Avainsana: ajatuksia

Johan oli eilen markkinat. Innostuin nimittäin illalla kokkailemaan pitkästä aikaa yksin, siis ilman mitään apuja. Enkä ihan oikeasti muista milloin viimeksi olisi ollut näin, itse kun olen yleensä apukokin virassa enemmänkin avustamassa. Ei ole oikeastaan kiinni siitäkään etten osaisi, ennen tuli kokkailtua paljonkin, mutta nykyään ollaan jaettu kotihommat aikalailla niin, että toinen kokkaa ja toinen sitten hoitaa pyykit, siivoamisen ja sata muuta asiaa 😀 Puhuisin siis ennemminkin taitojen ruostumisesta (vaikka tosin leipominen ja yleensä guacamolen valmistus nyt ovatkin sitten mun juttuja..).

Oikeastaan perimmäinen syy kokkaamattomuudelle on varmaan se, etten kovin usein oikeastaan keksi mitä ruokaa sitä tekisi ja yleensä ”vakiovalinnat” on jotain tylsiä soijamakaroonilaatikkoa tai spagettia ja tomaattisoijakastiketta ynnä muita ”edullista, josta syö ainakin kaksi päivää!”-ratkaisuja. 

Eilen sain päähäni kuitenkin tylsyyksissäni, että voisi yrittää keksiä jotain. Olin jo viikon miettinyt tekeväni kukkakaaligratiinia ja siihenkin sain idean työkaverin lounaseväistä. Sain päähäni sitten yhdistää siihen täytetyt broilerin rintaleikkeet ja siitä se sitten lähti.

Tein rinteleikkeisiin syvän viillon (nämä niitä luullisia) ja tungin sisään siivun Feta-juustoa, käytin siis sitä palana ostettavaa, josta sai leikattua reippaan siivun. Täytin fetan lisäksi kanan persilja-parmesanmassalla, johon silppusin tuoretta persiljaa ja parmesanraastetta. Heitin kulhoon myös lorauksen sulatettua margariinia, jolloin massasta pysyi vähän paremmin koossa ja mössäilin haarukalla. Täytin kanaa sormilla niin täyteen kun vain sai ja cocktail-tikulla kiinni (tai niin kiinni kun ylinpäänsä meni :D).

Pilkoin kokonaisen ison kukkakaalin sopivankokoisiksi paloiksi ja keitin muutaman minuutin, jotta kaali pehmeni vähän ennen uunia. Voitelin vuoan ja heitin kukkakaalin päälle ruokakerman,  mozzarellaraastetta ja parmesanjuustoa, sekä suolaa ja pippuria. 

Broilerit käärin folioon ja paistoin n. 35min uunin kiertoilma-asetuksella 195c:ssä, josta viimeiset vajaat 10min kääre auki grilliasetuksella. Kukkakaaligratiini oli uunissa n. 25min, välillä sekoittelin gratiinia lastalla. 

 Gratiinin kaveriksi vielä muutama palanen fetaa, nami!

 

Pitkästä aikaa olin oikein tyytyväinen omiin kokkailuihini. Saa nähdä mitä sitä seuraavaksi keksisi! Jos on ruokaideat hakusessa, niin suosittelen testaamaan näitä! 😉

Huomenta! Mitäs puuhailitte eilen? Itselläni ei itsenäisyyspäivä poikennut oikein millään tapaa muistakaan lauantaista, chillailin kotona koirien kanssa ja sitä rataa. Kävin ensimmäistä kertaa ikuisuuteen meidän saunavuorossakin, jotenkin harvoin jaksaa lauantaisin odottaa iltakahdeksaan saakka jos on vaikka käynyt urheilemassa, vaan käy ihan suosiolla suihkussa jo aikaisemmin 😀 Olipahan kokemus kun en normaalisti tosiaan mikään kovin aktiivinen saunoja tosiaan ole. Meidän lähikuntosalillakin on nykyään sauna, joten aikamoista luksusta kyllä nykyään Alppilan aikoihin verrattuna kun pääsee saunomaan sekä kotona, että kuntosalilla halutessaan!

Tänä syksynä on tullut muutenkin innostuttua kuntosalin kanssa oikein kunnolla pitkästä aikaa ”kunnolla”. Toki ennenkin tuli käytyä treenaamassa, mutta ennen oli pääpaino aikalailla juuri aerobisessa kun taas nyt on tullut aikalailla lisättyä juurikin painoharjoittelua, suuremmilla painoilla ja enemmissä määrin. Ennen pyrin treenaamaan n. 3kertaa viikkoon (josta usein yksi kerta oli esimerkiksi juoksulenkki) kun taas nyt tulee käytyä salilla 4-5krt viikkoon ja huomaa kuinka siitä on taas tullut ihan rutiini. Ihminen voi kyllä ehdottomasti paremmin niin henkisesti kuin fyysisestikin kun pitää itsestään huolta sekä liikunnan, että oikeanlaisen ruokavalion muodossa.

