin. Olin siitä jotenkin ihan superinnoissani ja jopa joskus kävin koulussa puhelimella Facebookissa. Se oli niiin superhankala käyttää!! Oli jotenkin niin uutta ja upeaa jos sai puhelimella kirjoitettua viestin Facen kautta! Ihan kamalan kauaa en muistaakseni tuolla puhelimella ehtinyt olla ennenkö se alkoi tuntua jotenkin ihan antiikin aikaiselta. Sitten avautuikin ihan uusi maailma i-puhelimen kanssa 😀

Tuolla tuli vastaan niin hauska tarina arjesta, että oli pakko napata tänne. En muistanut itse tätäkään ollenkaan 😀

En tajua muuten miten en oo muistanut kertoa yhtä huvittavaa juttua
alkuviikolta! Olin siis just ennen kävelylenkille lähtöä pesemässä
meikkejä pois, kun mun puhelin soi ja soittaja näytti jotain niin
epämääräistä numeroa, ettei voinut olla kyseessä ainakaan kukaan tuttu.
Vastaan aina tollasissa ”kiire-tilanteissa” (tai jos muuten vaan ei
jaksa puhua, eikä nyt ota selvää kuka sieltä mahdollisesti soittaa)
puhelimeen vähän epämääräsesti, tai no ainakin yritän kuulostaa kamalan
kiireiseltä, jotta siitä tilanteesta päästäis mahdollisimman
kivuttomasti molempien osalta. Joskus musta on oikeesti tosi hauska
jäädä juttelemaan puhelinmyjien kanssa, jossei oikeesti oo muuta
tekemistä, mutta jos oikeesti on paha paikka, niin ennemmin ainakin
esittää kiireistä, koska ei vaan tulis mieleenkään esimerkiks lyödä
luuria korvaan tai tokasta ilkeästi heille, koska sehän nyt on vaan
heidän työtään. Uskon näissä niin karman lakiin, jos oot muille ilkeä,
niin joku varmasti on sulle ja toisinpäin. (Tästä tulikin mieleen, että
mulle soitetaan vähintään 2kk välein Sanoma Magazinesilta ja yritetään
aina myydä sitä Glorian kotia tai Cosmoa ja jokaikinen kerta harmittelen
näille myyjille, että miksei niillä oo Oliviaa valikoimissa, koska
vaikken yhtäainutta kertaa ookkaan tilannut lehtimyyjiltä mitään, niin
sen Olivian voisin tilata ihan oikeasti!!) Mulla on ollut monta kaveria
samoissa hommissa Soneralla ja Elisalla ja tiedän, ettei ne asiakkaat
aina oo ihan kivoimmasta päästä, joten miks pilata toisen päivä olemalla
kusipää, kun voi olla ystävällinenkin. Ei se oo paljoa sulta pois.
Takasin asiaan…




Dialogi meni suunnilleen näin..
Puhelin siis soi..
Minä vastaan: ”iines” (sillä epämääräsellä ”Mitäsähaluutnytonpahapaikka-äänellä”)
Soittaja (mies): ”No täällä herra X yrityksestä blaabluublaa iltaa”
..no, en saanut mitään selvää mitä tää asia koski, joten jouduin ainakin pari kertaa toistamaan, että ”öö anteeks siis mistä?”.
No se mies selitti vielä kerran sen yrityksen bliublau nimen ja koitin
samalla miettiä, että mitä mulle tällä kertaa koitetaan myydä ja sain
sanotuks vaan ”aaaa joo hmmm”.




Noh, tän jälkeen tää mies-soittaja kysyy jo vähän jämptimmin, että ”Oiskohan sulla siinä isiä tai äitiä lähellä?” SIIS MITÄ! 😀 Repesin niin paljon ja tokasin, että ”No, oon jo kyllä onneks ihan iso tyttö”,
jonka jälkeen tää myyjä ilmeisesti meni hetkeks vähän noloks ja alko
kyselemään mun tänhetkisen puhelinliittymän tilannetta sun muuta.
Selitin mun tilanteen, kiitin hei, toivoteltiin huvittuneissa
tunnelmissa hyvät päivänjatkot ja sainkin pidäteltyä naurua sen puhelun
loppuun asti, kunnes repesin ihan totaalisesti! Varsinkin kun mun
liittymä siis on ihan mun omissa nimissä. Kuukaus sitten mua luultiin
mun 19v siskon äitiks, meitä luultiin ainakin se 8 kertaa taas siskon
kanssa kaksosiks ja nyt mua luultiin ilmeisesti 7-vuotiaaks lapseks!
Mulla alkaa pikkuhiljaa kehittyä jonkunlainen ikäkriisi ja en
todennäköisesti kohta itsekkään tiedä, minkä ikänen oon tai minkä
ikäiseltä ylinpäänsä näytän, kamalaa! 😀 No, mut ainakin tää pelasti mun
päivän!

