Hiuskriisi vol 164579823798

Hyvää huomenta! Mitäs teidän vappuun kuuluu? 
Käytiin eilen Tommin kanssa piipahtamassa Kaivarissa moikkaamassa tuttuja ja tultiin illaksi sitten kotiin leipomaan pizzaa. Jos en ehdi saamaan jotain tappoflunssaa ennen ensi viikon lomaa, niin on jo ihme. Kävin keskiviikkona tulijoogassa, jossa hikoilin varmaan litrakaupalla 90min ajan 39c kuumuudessa, josta hilputtelin kotiin litimärkänä täydessä vesi- ja räntäsateessa. Eilen taas ei ollut vaatetus näköjään aivan kohdallaan tuommoiseen ulkona köröttämiseen, joten saa nähdä iskeekö flunssa kun on tullut paleltua kertakaikkiaan kuukauden edestä lähipäivinä. Olisi ilmeisesti pitänyt pistää varmuuden vuoksi vielä toppatakki päälle 😀
Te tiedätte tämän mun jo vuosikausia jatkuneen ristiriitaisen suhteen jojokompleksin liittyen blondiin tukkaan ja yleisesti non-stop hiuskriisiin? Se ei nimittäin tule loppumaan todennäköisesti ikinä. En edes muista kuinka monta vuotta taaksepäin aloitin sen ”kasvatan oman tukan esiin”-tavoitteen, siitä on varmaan ainakin kolme tai neljä vuotta.. Aina repsahdan! En muista tosin milloin olisin ollut näin hyvässä vaiheessa tämän kasvatuksen kanssa, mutta ette arvaa.. Sitten tulee peliin se vanha ”kalpeuskompleksi” kun näin talvisin ja keväisin voi itseään verrata lähinnä lakanaan. Olen tullut siihen tulokseen, että kai se on vain myönnettävä ettei minulle vain sovi tumma tukka! Selailin alkuviikosta läppäriltä jotain aivan ikivanhoja kuvia ja tulin muutenkin siihen tulokseen, että hemmetti soikoon, tukka saisi luvan kasvaa nopeampaa vauhtia! Iski järkyttävä hiusmasis kun tajusin ettei tukka ole ollut varmasti kymmeneen vuoteen näin lyhyt kun nyt. Yäk!

Olen sanonut tämän varmaan tuhat kertaa, mutta jauhetaan vielä vähän lisää! Olin ennen niin vannoutunut sen leijonanharja-pöhötukan kanssa, ettei ilman isoa tukkaa voinut lähteä oikeastaan minnekään. Silti jaksoin aina jurnuttaa sitä kuinka tukka on huonossa kunnossa tai ohut tai sitä tai tuota, mitä nyt milloinkin. Voin kertoa etten ole vielä ikinä käynyt läpi samanlaista hiuskriisiä kun viimeisen vuoden aikana kun oikeasti yli puolet hiuksista ovat tippuneet jonkun hormonimyrskyn seurauksena päästä ja kasvaneet sitten uudelleen takaisin. Nythän suurin osa tukastani on semmoista 13cm mittaista, jota ei oikein vähennä myöskään tämä värikriiseily. Kukaan muu ei varmaan olisi edes huomannut koko tätä hiusrumbaani ellen niin kovasti olisi itse siitä jauhanut, mutta viimeistään vuoden päästä on parempi tilanne kun koko tukka on kunnolla kokopitkä! Tämä on yksi syy siihen miksen vain yksinkertaisesti ole jaksanut pitkään aikaan napsia blogiin asukuviakaan, kun on jatkuvasti päällä tämä kriisi tukan kanssa, vaikkei nyt enää tosin mistään varsinaisesta kriisistä voida puhua, mutta siltikin. Aivan kamalaa! Olisi niin paljon helpompi olla mies, ettei tarvitsisi jatkuvasti harmitella päätään puhki aivan typeriä juttuja.
Pointti oli se, että vasta ”oikean” kriisin jälkeen on tajunnut kuinka pinnallista jurnutusta on tullut ennen harrastettua hiusten suhteen. Eikä nyt sillä, että hiukset todellakaan olisivat koko elämä, mutta ovathan ne naisille suuressa roolissa ja voin kertoa että ainakin itselleni nämä kuluneen vuoden hiusongelmat ovat varmaan rankimpia juttuja tässä muutaman vuoden sisään. Samalla jotenkin raivostuttaa miten voimakkaasti elimistö reagoi e-pillereihin sun muihin hormonivalmisteisiin, että lopetus tai hormonivaihtelut voivat saada aikaan näinkin voimakkaita reaktioita, siltikin niitä määrätään vaivaan kun vaivaan kun karkkia vain. Toki niitä reaktioita voivat laukaista muutkin asiat kun nuo, mutta siltikin.. Olen alkanut epäilemään itselläni jotain alttiutta veritulppaan, niin omituisia pyörtymiskohtauksia sain ennen, jotka katosivat tuosta vain heti kun lopetin nuo valmisteet. Creepy!