Itselleni painonpudotus on aina ollut halutessani todella helppoa jo pelkästään sillä, että jättää turhan herkuttelun pois mutta oikeanlainen tasapainoinen elämä jossa liikunta on osana, on jotain aivan muuta kun painonpudotus! Sitäpaitsi vaikka ihminen kuinka välttelisi epäterveellistä ruokaa, voi esimerkiksi viikonlopun baarireissut pitää ihmeen kaupalla pöhöttynyttä ulkomuotoa (ja oloa) yllä. Monet laihtuvat jo pelkästään sillä, että jättävät ryyppäämisen sikseen. Ja tietysti loppuun yksinkertainen toteamus; kun liikkuu reippaasti ja pitää itsestään huolta, voi kerran-pari viikkoon herkutella ilman rajoitteita 😉

Alkuviikosta tuli treenattua maanantaina selkää, keskiviikkona kädet ja rintaa, eilen juoksin 35min/5,6km ja tein jalat. Tänään taas juoksin ensin 45min/6,7km ja taas vaihteeksi rintaa ja käsiä. Nyt voikin sitten löllytellä taas loppupäivän.

Viikonloppulöllyrä 😀 

En muuten kuvitellut alkuun, että jäisin niin koukkuun tuohon House of cardsiin, yleensä nuo poliittiset juonet eivät tosissaan ihan täysillä vedä mukaansa, mutta onpahan tuota tullut katsottua melkoisen monta jaksoa jo tästä huolimatta. Saatiin katsottua se Sillan toinen tuottiskin tällä viikolla loppuun, joten kamala paniikki taas että mitä sitä kohta alkaisi katsomaan. 

iPadin kanssa käy aika kyllä niin rattoisasti sängyssä, vielä pitäisi saada porattua meidän toinen telkkari tuohon makkarin seinään kiinni, olen jo niin monta vuotta odottanut että pääsisi katsomaan sängystä telkkaria! 😀

Piti julkaista tämä postaus jo ajat sitten, mutta jäin ihmettelemään nettiin kaikkea mahdollista muuta etten saanut aikaiseksi julkaista tätä kun vasta nyt 😀

Ihanaa sunnuntain jatkoa teille! Huomenna taas sitten uuteen viikkoon!

Ja ps. Tänään on muuten Nellyn joulukalenterissa talvitakkeja -50%, kannattaa kurkkia jos on vielä takki ostamatta. Kamppissivu löytyy täältä!

Hyvää huomenta ja hyvää itsenäisyyspäivää! Itse vietin eilisen herkkupäivän parissa ja sohvalla löhöten, kuten viikonloppuun luonnollisesti kuuluu 😀 En yleensä kovin usein leivo, mutta olen nyt parina viikonloppuna innostunut leipomaan muffinseja ja eilenkin iski leipomisvimma päälle. Postailin noista muffinseista reseptiä jo joskus ajat sitten kun leivoin samoja meidän tupareihin (resepti täällä), mutta vaihdoin nyt vadelmat mustikoihin ja tungin jokaiseen vielä extraa valkosuklaapalan 😀

Havahduin tietysti vasta eilen siihen, että tänään ihan tosissaan on jo itsenäisyyspäivä. Ihmettelinkin jo iltapäivällä että miksi ihmeessä kaupassa on niin paljon ihmisiä, että onko tämä ihan normaalia perjantai-ruuhkaa vai mitä ihmettä. Näin se aika menee (enkä muuten ole vieläkään saanut aikaiseksi käydä ostamassa itselleni sitä arpakalenteria..).

Jotenkin nämä säät alkavat jo pikkuhiljaa ärsyttämään ja saisi ihan totta jo tulla vähän pakkasta ja lunta. Muutenkin heräsin tänään vasta kahdentoista maissa ja siltikin oli ”vielä” (tai jo? :D) hämärää. Onneksi enää muutama viikko niin alkaa päivätkin taas pitenemään! 😉 

Nyt aamupuurot, salille ja miettimään että mitä ihmettä sitä tänään puuhailisi! Mitäs suunnitelmia teillä on itsenäisyyspäivän kunniaksi?

Huomenta! Koko viikko on mennyt niin kiireessä, etten ole oikein ajan kanssa ehtinyt miettiä tänne sisältöä, mutta tämmöisellä sekalaisella höpötyksellä taas mennään 😉 Toki jos teillä on mielessä jotain ehdotuksia, niin ne ovat aina tervetulleita! Vielä pari päivää tulisi selättää, niin pääsee viettämään viikonloppua ja lepuuttelemaan.