Mun lempparivuoroja Glitsussa oli nuo seiskan varastovuorot.. Sillon oli herätys aina viideltä 😀

Myös kysymyspostaukseen tuli vastailtua ja pääpaino oli näköjään Jkl-aiheisissa kysymyksissä!

Sun lempparibaari, -ruokaravintola, -pikaruokapaikka, -kahvila Jyväskylässä? 🙂 
En käy nykyään pahemmin baareissa, mutta sillon kun kävin, kävin tietty
aina Blazessa <3 Viime kerrat, kun oon ollut ulkona, niin oon ollu
lähinnä Shakerissa. Ravintoloista Sohwi on ehdoton ykkönen!
Pikaruokaloita en harrasta, aika harvoin ulkona kahvittelujakaan, mutta
jos käyn, niin käyn yleensä esim. Elosella tai Vocassa 🙂

Missäpäin Jyväskylää et vois kuvitella missään nimessä asuvasi ja missä taas haluaisit asua jos saisit itse valita? 🙂
Haluisin asua just tässä, missä asun nyt (Mäki-matti/Hippos, en oo varma
kumpaan kategoriaan tää menee)! Mun mielestä Jyväskylän kivoin alue ja
oonkin nyt suunnitellut ostavani tän meidän nykyisen asunnon, jos
omistajat parin vuoden päästä päätyy pistämään tän myyntiin 🙂 En ikinä
haluaisi asua Keltinmäessä tai Sulussa (sori niille, jotka asuu
siellä:D).

Missä ruokakaupassa käyt? 😀
Meidän lähikaupassa K- Ruokavinkissä tietty, just paras! 😀




Ajatko paljon autolla? Ootko hyvä siinä?

Noo, mulla ei oo ajokorttia. Alotin autokoulun joskus v. 2006, mut jätin
kesken kun olin samaan aikaan kokopäivätöissä ja ne tunnit meni aina
niin ristiin mun vuorojen kanssa. Pitäis alottaa uudestaan, ennenkö
autokoulujen hinnat nousee niinkun on kaavailtu. En kyl tiiä olisinko
kauheen hyvä kuski, pelottaa aina että oisin ihan paska, ajoin nimittäin
joskus 12-vuotiaana Malesiassa kerran cartingia ja se oli täys
katastrofi, kun painoin sitä kaasua (tai jotain, en tajua näistä mitään)
koko ajan pohjassa ja meinasin ajaa ihan päin niitä radan seiniä 😀 Jäi
traumat.. 

Millasin arvosanoin selvisit kirjoituksista?
Ruotsi L (lyhyt), Maantieto E, Enkku M (harmittaa edelleen, etten
korottanut), Äidinkieli C ja Psykologia C. Olin kevään 2006
kirjotuksissa siis maailman pahimman angiinan kourissa ja meinasin
jättää koko kirjotukset väliin, koska en pysynyt kuumetokkurassa melkein
edes pystyssä ja luulin (ja siinä vaiheessa ehkä myös toivoin)
sananmukaisesti kuolevani siihen oloon , mutta onneks mun ryhmänohjaaja
sai mut pakotettua paikalle ja ihan ok:han ne lopulta meni, vaikken
kunnolla sairastelun vuoks pystynytkään lukemaan 🙂

Yhdessä vaiheessahan myös laihduin ihan superpaljon ja siitä kyseltiinkin aika paljon… Mulla oli siis päässyt parin vuoden aikana kiireisestä elämäntilanteesta johtuen nousemaan paino 5-7kg ja havahduin jossain vaiheessa siihen, että vanhat farkut eivät enää mahdu jalkaan kun on syönyt töissä lounaaksi paljolti valmisruokia, kuten kirjolohikiusausta, valmispastoja ja ollut muka liian kiireinen liikkumaan. Pienillä muutoksilla sain painon putoamaan melkein 10kg lähes itsestään, pääasiassa lisäämällä siis liikuntaa. Juoksulenkillä tuli käytyä n. 3-4 kertaa viikossa ja salilla melkeinpä saman verran.

