Aikaisten aamujen pelastus: Chia-tuorepuuro (keto)

MAINOS: Hei lukijani! Kokeile Nextoryn e- ja äänikirjoja maksutta 30 päivän ajan täällä 🌞 Omia kirjavinkkejäni löydät tästä postauksestani.

www.nextory.fi/iines

Aikaisempiin työaamuihin siirryttyäni olen tehnyt myös muutoksia aamupalani suhteen. Kun lähtö kotoa on jo ennen kahdeksaa, jaksan harvemmin kokkailla mitään sen kummempaa aamiaista, vaikka aamiaisen aina syönkin. Itselleni todella toimiva ratkaisu on ollut chia-tuorepuuro, jonka teen aina illalla valmiiksi jääkaappiin ”valmistumaan”. Ja vitsi tämä on hyvää! Halusin tänään jakaa tämän helpon tuorepuuron ohjeen myös teille, jospa tästä olisi aamiaisinspistä jonkun muunkin aikaisiin aamuihin. Ohje on siis viljaton, vähähiilarinen ja keto-ystävällinen! 🙂

Tarvitset:

 

Noin 1dl kookos-kauramaitoa (jos et noudata ketoa, käy erinomaisesti myös tavallinen, kaura- tai soijamaito, itse tosin tykkään tässä chiapuurossa juuri tuon kookos-mantelimaidon mausta).

2 rkl chian siemeniä

Vadelmia tai mustikoita, parhaiten sopivat tuoreet kotimaiset

0,5 dl Kreikkalaista jugurttia

Päälle pähkinöitä tai siemeniä. Itse käytän ketoon sopivia parapähkinöitä ja manteleita, jotka survon rouheeksi.

Ohje: Kaada mantelimaito isoon lasiin ja lisää mukaan chian siemenet. Sekoita ja anna turvota jääkaapissa jonkin aikaa, esimerkiksi pari tuntia. Kun chia on muuttunut koostumukseltaan vanukkaaksi, voit lisätä lasiin osan vadelmista, joiden päälle tulee kreikkalainen jugu. Jugun päälle loput vadelmat ja pähkinärouhe, jonka jälkeen puuro joutaa jääkaappiin odottamaan aamua, jolloin tuorepuuro on valmiina syötäväksi. Nam!

Vinkki: Itse en ole kaivannut tähän lisää makeutta, mutta jos sitä kaipaa, voi tuorepuuron maustaa vaikka lähes kalorittomalla erytritolilla, jota itse käytän leivonnassa. Ja noin muutenhan voi tuorepuuron sekaan laittaa esimerkiksi kookoslastuja, manteli- tai maapähkinävoita, mitä kaapista nyt sattuukaan löytymään.

 

Kuuluuko tuorepuuro teidän aamuihin?

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Keto-ohje: Maailman paras VHH-mustikkapiirakka

Postauksen Foodinin tuotteet saatu / sisältää kaupallisia linkkejä

MAINOS: Hei lukijani! Kokeile Nextoryn e- ja äänikirjoja maksutta 30 päivän ajan täällä 🌞 Omia kirjavinkkejäni löydät tästä postauksestani.

www.nextory.fi/iines

 

Koko viikon on pitänyt julkaista tämä lupaamani resepti keto-mustikkapiirakkaan, mutta mikäs nyt olisikaan parempi ajankohta ohjeelle kun näin viikonlopun kynnyksellä. Tässä parin viikon aikana olen ehtinyt leipoa tätä mustikkapiirakkaa itseasiassa jo kahdesti, molemmilla kerroilla olen syönyt koko piirakan yksin 😀 Tämä piirakkahan on aivan lempparini ja semmoinen, jota leivon yleensä ihan aina. Siksi olinkin aivan tuskissani nyt ketogeenisen aikana kun mieli teki mustikkapiirakkaa ja aloin kehitellä vähähiilarista keto-versiota tuosta perinteisestä ohjeesta.

Vehnäjauhot korvasin manteli- ja kookosjauholla, sokerin taas kalorittomalla erytritolilla, jota itseasiassa testasin ekaa kertaa tätä piirakkaa tehdessä. Ainakaan itse en erytritolilla ole saanut mitään ällömakeita lopputuloksia, joten jos on todella imelän perään, niin eivät nämä omat määräni makeuttajaa välttämättä ole tarpeeksi. Omaan mieleeni oli lopputulos kuitenkin enemmän kuin passeli!! Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että mantelijauhoista tehty leivonnainen on hieman hajoavampaa sorttia kuin perinteisestä vehnäjauhotaikinasta valmistettu. Piirakka on siis täysin sokeriton (lukuunottamatta siis mustikan luontaista sokeria) ja viljaton. Ja jos se alkuperäinen ohje kiinnostaa, niin löytyypi täältä.