1. Ostimme Meksikon tulaisena tuommoisen valkoisen puuvillamaton, josta toinen hauva sitten innostui syömään noita hapsuja, joten piti siirtää matto makkariin suljetun oven taakse 😀 Alunperin oli mielessä raahata sieltä ”vaikka mitä autenttista roinaa”, mutta mitään ei oikein löytynyt kohtuulliseen hintaan. Olisi varmasti pitänyt matkata jonnekkin kauemmas missä turisteja ei pyöri, niin olisi saanut kaikenlaista pilkkahintaan.

2. Viikko alkoi sitten kivasti maanantaina siihen, että kaaduin aamulla ulkona. Reikä housuihin polveen (kaikenkukkuraksi oli vielä sattumalta juurikin Dr.Denimit kun niistä tänne myös kirjoitin :D) ja UGGsitkin aivan kurassa. Ihan älytön ruhje polvessa ja muutenkin kipeänä, joten täytyy olla tästäedes vähän varovaisempi tuolla ulkona. Onneksi reiät housuissa ovat sentään muotia 😉

3. Löysin kaapin perukoilta tuon D&G:n hajuveden, josta on nyt ihan vakkari! Käytän nykyään tosi vähän mitään oikeita hajuvesiä ja oikeastaan tuleekin suihkuteltua lähinnä bodyspraytä. Sillä hajuvedet varmaan kestävätkin mulla tuhottoman pitkään 😀

4. KAHVIA! Täytyy ehkä tehdä lisätilaus niitä Nespresson Hazelnut dessert-kapseleita, niin koukussa niihin olen nykyään. Nytkin kumottu kolme kuppoista soijalattea, että saa pahimman kooman ylitettyä näin aamusta, huhhh.

Sain viime viikolla raahauduttua salille viidesti, tällä viikolla olisi tavoitteena neljä kertaa vaikka tässä nyt olisikin myös muuta puuhaa. Pakko kuitenkin tasapainoittaa tätä viikkoa jollain ihan muulla kun esimerkiksi koneella istumisella. En ole pitkään aikaan tehnyt kovin aktiivisesti aerobista, juoksut ovat jääneet aikalailla 15min lämmittelyihin ja ei ihme ettei ole lomavatsakaan oikein kadonnut.. 😀

Eilen pötköttelin illalla sängyssä ja katsoin iPadiltä sitä House of cardsia jota muuten joku teistäkin suositteli silloin kun huutelin niitä sarjasuosituksia. Otettiin siis uudestaan Netflix vain todetaksemme, ettei sinne oikeastaan ole kyllä tullut mitään uutta. Paitsi Sillan toinen tuottis jota ollaan myöskin katsottu nyt joka ilta, tänään vika jakso! Suosittelen!

Järkkäilen täällä muuten taas vaihteeksi arvontaa tänään tai huomenna, joten pysykääpä kuulolla! 🙂

Yleensä en jaksa varsinaisesti jurnuttaa töistä tai töihin menemisestä, koska vaikka herääminen aamuisin nyt välillä onkin syksyisin ja talvisin vähän inhottavaa, niin on töihin kuitenkin lopulta ihan kiva raahautua. Alan jo illalla kaipaamaan aamukahvia ja rauhallisia aamuhommia koneen äärellä latte vierellä vielä kun muu maailma on puoliksi unessa. Tästä viikosta tulee kuitenkin jotenkin ihan superpitkä, joten kerrankin ihan tosissani toivon että olisi jo perjantai. Puolessavälissä viikkoa onneksi mennään jo.

Elämässä tarvitsee (tai ainakin itse tarvitsen) tiettyjä rutiineja. Töissä pakertaa läpi tietyt rutiinit, aikatauluttaa päivän ja tehtävät hommat, höpisee työtovereiden kanssa, kittaa (pahaa) kahvia, lounastaa ja siinäpä se päivä usein vierähtää ihan huomaamattakin ohi. Monet sanovat, että elämä kuluu aikalailla vain töitä tehden ja ettei aikaa oikein riitä muuhun kun työhön, kotiaskareisiin ynnä muuhun kotona kyhnyttämiseen ja nukkumiseen. Ja toki tottahan se on, useimmat suomalaiset viettävät joka päivä töissä
sen 8h, viikossa 40h, unohtamatta aikaa joka kuluu työmatkoihin.

Sen
vuoksi koen ainakin, että työn on oltava laadultaan itselleen sopivaa ja
mielekästä, että energiaa ja voimavaroja jää työelämän lisäksi
ylläpitämään myös sitä omaa henkilökohtaista elämää. Oma
mielipiteeni on, ettei kenenkään pitäisi joutua tekemään semmoista
työtä, joka pitkässä juoksussa syö vapaa-aikaa ja siihen käytettävää
energiaa.