 
Miten oot saanut tiputettua painoa niin paljon?
 Mun ruumiinrakenne on jo ennestään melko ”hento”, enkä oo
normaalisti taipuvainen lihomaan, joten mulle on ollut aina tosi
helppoa pudottaa painoa. Mutta siis alotin parin vuoden tauon jälkeen
taas kävelyn ja juoksun ja ekaa kertaa elämässäni säännöllisen
kuntosalilla käynnin! Lisäks jätin vaan sipsit pois (olin ennen siis
ihan kauhee sipsi-addikti), vaihdoin päivittäisen juotavan jugun
ehrmann+jogurtti-yhdistelmään (niissä juotavissa juguissa on kauheesti
sokeria ja tosi vähän protskua maitorahkaan verrattuna), lopetin
valmisruokien ostamisen töihin, muuten syön ihan samalla tavalla kun
ennenkin, mutten vaan niitä sipsejä jokatoinen päivä, vaan ehkä kerran
viikossa. Mitään makeaa nyt en syö muutenkaan 🙂 Eli siis kiteytettynä
liikunnalla ja pienellä ruokavalion muutoksella!


Laihdutitko niilla nutrilett-juomilla vai mikä on salaisuutes??

Vastaus löytyy ylempänä, mutta siis otan nutrilett-juomia yleensä töihin
ja kouluun evääks, varsinkin niissä jauhepusseissa on tosi paljon
proteiinia! 🙂 En mä tiedä onko tällä yhteyttä mun painonpudotukseen,
lähinnä varmaan tolla liikunnan lisäämisellä.


Semmoisia juttuja siis tällä viikolla! 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Aamiaistreffit ja puhelinpohdintaa

Eilinen oli (taas vaihteeksi) kiiruspäivä, enkä oikein kunnolla ehtinyt istahtaa alas blogin ääreen. Käytiin myös pojan kanssa 3kk neuvolassa rokotuksissa, joten loppupäivä meni ajoittain melko itkuisissa merkeissä ja viime yö nukuttiin ihan superlevottomasti, varmaan syynä juuri nuo rokotteet. Muuten kaikki oli neuvolassa tosi hyvin, eikä rokotuksetkaan kovin pitkään harmittaneet.

Kävimme keskiviikkona Jutan kanssa aamiaistreffien muodossa tutustumassa Meilahden Cumuluksessa uudistuneeseen Cumuluksen aamiaiseen. Oli tosi outoa lähteä babyn kanssa liikenteeseen ihan aamutuimaan kun usein lähdetään kotoa vasta aamupäivällä. Huhheijaa, ei ole kyllä yhtään ikävä noita aamuruuhkia tuolla julkisilla liikkuessa 😀 Poika on viime viikkoina alkanut enemmän kiinnostumaan kaikesta ympärilläolevasta ja sen myötä myös alkanut viihtyä paremmin vaunuissa ympäriinsä reissaillessa. Vaunuista kun näkee ylös kaikkea mielenkiintoista ja uutta! Myös 3kk iän ylityttyä ovat pahimmat ajoittaiset vatsakivutkin kadonneet, joka siis meillä tarkoittaa huomattavasti vähemmän itkua. Nyt onkin ollut kiva reissailla pienen kanssa paikkoihin kun on ollut ihan eri tavalla pidempään hyväntuulinenkin 🙂 Tätä ennen kun välillä pelkäsi niitä julkisia raivokohtauksia ja yleensä vauva muutenkin nukkui vaunuissa pääosan ajasta esimerkiksi kaupungilla reissatessa. Nykyään ollaan ihan tyytyväistä poikaa hereilläkin!

Mulla on taas vaihteeksi ollut joku järkky turvotus päällä ja kauhistuin taas vaihteeksi noita omia kuvia katsoessa 😀 En jaksa ymmärtää mikä ihme taipumus mulla on noiden nesteiden kertymiseen! Heti kun nukkui yhden yön huonosti, niin oli taas superpöhöttynyt.. Ehkä viimeistään ensi vuonna on oma keho ja naama taas takaisin, eikä näytä pöhöttyneeltä puliakalta 😀