Mitä tarvitset?

 

Pohja:

100g voita
3/4 dl Foodin Erytritol-makeuttaja
1 muna
2 dl Foodin mantelijauhoja
0,5 dl kookosjauhoja
3/4 tl leivinjauhetta
0,5tl Foodin Psylliumjauhe

Täyte:

Noin 250-300g smetanaa (20%)
1 muna
0,5 dl Foodin Erytritolia (voi laittaa 3/4 dl, mikäli haluaa lisämakeutta)
200g mustikoita (useimmiten pakastemustikat myydään juuri 200g pusseissa)

Täytteeseen voisi sopia erinomaisesti myös luonnollinen vanilja-aromi, meiltä ei löytynyt 🙂

Tein vähän testiä noiden jauhojen suhteen. Ekaan piirakkaan laitoin manteli- ja kookosjauhoja 50/50, tähän toiseen taas enimmäkseen mantelijauhoja, enkä ihan kamalaa eroa huomannut. Kokonaan kookosjauhoilla en tätä kuitenkaan ole tehnyt. Makuasia siis ja kookosjauheen voi varmasti jättää myös pois! Ja kokeilin tehdä tämän myös vähän pienemmällä voimäärällä (noin 50g) ja toimi aivan hyvin niinkin 🙂

Ohje: 

Sulata voi. Vatkaa joukkoon vispilällä erytritoli ja muna. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää ne taikinaan ja sekoita tasaiseksi.
Voitele halkaisijaltaan 26-28-senttinen piirasvuoka. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Itse annoin taikinan hetken jäähtyä jääkaapissa, sulatettuun voihin tehtyä taikinaa on nimittäin todella vaikea saada lämpimänä paineltua vuokaan kiinni, joten helpompi homma kun on hieman jähmeämpi! Taikinan voi myös iskeä vuoan pohjalle ja hetkeksi pakkaseen ennen painelua.
Sekoita smetana, muna ja erytritoli keskenään. (Ainiin ja tähän toiseen lisäsin myös vähän chian siemeniä testiksi!) Levitä mustikat vuokaan tasaisesti ja lisää päälle täyteseos, jotta se levittyy tasaisesti mustikoiden päälle.
Paista mustikkapiirakkaaa 200-asteisessa uunissa, hieman keskitasoa alempana 25-30 minuuttia.

 

Piirakka on mielestäni ehdottomasti paras jääkaappi-viileänä ja varsinkin seuraavana päivänä! Nam ✨

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 7 kommenttia.

Keto-resepti: Vähähiilariset tacot / 2 versiota

Yritän ensi viikolla kirjoitella kuulumisia ketodietiltä, mutta sillä aikaa ajattelin postailla keto-tacojen ohjeen tai oikeastaan kaksi; mättöversion ja sitten hieman terveellisemmän. Nyt kun on ollut jo muutaman viikon ilman kaikkia vanhoja herkkuja, alkaa keksiä ihmeen hyvin korvikkeita niille perinteisille hiilarihöttö-ruoille. Olen muutenkin saanut aivan uutta inspistä ruoanlaittoon ruokavalion vaihdon myötä ja testaillut uusia juttuja innokkaammin, kuin mitä aikoihin. Ja mitä tulee näihin keto-tacoihin, ovat nämä aivan superhyviä! Olen tehnyt nyt kahtena viikonloppuna putkeen.

Mitä tarvitset?

Valitsemiasi salaattiaineksia tacojen täytteeksi, itse luotan aina tomaattiin ja kurkkuun 😀

Tahtomasi proteiininlähde / liha, itse tein katkaravuista

Tacomaustetta (Itselläni Urtekramin Taco-mauste)

Pussi cheddarjuusto-raastetta (esim. Valio)

Ranskankerma

Guacamole-ainekset, eli 3 avokadoa, puolikas lime, 2-3 valkosipulin kynttä, pätkä tuorechiliä, suolaa ja pippuria. Ohjeen kotitekoiseen guacamoleen olen postannut aikaisemmin täällä!