Olen itse myös ollut työssä, joka ei ole aina ollut niin mielekästä, vaikka hyviä juttuja paljon on ollutkin. Olen myös ollut työssä, jossa olen pyrkinyt haalimaan liikaa hommaa ja yrittänyt pyrkiä täydellisyyteen sillä kustannuksella, että olen aikalailla ollut loppuunpalamisen partaalla. Töiden jälkeen ei oikein jaksanut tehdä mitään, tuntui etteivät aivot enää toimineet tai oikeastaan eivät enää palautuneet kaikesta informaatio- ja suoritusähkystä, itketti jatkuvasti aivan ilman syytä. Niska oli jatkuvasti niin jumissa ettei oikein saanut nukuttua, eivätkä kipulääkkeetkään auttaneet kun jumi oli ehtinyt kroonistua. Vasta jälkikäteen olen miettinyt kuinka huolestuttavia merkkejä nämäkin olivat ja että miksi ihminen jossain pisteessä aiva sokaistuu todellisuudelle. Olen vuosien saatossa oppinut, ettei itselleni sovi semmoinen työ, jossa työtaakkaa ei saa nollattua vaikka kuinka paljon tekisi hommaa. Työ, jossa itse työ ei siis lopu vaikka kuinka viettäisit työpaikalla viikossa tuntikaupalla yliaikaa. Mikään työ ei ylinpäänsä ole sen arvoista, että oma elämä alkaa kärsimään sen vuoksi.

Loppupeleissä tulisi kai miettiä, että mikä on työsi vaatimustaso ja mitä sinulta odotetaan työssäsi? Alisuoriudutko vai ylisuoriudutko tehtävistäsi? Palkitaanko sinua lyhyellä tai pitkällä aikavälillä tekemästäsi ylisuorituksesta, eli onko se kaiken sen arvoista? Teenkö enemmän kun minun oikeastaan kuuluisi tai enemmän kun työtoverini samalla työnkuvauksella? Luonteetkin vaikuttavat työelämässä, toinen ei stressaa vaikkei saisikaan hoidettua hommia, edes niitä jotka kuuluisi hoitaa kun taas toiset stressaavat jo pienestäkin työtaakasta. Toiset antavat sitten kuuliaisten tehdä myös omat hommansa ilman sen koommin tuntematta asiasta syyllisyyttä.

Eri asia on tietysti projektiluontoinen homma, jossa työllä on joku tietty päämäärä johon pyritään eikä se ole loputon jatkumo. Itselleni on tärkeää, että hommat saa pulkkaan edes viikon päätteeksi, jolloin voi hyvin mielin palata maanantaina takaisin töihin. Työpaikan sosiaalisilla verkostoilla on myös aivan ehdoton merkitys viihtymisen kannalta. Itselläni on useita hyviä ystäviä nykyisellä työpaikallani; eivät tosin kaikki fyysisesti läsnä samassa osoitteessa, mutta ainakin lync-yhteyden päässä. Kun tauoittaa työtä juttelemalla aivan muusta ystävien kanssa, niin saa ajatuksetkin välillä johonkin aivan muuhun ja aivot saavat lepoa 😉

Olen huomannut olleeni nyt kesän jälkeen jotenkin todella hyvällä tuulella ja saanut aikaiseksi vaikka mitä! Nyt olen vihdoinkin innostunut kuntosalinkin kanssa niin paljon kun tässä on pitkään ollut tavoitteena ja oikein odotan työmatkalla sitä kun pääsee ”laittamaan vapaalle” treenin pariin. Silloin kun ei jaksaisi lähteä salille, niin on onneksi tuo toinen potkimassa persuuksille. Illalla onkin sitten kiva katsoa koko poppoolla miehen ja hauvojen kanssa sängyssä Netflixiä. Eikai sitä voisi enempää toivoa elämältä, vaikka ihan tavallista arkea tämä onkin 🙂

Ja sitten ihan muuta asiaa. Tiedän että täällä on ollut nyt viikon sisään ihan hullunlailla yhteistyöpostauksia, mutta noita tarjouksia ja koodeja on sadellut sähköpostiin yhteistyökumppaneilta aika tiheään tahtiin, joten olen pistänyt sen myötä niitä teillekkin tänne vinkkinä ja varmasti niitä nyt joulun alla on tulossa lisääkin. Nyt yritän vaihteeksi keskittyä muuhun ja pahoittelen, toivottavasti te keitä nämä ärsyttää niin osaatte skipata ne sen koommin ajattelematta!