Kai tässä olisi suuremmat ongelmat kyseessä, jossei uutta tukkaa kasvaisi ollenkaan, koska toki nyt kasvaa kivaa vauhtia ja todella vahvana. Kai tämä kriiseily on niin juurtunut minuun. Silloin kun ei kriiseillä tukan kunnosta, niin ainakin siitä väristä sitten! Ja juuri nyt kun ehdin luvata etten enää vaalenna tukkaa, niin tulee sitten Suomeen se Olaplex, joka lupaa vaalentaa hiusta ilman täystuhoa. Ensi viikolla nimittäin kampaaja ja tässä reilun kuukauden pähkäilyn jälkeen olen päättänyt antaa viimeisen mahdollisuuden sille blondille! Jossei tukka tunnu pysyvän edes tuon Olaplex-blondin jälkeen paremmassa kunnossa aiempaan blondiin, niin lupaan antaa pelin periksi 😀
Oli pakko päästä purkamaan ajatuksia tästä hiusjutusta, joka nyt vaan piinaa. Toivottavasti tuo ensi viikon kampaaja ja (mahdollinen, lakosta riippuva :D) tuleva Portugalin reissu aurinkoineen vähän auttavat tätä kriiseilyä!! Muutenkin tullut taas kova himo pitkään tukkaan ja todennäköisesti testailen viimeistään kesällä sitä Mago-pidennystä, jee!

14 vastausta artikkeliin “Hiuskriisi vol 164579823798”

  1. Voi, mun mielestä oot paljon kauniimpi kalpeampana ja luonnollisemmalla tukalla. Ehkä sun silmä on vaan niin tottunut siihen et pitää olla tosi ruskettunut ja blondi tukka. Siitä päähänpinttymästä voi ollakin vaikea päästä eroon. Mainitsit jossain postauksessa että oot alkanu kiinnittää huomiota ihon vanhenemiseen tms, eikö siinäkin mielessä kannattais luopua rusketusintoilusta? Kun käsittääkseni et sitä purkista ota? No joo, nämä vain omana mielipiteenäni, olenkin kovasti luonnollisen kauneuden perään 🙂 blogisi on kiva, harvoin tulee kommentoitua mutta kiitos sinulle!

    1. Täh, oletko tosissasi?! 😀 No kiitoksia hah! On tässä aikalailla vuosi yritetty totutella tummempaan, mutta ei vaan vieläkään.. Ja itseasiassa otan rusketuksen nykyään ihan purkista, siinä sitten syy miksi en jaksa usein lotraillakaan. Toki aurinkoa näkee aina reissuilla ja kesäisin, joka on mielestäni ihan ok, kyllä iho jonkin verran aurinkoa tarvitseekin! 🙂 Kiva kun kommentoit nyt kuitenkin, ihanaa kesän odotusta! 🙂

  2. Itsestäni tuntuu aina vanhoja kuvia katsellessa, että olimpa ennen paljon paremman näköinen, oli hiukset miten tahansa 😀 Siis vaikka mitään rupsahtamista ei olekaan tapahtunut..