Sopivia salaatinlehtiä taco-kuoriksi, esimerkiksi Cosmopolitan (ainakin Pirkalta löytyy).

Vaihtoehtoiset tacokuoret syntyvät siis cheddarjuustosta, joka paistetaan uunissa. Levitä pellille juustoraastetta noin pienen kämmenen kokoisiksi kiekoiksi, itse sain nämä 6 kappaletta yhdestä Valion raastepussista. Paista uunissa 190 asteessa valvoen, uunista riippuen noin 6-8 minuuttia. Tarkkaile juustokiekkojen reunoja, omani olivat valmiita kun reunat alkoivat tummua aavistuksen.

Anna kiekkojen jäähtyä pieni hetki, aseta ne jäähtymään esimerkiksi kaulimen avulla niin, että ne jäähtyvät kaarevan tacokuoren muotoon. Nämä ensimmäiset kuoreni ehtivät paistua niin kovaksi, että taivutin nämä muotoon ja onnistuin rikkomaan pari, mutta seuraavalla kerralla onnistui huomattavasti paremmin.

Valmiiden juustokuorien pitäisi näyttää suunnilleen tältä.

Paista katkaravut tacomausteen kera. Itse lisäsin mukaan myös yhden varren kevätsipulia.

Ja tarjoile täytteiden kera! Nämä ovat niiiiiiin hyviä, varsinkin jos sattuu olemaan juuston ystävä 🙂

Ja tässä vielä vaihtoehtoinen versio, mikäli kokee nuo juustokuoret liian mätöksi tai haluaa muuten vain vähähiilarisen version ilman keto-diettiä 🙂 Toimii hyvin myös!

Aiotteko kokeilla keto-tacoja? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Testissä ketogeeninen ruokavalio

En olisi voinut vielä joku aika takaperin kuvitellakaan itseäni kirjoittamassa tätä postausta, saati tästä aiheesta. Tutkimustyön jälkeen päätin nimittäin noin reilu viikko takaperin aloittaa ketogeenisen ruokavalion. Minä, joka en ole oikeastaan ikinä noudattanut sen kummemmin mitään erityistä ruokavaliota. Täytyy myöntää, että olen aina suhtautunut todella skeptisesti tiukkoihin ruokavalioihin ja dietteihin. Aivan äärimmilleen viedyt fitnessdietit ja rajoitetut ruokavaliot ovat tuntuneet jopa sairaalloiselta. Nolottaa jopa myöntää, että ketogeenisestä ja paleo-ruokavaliosta taas oli kuva jonkin asteen ruokavaliohihhulointina (vaikkakin nämä poikkeavat toisistaan), mutta tämä johtui paljolti siitä, etten ollut perehtynyt näihin juuri ollenkaan. Tässä siis taas yksi seikka, miksi ei pitäisi tuomita jotain, mitä ei itse ole kokeillut tai mistä ei yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi. Ja painotan, etten todellakaan ole mikään ravitsemusalan asiantuntija, joten kerron aiheesta tässä postauksessa lähinnä omien kokemusteni ja lähtökohtien pohjalta. En siis käy aihetta kovin syvällisesti läpi, joten jos ketogeeninen ruokavalio kiinnostaa, suosittelen perehtymään aiheeseen syvällisemmin. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi toiselle. Ja sanottakoon myös, että tämä viikko on äärimmäisen lyhyt aika ruokavaliomuutoksille, mutta olen itse kokenut positiivisia hyötyjä jo nyt, joten halusin siksi käsitellä aihetta pintapuolisesti jo tässä vaiheessa 🙂

Olen vuosien varrella ajoittain karsinut hiilihydraatteja, alkuvuodesta luovuin punaisesta lihasta, mutta noin muuten olen vuosia syönyt aika sekalaisesti kaikkea. Ruokaa, jota tekee mieli ja jolla jaksaa. Syyni ruokavaliomuutokseen tai oikeastaan tämmöiseen testijaksoon ovat pääasiassa tiettyjä ”oireita”, joista olen kärsinyt ajoittain jo vuosia. Kroppani kerää helposti jopa kilokaupalla nesteitä, olen ajoittain ihan mieletön napostelija ja herkkuhiiri, mieleni tekee todella usein pastaa, perunaa ja kaikkea todella hiilihydraattista ruokaa, joka sitten taas ei pidä nälkää kovinkaan pitkään. Varsinkin talvisin olen erityisesti aamuisin ajoittain todella pöhöttynyt ja uupunut. Verensokerini laskee usein todella äkillisesti, niin että tulee heikotus ja ruokaa on saatava HETI. Yksi motiiveistani edes testata erilaista ruokavaliota onkin juuri ajatus tasaisemmasta energiankulutuksesta ilman järkyttäviä nälkäkiukkuja tai heikotuskohtauksia.

