Hellurei! Onni on kellojen kääntämisessä, sain nimittäin sunnuntai-aamuun suunnilleen tunnin verran omaa aikaa kun heräsin viikonloppuun nähden jo laittoman aikaisin ennen kahdeksaa kukkumaan. Läppäri kainaloon ja kahvit tulille, aah! Rakastan sitä tunnetta kun pääsee aamulla hiljaisuudessa avaamaan koneen ja hörppäämään täydellistä lattea. Olohuoneen katto tuli eilen vihdoin ja viimein melkein valmiiksi. Johan näitä maalailuita ollaankin täällä muutaman miehen (ja tietysti yhden apu-naisen) voimin hoidettu ja nyt voisi vihdoinkin sanoa, että ollaan voiton puolella. Korkea viistokatto puupaneelia ei ehkä ole maalattavana kohteena mikään kaikkein ihanteellisin, mutta kuka leikkiin ryhtyy.. Seuraavaksi päästään ehkä minun lempihommaani, eli valkkailemaan olkkarin ja pojan huomeeen seinien maaleja. Joku erikoisempi tekstuurimaali olisi kyllä ihana!
Pommitinkin jo aikaisemmin tällä viikolla somea korvapuustikuvillani ja ilmeisesti aika monille syntyi pullahimo sen jälkeen. Voin vaan kuvitella, olin jo itse kärvistellyt korvapuustihimojen kanssa jo hetken ja yritin toissaviikonloppuna tuoda jotain helpotusta ostamalla kaupasta pussin Gifflareita. Mutta eihän ne kuitenkaan ole lähellekään sama asia kun itseleivotut korvapuustit.. Jotenkin kieltämättä hassu ajatus, nimittäin minä leipomassa korvapuusteja! Oikeastaan olen melko hyvä leipuri, joten en tiedä miksen useammin leivo juttuja. En kai ole niin kovin makeiden juttujen perään kuitenkaan. Jotenkin sitten päädyin alkuviikosta hamstraamaan kaupasta pullatarvikkeita ja tuumasin, että kai sitä täytyy yhdet pullat kymmeneen vuoteen vääntää. Edellisestä korvapuusti-kerrasta nimittäin oli oikeasti se 10v aikaa!
Voin kertoa, että olivat kyllä melko hyviä. Ja itseasiassa onnistuin näissä varsin hyvin ottaen huomioon, etten ole mikään pullakonkari todellakaan. Näin jälkeenpäin ajateltuna ehkä nuukailin liikaa voin kanssa ekassa pellillisessä, toinen nimittäin onnistui huomattavasti paremmin noin ulkonäönkin puolesta. Nyt onkin sitten napsittu pullia pakastimesta pitkin viikkoa, en vaan kertakaikkisesti voi vastustaa! Toivon todella ettei tästä herännyt mikään kipinä alkaa puuhastelemaan korvapuusteja joka viikko. Voin kertoa, että sen tavan myötä painaisin vuoden päästä ehkä 200kg.
Olen joskus miettinyt, että mikä tekee hyvän leipurin? Tai siis itse miellän olevani hyvä leipomaan siksi, että leipomani asiat onnistuvat. Mutta tietenkin ne onnistuvat kun seuraan ohjeita! En ymmärrä voiko silloin muka mennä joku pieleen? Jos hyvä leipuri on semmoinen, kenen ei tarvitse jokaikinen kerta googlettaa niitä ohjeita ja tarkastaa rasvan tai jauhojen määrää ainakin viittä kertaa, niin siinä tapauksessa en kyllä todellakaan ole lähelläkään hyvää leipuria. Muistaakseni olen kerran epäonnistunut leipomisoperaatiossa (tai siis ainakin sillein kunnolla, että voisi virallisesti todeta, että nyt oikeasti meni pikkaisen pieleen…) Olin silloin 9v ja yritin tehdä jotain ihme appelsiininkuorikakkua. Oikeasti kyllä ainakin yritin seurata niitä ohjeita, mutta pieleen meni.