    1. Eikä?! Voisko olla vaan semmoisesta kyse haha 😀 Joitain kuvia katsoessa kyllä alkaa miettiä kuinka karmealta taas on ennen näyttänyt 😀

  3. Itse aika rankkoja asioita viimeaikoina kokeneena tuntuu vähän koomiselta lukea että joillakin elämän suurimmat ongelmat liittyy hiuksiin. Ei mene nallekarkit tasan, mutta ehkä kaikki elämän rankat kokemukset onkin tarkoitettu herättelemään asioiden tärkeysjärjestyksestä. Mun kohdalla tää tapahtui vaan aika karmealla tavalla. Mutta toivottavasti hiuskriisi ratkeaa 🙂

    1. Joo siis kuten tuossa sanoinkin, niin asiat voisivat todellakin olla pahemminkin! Mutta voisin silti väitää että naisille hiustenlähtö on kuitenkin melko kamala kokemus, vaikka kuinka pinnalliselta kuulostaakin kun asia piinaa jopa yli vuoden päivittäin. Toivottavasti sinulla kääntynyt jo asiat parhain päin. Ihanaa kevättä ja kesää! 🙂

    2. Kyllä mä ennemmin vaikka kaljuuntuisin kuin menettäisin ystävän äkillisesti.. Mutta ihanaa kevättä ja tulevaa Portugalin matkaa sinulle.

  4. Mun mielestä sulle sopii ihan hyvin tuo luonnollinen tukka. Ei muuta ko kasvattelet omaa väriä esiin. 🙂 tai sitte jos ei, niin tee vaaleita raitoja. 🙂

  5. Mulla tehtiin viimeks värjäys ton Olaplexin kanssa enkä kyllä valitettavasti huomannu mitään eroa edelliseen värjäyskertaan. :O Terkuin: Vipsukka! 😀

    1. Moi Viivi!! Mutta apua, menikö sulla silti tukka huonoon kuntoon värjäyksessä? Toihan kai vaan tavallaan estää sitä hiusta (tai hiuksen jotain niitä rikkisiltoja) tuhoutumasta vaalennuksen aikana 🙂 Ainakin mun kampaaja sanoi et sen asiakkailla on pysynyt paljon paremmassa kunnossa vaalennettu tukka kun tota laitettu väriaineen sekaan 🙂

  6. Kulunut vuosi on itselläni ollut todella rankkaa aikaa, varsinkin viime kesä. Välit menivät parhaan ystävän kanssa, stressasin sitä ja pitkään jatkuneita selkäkipujani niin paljon että itseltänikin lähti puolet hiuksista. Ja sitähän stressasi tietysti lisää.. Eli ymmärrän kyllä! Ja kyllä, aina löytyy joku jolla on asiat huonommin, mutta me ihmiset kuitenkin ollaan erilaisia. Itse vollotin menetettyjen haituvien perään joka päivä eikä paljoa tehnyt mieli lähteä mihinkään… Elokuussa olisi tarkoitus mennä naimisiin, ja surettaa kyllä senkin takia tämä "kaljuuntuminen" :/ kampaajanikin sanoi että hiustenlähtö on ollut todella rajua. No, kasvaahan se tukka onneksi takaisin.. valitettavasti ei vain yhden yön aikana. Mutta siis joo. En ymmärrä miksi pitää tulla syyllistämään siitä mikä on aiheellinen surun aihe, mitä sillä voittaa? Olen itsekin menettänyt puolet perheestäni syövälle, joten uskoisin tietäväni miten pahalta sekin tuntuu.

    1. Joo siis tämmöisiä tapahtumia ei tietysti voi verrata keskenään tosiaankaan! Monet tosiaan ajattelevat ettei hiusjutut ole mitään verrattuna moniin muihin tapahtumiin elämässä, eikä nyt varmasti moniin dramaattisiin juttuihin verrattuna olekaan, mutta sitten kun on oikeasti kokenut tämän niin sen kyllä tietää. Ja juuri mitä sanoit, ettei se kriiseily lopu tosiaankaan siihen muutamaan kuukauteen, vaan kestää jopa useamman vuoden (!!!) ottaen huomioon että ongelma voi tuon ajan vaivata jokaikinen päivä hiusten uusiutuessa niin hitaasti! :/ Ja toki stressi nyt ei ainakaan auta asiaa. Tosi harmillista, että myös sinulla on ollut tämmöistä harmia. Toivottavasti nyt jo kuitenkin voiton puolella ja tukka kasvaa?! 🙂 Onnea miljoonasti tuleviin häihin ja ihanaa kesää!

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.