En ole koskaan rajoittanut hyvien rasvojen saantia, vaan oikeastaan päinvastoin kokenut, että rasvainen ruokavalio sopii omalle keholleni erityisen hyvin. Kolesteroliarvoni olivat esimerkiksi ”parhaimmillaan” silloin kun söin eniten punaista lihaa. Vaikka nyt en enää punaista lihaa syökään niin uskon, että on paljon perimästä ja kehosta kiinni, kuinka elimistö reagoi eri ravintoaineisiin ja rasvoihin. Toki, rasvojenkin laadulla on suuri merkitys! Henkilökohtaisesti uskon, että eri kehoille sopivat eri jutut. Toisen keho voi toimia paljosta rasvasta, toinen taas hiilareista, raakaruoasta tai mistä ikinä. Itse olen esimerkiksi vuosien mittaan huomannut, ettei vatsani kestä suurissa määrin salaatteja ja tiettyjä raakoja kasviksia. Jotkut kasvikset menevät, mutta parhaiten sulattaa kehoni esimerkiksi aavistuksen kypsennetyt uunikasvikset. Ja sitten taas, olen täysin varma, että jokaiselle on myös olemassa se oikealla ruokavaliolla saavutettava ”optimitila”, jolloin keho toimii kuten pitääkin, eikä oireile. Luettuani paljon ketogeenisestä ruokavaliosta heräsi ajatus siitä, että mitä jos tämä olisikin itselleni se optimaalisin tapa syödä? Ei voi tietää, ellei kokeile!

Tärkkelyspitoisten kasvisten, kuten esimerkiksi perunoiden, viljojen ja riisin viljely, sekä suurissa määrin hiilihydraattipitoinen ruokavalio on ihmisten historiassa verraten ”uusi juttu”. Ennen maanviljelyn yleistymistä keskittyi ravinnonsaanti metsästykseen, kasvien hyötykäyttöön, sekä keräilytalouteen. Toki, en ole historioitsija tai ravitsemustieteilijä, mutta oma mielipiteeni jo ihan pelkällä maalaisjärjelläkin on, että ihmiskeho on alunperin luotu juurikin käyttämään ravintona puhtaita ja ravintorikkaita raaka-aineita luonnosta. Kasviksia, kalaa, sieniä, pähkinöitä ja marjoja, eikä niinkään paljon prosessoituja, tehotuotettuja ruoka-aineita tai vain vähän ravintoaineita sisältäviä nopeita hiilihydraatteja. Vaikka muinaiset esi-isämme varmasti ajoittain kärsivätkin nälästä, en jaksa uskoa, että heidän aikanaan kärsittiin samanlaista terveysongelmista tai kansantaudeista, jotka ovat myöhemmin tehotuotannon myötä astuneet kehiin ja ovat pääosin elintapojen aiheuttamia. Ja täytyy todeta, että nyt kun olen kiinnittänyt ruokavalioon enemmän huomiota, täytyy vain ihmetellä sitä, kuinka paljon olen aikaisemmin syönyt hiilarihöttöä. Eipä ihme, että on turvottanut ja ollut jatkuvasti nälkä.

Mikä on ketogeeninen ruokavalio?

 

Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa nautitaan maltillisesti proteiinia, mutta runsaasti rasvaa. Ruokavaliosta 70% koostuu rasvasta, 20% proteiineista ja 10% hiilihydraateista. Tiukimman alkuvaiheen aikana pyritään hiilihydraatit karsimaan enintään 20 grammaan päivässä. Keho  muuntaa normaalisti ruoasta saatavat hiilihydraatit glukoosiksi elimistön käyttöön, mutta kun glukoosivarastoja ei pitkässä juoksussa ole saatavilla, alkaa elimistö hiljalleen käyttää polttoaineena kehon omia rasvavarastoja, eli maksan tuottamia ketoaineita. Tällöin puhutaan ketoosista, johon ruokavalio tähtää. Tällöin pysyvät kehon energiatasot tasaisina, koska ravintoa on ”aina saatavilla”. Itseäni kiinnostaa ketogeeninen ruokavalio myös terapeuttisessa mielessä, sillä on esimerkiksi sanottu olevan soluja suojaava ja vanhenemista hidastava vaikutus. Ketoruokavalio ei ole VHH- tai Atkinsin dietti, vaikkakin nämä kaikki saman tyyppisiä ovatkin. Atkins on proteiinipainotteinen, kun taas ketogeenisessä ruokavaliossa pyritään pitämään proteiinimäärät maltillisina, koska proteiini  muuttuu kehossa suurissa määrin glukoosiksi. Ketolla ei pitäisi tuntea oloa nälkäiseksi ja mikäli näin on, tulee rasvojen määrää todennäköisesti lisätä.

Ensimmäisen viikon huomioita:

 

On tyypillistä, että keho voi reagoida vahvastikin hiilihydraateista luopumiseen, koska aivot ovat tottuneet käyttämään glukogeenivarastoja energianlähteenä. Ensimmäiset 3-4 päivää olin todella väsynyt ja kärsin myös lievästä päänsärystä, nämä ovatkin todella tyypillisiä oireita muuntovaiheen alussa. Ensimmäisen viikon aikana olen ollut ruokailun jälkeen aivan eri tavalla kylläinen, en ähky, mutta silti sopivan täynnä. Kylläisyyden tunne on myös kestänyt pitkään, aikaisemmin kun olin jo viimeistään tunnin päästä ruokailusta kaivelemassa kaapeista naposteltavaa. Ensimmäisten päivien aikana juoksin myös normaalia useammin pissalla, koska ruokavalio on juuri nestettä poistava. Huomasin turvotusten vähenevän jo ensimmäisten parin päivän aikana, eikä vatsa ollut ruokailun jälkeen ollenkaan turvoksissa.

Olen syönyt paljon vihreitä kaaleja (parsakaali, lehtikaali, ruusukaali), kasviksia, kalaa, tofua ja pähkinöitä (mantelit, hassel- ja saksanpähkinät). Aamupalan vaihtaminen kaurapuurosta kreikkalaiseen juguun pähkinöillä ja mustikoilla tuntui alkuun oudolta, mutta eron huomasi nopeasti: Puuro ei tosiaan ole pitänyt kylläisenä yhtä kauaa, kuin mitä tuo jogurttiaamiainen. Noin yleisesti ainoa asia, joka on jollain tapaa ”harmittanut”, on marjojen radikaali vähentäminen ja hedelmistä luopuminen. Noin muuten on ketogeeninen ruokavalio tuntunut todella omalta ja oudolla tavalla luonnolliselta. Pelkäsin alkuun, että tuntisin itseni jatkuvasti nälkäiseksi, mutta päinvastoin! Myös turvotukset ovat nyt viikon jälkeen tiessään. En ole myöskään kertaakaan saanut nälkäkiukkua tai äkkiheikotuksia, edes treenin jälkeen, jolloin ne aikaisemmin olivat perusjuttu. Tuntuu, että olen jo tämän ensimmäisen viikon jälkeen tuntenut oloni huomattavasti energisemmäksi ja ”omaksi itsekseni”, vaikka ensimmäiset 3-4 päivää olivatkin ne vaikeimmat kehon sopeutuessa hiilihydraattien poistumiseen. Vielä ei luultavasti olla lähelläkään mitään virallista ketoosia, mutta minulle on ollut ilo huomata, että jo viikon aikana on tapahtunut näin hyviä muutoksia.

Haluan painottaa, etten halua kenenkään tekevän päätöstä ketogeenisen ruokavalion aloittamisesta, varsinkaan perehtymättä aiheeseen. Itse jatkan ruokavaliota, koska ainakin toistaiseksi koen sen sopivan itselleni erinomaisesti ja toki myös kiinnostaa nähdä, kuinka oma keho sopeutuu tähän pitkässä juoksussa kun varsinainen ketoositila lähtee päälle. Raporttia tulee sitten myöhemmin 🙂 Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa lukaista esimerkiksi Hannamari Rahkosen ja Katja Kokon kattavat postaukset aiheesta. Löytyvät täältä ja täältä.

 

Noudattaako joku teistä ketogeenista ruokavaliota? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.