Pakko kyllä kehua tuota Cumulus Bistron aamupalaa! Olen joskus yöpynyt Cumuluksessa enkä kyllä ole ollut aivan niin vakuuttunut, että noista visiiteistä olisi jäänyt mitään erityistä mieleen. Yleensä kun muistan aina juuri hyvät hotelliaamiaiset, esimerkiksi Scandiceissa on superhyvät. Mutta niin oli tuo Cumuluskin. Lämmintä leipää, hyviä lämmitettyjä piirakoita, smoothieta, jugua ja froyo-baarikin! Toki siis perusjuttuja, mutta sisältö oli oikeasti laadukas enkä edes ottanut läheskään kaikkea tarjolla olevaa kun ei olisi jaksanut syödä. Täytyypi tutkailla saisiko tuolta ostettua aamiaisen myös ei-yöpyvä, voisi joskus nimittäin taas mennä 🙂
Puhelinongelmat tosiaan jatkuvat edelleen! Sen jälkeen kun tiistaina kerroin mun puhelimen hajoamisesta, sain säädön jälkeen palautettua tehdasasetukset ja kuukauden takaisen varmuuskopion. Siinäpä menivät kaikki vauvavideot- ja kuvat melkein koko elokuulta, en kestä! Olin kuvaillut pojasta vaikka mitä höpöttelyvideoita joita aina katselin itsekseni, nuo kun ovat semmoisia juttuja joita ei rahalla saa korvattua. Onneksi  nyt sentään kuvat sun muut katosivat vain kuukauden ajalta. Kuvien lisäksi kaikki sovellukset ovat kadonneet puhelimesta, samoin kun iTunesin musiikki. Tuo iPhone on ollut jo pitkään niin sekaisin, etten enää edes jaksanut yrittää säätää sen kanssa! Pelkään mitä seuraavaksi tapahtuu. Nyt tuon tiistain jälkeen lopetti se yläkulman restart-nappi (en nyt muista sen nimeä) toimintansa enkä esimerkiksi saa puhelinta lukkoon. En tiedä saisinko sitä edes sammumaan 😀
Uusi puhelin siis tosiaan olisi ajankohtainen ja testattuani kuvailla Jutan Huaweilla tällä viikolla, aloin tosissani harkita sen hankkimista! Mainitsinkin asiasta eilen Instan puolella ja olin aivan hämmästynyt kuinka moni oikeasti liputtaa Huawein nimeen!! Ehdottomasti tällä hetkellä varteenotettava vaihtoehto uudeksi puhelimeksi. Varsinkin juuri Huawein kamerat ovat saaneet kehuja. Toisaalta kyllä varmaan mikä tahansa kamera on parempi kun tuon 3,5v vanhan iPhonen. Eniten ehkä jännittäisi eri käyttöjärjestelmään siirtyminen ja se ettei puhelin enää olisikaan Apple-yhteensopiva läppärin ja ipadin kanssa..

Tässä siis Huaweilla napsittua. Tosin kyllä Picasa tietysti jotenkin mössäsi tätä kuvanlaatua, ei voi mitään 🙂

Toisaalta tekisi mieli nyt sitten odottaa sitä uutta iPhonea, mutta vähän tylsää kyllä ettei siinä seiskassa ilmeisesti mitään kovin maailmaa mullistavaa ole. Ja en tiedä toimiiko tuo puhelimeni edes siihen saakka kunnes se tulee. Akkukin alkaa olla jo huono vaikka vuosi sitten sen uusin. Mihinkään huoltoon tuota tuskin edes kannattaa kuskata kun kustannus akun vaihdon kanssa olisi varmaan jo enemmän kun 3,5v vanhan puhelimen arvo..
Saa nähdä nyt mihin päädyn! Ennätyskauan kyllä menty samalla puhelimella! 😀
Kivaa perjantaita!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Ihan kamala päivä

Voi helvetti sentään! Tänään ei ole kertakaikkiaan ollut mun päivä. Ensinnäkin, mulla on mennyt nyt jo monta aamua pilalle totaalisen kahvikatastrofin vuoksi. Ensin luulin katastrofin johtuvan vain rasvattomasta maidosta jota yleensä en käytä, mutta ongelma jatkuu muidenkin maitojen kanssa. Mun Nespresso Latissima ei nimittäin enää vaahdota kunnolla kahvimaitoa ja nyt on jo monta päivää tullut juotua täyttä lirua sen aiemman täydellisesti vaahdonneen maidon sijaan. En just nyt jaksaisi kyllä enää yhtään vastoinkäymistä yhdenkään teknisen laitteen kanssa!! Ensin uusin tietokoneen, myös kamera reistailee vähänväliä ja nyt tuo ehkä kaikista tärkein, kahvikone! Täytyy tutkailla paljonko tuommoisen huolto maksaa, että onko järkeä
edes kuskata korjattavaksi. Tiedätte varmaan kuinka kirpaisee kun hyvä
kahvi starttaa mun päivän!! 😀 Eivätkä ne vastoinkäymiset tietysti ihan tähän lopu.