Laitan kyllä täysin iän piikkiin ja siihen, etten välttämättä ollut ymmärtänyt jotain tärkeää vaihetta, haha! Muistan kun vaan tuijotin sinne uuniin ja se perhanan kakku ei vaan kohonnut. Oli vaan taikinaliejua. Siitä on jo 20v aikaa, joten kovin tarkkaan en muista, mutta kieltämättä aloin nyt miettimään, että paistoinkohan sitä yksinkertaisesti vaan malttamattomana pikkutyttönä liian vähän aikaa. No, jokatapauksessa muistan kyllä hyvin sen kun raastoin sitä appelsiinin kuorta ja voin kertoa, että sen perusteella miten se raastaminen sujui (siis raastoin ne kaikki valkoisetkin osat muistaakseni), en usko että kyseinen kakku olisi muutenkaan ollut mikään maailman suurin menestystarina. Ehkä sen olikin tarkoitus epäonnistua! Sitävastoin tykkäsin ala-asteella tehdä pannaria, paistaa lettuja ja semmoista murotaikinavuokaa, jossa oli useimmiten omenaa tai luumua. Vitsi kun oli hyvää!
Jos haluaa onnistua leipomisessa (etkä siis ole mikään taikinataikuri) niin asiat missä nyt ei vaan voi lähteä sooloilemaan on a) raaka-aineet b) työvaiheet! Jos korvapuustiohjeessa lukee, että tarvitset vehnäjauhoja, silloin et vaan voi tunkea sinne niitä ruis- ta grahamjauhoja yrittäessäsi soveltaa. Tai korvata voita ruokaöljyllä. Tai olla kohottamatta taikinaa, koska ei sillä varmasti ole merkitystä. On sillä! Jos seuraat niitä ohjeita, todennäköisesti onnistut, eikä tarvitse miettiä sitä mikä meni pieleen (eli se kun jätit hiivan pois ja ajattelit, että ei yhdellä aineksella ole niin väliä haha!). Meillä ei ollut kotona raesokeria ja myönnän miettineeni kaupassa, että mitä jos vain jättäisin sen pois.. Mutta eiväthän korvapuustit ole mitään ilman sitä! Niinpä lähti raesokerikin ostoskoriin.
Mikäli joku kaipailee ohjetta, niin käytin ensimmäistä googlettamaani ohjetta, joka nyt sitten oli
tämä ja kopioin sen tähän:
Pullataikina:
½ l maitoa tai laktoositonta maitojuomaa
50 g hiivaa
1-2 tl suolaa
2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 muna
n.14 dl Myllyn Paras Emännän Puolikarkea Vehnäjauhoja (n. 900 g)
100 g voita
Väliin:
50-100 g voi- tai margariinisulaa
½-1 dl (fariini)sokeria
1-2 rkl kanelia
Voiteluun ja päälle:
munaa
raesokeria
Valmistusohje
Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon suola, sokeri, kardemumma ja muna. Lisää vehnäjauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta ilmaa sitoutuu taikinaan. Alusta taikina hyvin vaivaten. Lisää pehmeä rasva alustamisen loppupuolella. Laita taikina peitettynä kohoamaan lämpimään, vedottomaan paikkaan.
Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, ota se leivinpöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kahdeksi palaksi ja kaaviloi kumpikin suorakaiteen muotoon (n. 30 x 50 cm). Levitä taikinalevyille sulaa / notkeaa rasvaa ohueksi tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle sokeria ja kanelia. Kierrä levyt tiukalle rullalle, jätä saumat alaspäin.
Leikkaa rullat 3-5 cm:n paloiksi vinoittain leikaten niin, että joka toinen leikkaus on vinoon toiseen suuntaan ja joka toinen on vinoon toiseen suuntaan.-> /V . Paina jokainen pala keskeltä alas peukalolla niin, että pullaan muodostuvat korvat. Anna kohota kaksinkertaisiksi lämpimässä paikassa. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeria.
Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 10 min kauniin värisiksi.
Sunnuntai (varsinkin tämmöinen sään puolesta todella ankea semmoinen) on hyvä leipomispäivä. Ehkäpä joku saa tästä postauksesta idean leipoa korvapuusteja, nami! Itselläni on seuraavaksi leivontalistalla karjalanpiirakat. Ne itse tehdyt kun ovat niin hyviä ettei mitään rajaa!