Lähiaikoina on taas ollut hullu kiire. Tässä on ollut taas kaikenlaista meneillään ja tuntuu, että ihan kokoajan saa olla selvittämässä jotain asiaa tai menossa paikasta toiseen. Tänään oon ollut aamusta asti muutenkin joten ihan supernaatti ja hengattiin aamupäivällä pojan kanssa sängyllä leikkien, ajattelin nimittäin ensin ettei jakseta tänään edes lenkille kun jotenkin niin poikki. No, koira piti käyttää jokatapauksessa joten tuumattiin että aivan sama, kai sitä voidaan sitten lähteä koko porukan voimin vetämään lenkki vaunuilla kun on hyvä kelikin. Oltiin sitten suunnilleen puolessavälissä meidän 8km lenkkiä kun yritin avata puhelimesta whatsapp-viestejä kun mun puhelin yhtäkkiä vaan pimeni, eikä suostunut käynnistymään tai sammumaan. Välillä siri hoki jotain että ei ymmärrä mitä sanon, voinko toistaa vaikka koko puhelin oli pimeänä 😀

Noh, eipä päästy kovinkaan pitkää matkaa eteenpäin kun aivan yhtäkkiä iski huono olo ja järkky heikotus. Olin kuitenkin syönyt ihan tuhdin aamupalankin, joten eipä siinä muutakaan tee kun yrittää päästä takaisin kotiin sitten mahdollisimman nopeasti. Huono olo vaan paheni ja mietin jo että pääsenkö edes kotiin ennenkö pyörryn. Lompakko oli kotona kun en olisi muutenkaan voinut mennä koiran kanssa kauppaan, joten en olisi päässyt edes hakemaan kaupasta mitään hätälimua. Tai soittaa rikkinäisellä puhelimella kenellekään jos olisi oikeasti ollut todellinen extreme-hätä. Kävi jo mielessä käydä jonkun pihassa omenavarkaissa! Jotenkin päästiin kotiin saakka kuitenkin vaikka poika kaiken kukkuraksi saikin loppumatkasta jonkun raivarin joka kruunasi tämän kaiken kivan.  Nyt ollaan sitten pari tuntia vaan maattu sängyssä ja olen edelleen aivan poikki vaikka söinkin jo vaikka mitä. Huhheijaa! Pitää varmaan mitata taas vaihteeksi verenpaineet. Tekisi mieli vetää keskellä viikkoa kunnon hemmottelupäivä, hamstrata kaupasta herkkuja ja levätä vaan. En muista milloin olisin vaan köllötellyt päivän tekemättä mitään. En kai ainakaan kertaakaan vauvan syntymän jälkeen 😀

Tähän väliin isken edes jotain kuvitusta viime viikolta, nimittäin näitä snäppijuttuja joita olin aikaisemmin ladannut tänne puhelimesta.. Luojan kiitos enää reilu pari viikkoa meidän Portugalin matkaan!!!

No mun puhelin on edelleen aivan sekaisin ja palauttaa parhaillaan jotain tehdasasetuksia. Saa nähdä tuleeko koko hommasta mitään. Kannattaa muuten jatkossa tehdä varmuuskopio puhelimesta useammin kun kerran kuussa. Se siitä sitten ja kaikista kuvista viimeisiltä viikoilta. Hemmetin iPhone!!

Kunnon horrorpäivä! Toivottavasti huomenna parempi tuuri.
Ps. Voisko joku oikeasti kertoa mitä tarkottaa yaaasss? 😀 Oon vissiin liian vanha näille kaikille somesanoille. Opin just viime kuussa mikä on bae 😀

Pps. Vastailen kommentteihin myöhemmin. Nyt ei vaan pysty.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Throwback sunday ja paluu vuoteen 2012

Tällä kertaa tuli throwback-sunnuntain kunniaksi uppouduttua vuoteen 2012. Oldies are goldies ja sitä rataa, näitä on niin hauska kaivella 😀 Voisin joku viikko penkoa piilotettuja postauksia esimerkiksi vuodelta 2009, sieltä saattaisi löytyä semmoisia nolouspläjäyksiä! Jos käy joskus aika äärimmäisen tylsäksi niin täytyy alkaa lukea omaa blogiaan alusta saakka hahah.

Tässä oltiin jo tavattu Tommin kanssa ja elettiin suunnillen jotain joulukuuta 2012. Kuva on Aussie Clubin vessasta 😀 En tosin kyllä muista mitä oltiin juhlistamassa, ei kai mitään erikoista siis..

Alkutalvesta 2012 höpöttelin jotain myös työpukeutumisesta! Voi jösses kun tuntuisi oudolta panostaa töihin noin tiptop! 😀 Olihan se toisaalta ihan kiva tunne itselläänkin kun tiesi aina olevansa suht siistin näköinen, eikä missään kulahtaneessa neuleessa, legginseissä ja tukka takussa.. 😀

Tosi outo juttu, nimittäin en ole enää aikoihin pitänyt baltsuja! Siis aikalailla vuoteen oikeastaan kertaakaan, nykyään tulee aina laitettua jalkaan lenkkarit tai tennarit. Ja kun jotain siistimpää etsii niin Tomsit. Jotka siis nekin voisi aikalailla verrastaa kyllä tennareiksi.

Tää on kyllä mun lempparityylejä ever! Mulla on edelleen tuo Zaran villakannkainen biker, tosin se ei ehkä enää ole ihan niin kiva kun tuolloin vuosia sitten. Näissä kuvissa on muutenkin tosi ihana tukka!

Joskus vuosia sitten eli siis tässä tapauksessa 2012 oli jossain vaiheessa tapana muokkailla instakuviin kaikkia ihme efektejä. Ja (entisenä) kellohulluna tämä kuva on varmaan edelleen yksi lemppareista. Triwan kellot oli aivan lemppareita, varsinkin nuo värikkäät! Itseasiassa olen välillä vieläkin katsonut netistä jotai Triwan kelloja, mutta en kuitenkaan sitten ostanut.

Tää oli mun perinteinen aamudataus! Kahveineen ja kasvoseerumeineen. Ikävä kyllä noita aamuja.. Heräsin aina ihan superaikaisin, join ihan megapaljon lattea ja tein samalla aamuisin blogia ennen töitä 🙂 Tämä kuva tosin on pakosti vuodelta 2011 kun on vielä vanha pc.

Kesäkuussa 2012 tuli vastailtua teidän kysymyksiin..

Mikä on sun lempivaatekauppa ja kenen julkkisen muoti puree täl hetkel parhaiten? 🙂 
Oon tosi huono seuraamaan julkkismuotia! Noloa myöntää, mutten edes
tiedä yhtään sivustoa, joista julkkisten tyyliasioita voisi seurata,
joten en oikein osaa vastata. Lähiaikoina on tullut ostettua melkein
kaikki vaatteet Zarasta, joten vastaan sen. Nellystä tykkään myös
tilailla, kun löytyy monia merkkejä saman katon alta, oon nimittäin
maailman laiskin kiertelemään kaupungilla.

Jos saisit asua vain yhdessä paikassa maailmassa, mikä se olisi? 
Tällä hetkellä joko paratiisisaarella Tyynellämerellä tai jossain suurkaupungissa, esimerkiksi Sydney, Los Angeles yms..

Kielitaitosi? 
Suomi, Ruotsi, Englanti ja Espanjan, sekä Saksan alkeet.

Haaveammattisi lapsena?
Lentoemäntä ja muotisuunnittelija

Olitko hyvä koulussa? 
Joo olin, vaikka vihasin läksyjen tekemistä koko peruskoulun ajan! En
tehnyt matikan läksyjä kovin montaa kertaa koko sen yhdeksän vuoden
aikana, aivan pakko myöntää 😀 Olin ihan kamala läksy-lintsari !!
Lukiossa en kyllä sen enempää myöskään. Kai se tieto jäi päähän sitten
muuta kautta oppimalla.

 Mitä inhoat maailmassa kaikkein eniten? 
No vaikka sitten tiskausta. 





Lempiväri?
Turkoosi! Mutta käyttötavaroissa sun muussa hömpässä yleensä pinkki 😀




Millaista musaa kuuntelet?
Rap, house, 80-luvun (Neneh Cherry, Madonna yms..).. Eniten räppiä ja housea tällä hetkellä




onko tämä blogi sinulle tärkeä? 
On! Tuskin muuten jaksaisin tänne neljättä vuotta putkeen kirjoitella lähes päivittäin ☺




voisitko ikinä tehdä blogilla töitä tai et tekisit työkseks tätä blogia? 
Blogiin menee niin paljon aikaa, että tämä kyllä menee jo ihan senkin
vuoksi jo työstä, mutta mun ammatilliset kiinnostukset eivät kuitenkaan
ole täällä blogimaailmassa. Katson asioita pitkällä tähtäimellä, enkä
halua nähdä tekeväni työkseni kokopäiväisesti tänä päivänä jotain, joka
ei anna mulle sellaista työkokemusta, jota arvostettaisiin
tulevaisuudessa niissä töissä joita todella haluan tehdä. Toisinsanoen
en näe itseäni bloggaamassa 20vuoden päästä, joten elämässä on oltava
varasuunnitelmia! Jos jäisin valmistumisen jälkeen päätoimiseksi
bloggaajaksi sanotaan nyt vaikka kahdeksi vuodeksi, niin tuskin enää
kovin helposti pääsisin käsiksi koulutustani vastaaviin hommiin sen
jälkeen. Tietysti sitten ehkä toisenlaisiin töihin verkkomarkkinoinnin
yms pariin.. Mutta täytyy takoa kun rauta on kuuma! 🙂

Ehkäpä jos olisi tuolloin tehnyt uravalinnat eri tavalla, olisi varmasti tällä hetkellä vähän eri alalla kun nyt. En tietysti missään nimessä kadu mitään, pidän kyllä nykyisestä työstäni, mutten silti koe että olen vielä tähänkään päivään mennessä tehnyt mitään työtä josta tulisi jokaisena päivänä semmoinen fiilis, että onpas maailman upein juttu päästä tekemään tätä työtä arjen jokaisena päivänä! Blogista tosin useammin tulee semmoinen fiilis. Toisaalta, en nyt tiedä voisiko omien kuulumisten ja ajatusten höpöttelyä mieltää aivan oikeaksi työksi. Siinä pitäisi olla ainakin puolet sisällöstä jotain muutakin 🙂 Ja kai täällä välillä tietty sitä muutakin sisältöä on! Mutta joo, ”ihan kivalla” ja intohimolla on kuitenkin vissi ero. Vaikka leipätyö onkin ihan kivaa ja on siihen tyytyväinen, ei se kuitenkaan mitään elämän eliksiiriä ole. Tosin en tiedä tottuuko kaikkeen työhön sitten ajan mittaan? Olisihan se kuitenkin reilua, että jokainen löytäisi jossain vaiheessa sen jutun josta nauttii jokaisena päivänä oikeasti täysin siemauksin, eikä tyytyisi siihen ihan kivaan?

Tulihan tuossa vuosien takaisessa vastauksessa ajateltua vaikka nyt finanssialastakin aivan eri tyyliin vielä jossain nuoruuden haavemaailmassa kun ajatteli että palkka on huippu ja pääsee höpöttelemään asiakkaiden kanssa kivoja näiden sijoituksista ilman stressin häivää 😀 En usko, että tämä on kytköksissä mihinkään tiettyyn työtehtävään vaan yleisesti rahoitusalaan. Ala on kuitenkin aikalailla kylmää bisnestä ja harvaan työtehtävään on mahdollista kehittää mitään varsinaista tunnesidettä sillä tavoin. Varsinkin jos vertaa johonkin yrittäjähenkisempään hommaan. Riippuu tietysti ihmisestäkin!

Ja itseasiassa!! En enää edes vihaa tiskaamista eniten koko maailmassa. Se oli kyllä vahvaa vihaa se jos kerta vihaa jotain noin paljon 😀

Oltiin jossain Guessin bileissä Circuksessa. Party partyyy 😀 Superkivat hiukset muuten.

Kesätyyliä! 😀
Semmoisia jutskia tällä kertaa!
Kivaa sunnuntaita 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Jos saisin päättää, asuisin täällä!

Vielä on kesää jäljellä! Ainakin siis jos viime päivien säihin on katsomista. Ollaan pyritty nyt lenkkeilemään auringossa vielä kun pääsee siitä nauttimaan, ilman tuulitakkia siis jokatapauksessa. Josta tulikin mieleen, että en ymmärrä! Nimittäin kuinka monet ovat jo sonnistautuneet syystakkeihin ulkona kun lämpötila on melkein 20c, itse hiihtelen tuolla lenkeillä nimittäin toppi päällä eikä tosiaankaan ole tullut vilu. Pitäähän se nauttia niin kauan kun voi 😀 
Otin viime viikolla mun Canonin mukaan lenkille ja sain otettua vihdoin tänne muutakin lenkkimatskua kuin Snapchat! Meillä nimittäin on niin kivat lenkkimaastot, että pakkohan niistä oli muutama kuva napsaista. Muistoksi edes kun ei tiedä asummeko enää ensi kesänä täällä hoodeilla.

Ponit Annalassa 🙂
Arabiassa on kyllä kivat reitit ja tykkään tuosta rantaa myöten menevästä pitkästä suorasta! Se on ihan meidän vakkari.

Jos saisin valita missä asustelisin Helsingissä, valitsisin varmasti akselin Kumpula-Käpylä tai Alppilan. Alppila oli kyllä aivan paras paikka asustaa! Vaikka sijainti olikin vielä huomattavasti lähempänä keskustaa kun Käpylä, oli kolmosen sporalla superhelppo liikkua (ykkösen sporahan ei kulje täältä iltaisin tai viikonloppuisin, mikä on superärsyttävää!) , lähellä oli sopivasti Weeruska ja muita ruokapaikkoja, kaupat aivan vieressä ja kuitenkin sopivan turvassa Kallion hälinältä. Lisäksi parinsadan metrin matka Linnanmäelle oli tämmöiselle hulluttelijalle ihan ykkösjuttu. Samoin läheiset puistot (Lennari, Alppipuisto) ja Keskuspuistoonkin pääsi ihan pienellä harppauksella lenkkeilemään. Töölönlahden ympäri tuli juostua kohtuullisen paljon ja oli hyvä kohtaamispaikka lenkeillä muualla asuvien kavereiden kanssa. 
Aivan keskustassa asumisella olisi tietysti etunsa, mutta mua ahdistaisi jollain tapaa jos joutuisin heti alaovesta ulos astuessa keskelle vilkkainta ihmisvilinää. Koirat kun tulee useimmiten käytettyä aamuisin ja iltaisin suurinpiirtein pyjamahousut jalassa, olisi kamala joutua ”panostaa” kun lähtee käyttämään koiria. Ehkä sitä ei toisaalta olisi näin rönttöinen jos asuisi muualla 😀 Mutta onhan Käpylä ja Kumpula ehdottomasti alueina tosi hipstereitä nykyään! Hipsteri joka perustaa perheen, muuttaa todennäköisesti tänne 😀

Kumpula on kyllä superkaunis! Samoin tietysti Käpylä myös, mutta näissä kahdessa on kyllä vähän eri fiilikset. Musta puutaloalueet on kyllä aivan mielettömiä. Tuntuu aivan kun aika olisi pysähtynyt ja olisi jossain pienessä kylässä kaukana kaupungin vilskeestä, mutta keskustaan on vain muutamia hassuja kilometrejä. Hinnat tosin ovat myös jo melkoisen hulppeissa luvuissa Kumpulassakin, en uskalla edes ajatella mitä kymmenen vuoden päästä.. 5-10v sitten kun olisi ostanut tuolta puutalo-osakkeen niin ei olisi kyllä huonoa sijoitusta tehnyt!

Juuri aamulla kahvia hörppiessä katsoin ikkunasta ulos ja näin taas vaihteeksi oravan kiipeilemässä tuossa viereisessä puussa muutaman metrin päässä. Nämä on niitä juttuja joita ei keskustassa pääse kokemaan. Reilu 2v sitten kun muutimme tänne Käpylään, oli mulla alkuun vaikeuksia sopeutua kun oli liian hiljaista. Olin aivan ymmälläni kun avonaisesta ikkunasta kuului sporakiskojen kolinan sijaan lintujen laulua ja lasten naurua. Kesti hetki tottua siihen että on oikeasti hiljaista ja ikkunasta tulee sisään ihan oikea luonnon tuoksu 😀
Missä te asuisitte jos saisitte päättää?
Ps. Vitamiinisuihke-arvonta on nyt suoritettu ja onni suosi Instan puolella osallistunutta. Voittaja julkaistu siis siellä ja onnekkaalle ilmoitettu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.