Kolmen kuukauden rajapyykki ja ajatuksia vauvan syömisestä

Pienokaisellamme tuli viikko sitten täyteen 3kk rajapyykki, eli isoa poikaa ollaan jo! Ja kylläpä poika kasvaa huimaa vauhtia muutenkin. Joka viikko tulee vastaan uusia juttuja ja piirteitä, listasinkin tähän joitain 3kk ikään mennessä vastaantulleita asioita.

Poika on alkanut kiinnostua huomattavasti enemmän ympäröivästä maailmasta, esineistä ja varsinkin juuri kasvoista. Poika alkaa nauraa ja ”matkimaan” naurua jos tälle nauraa. Hymy ja hyväntuulisuus on selkeästi tarttuva juttu. Tulenhan tietty itsekin hyvälle tuulelle jos näen pienen nauravan 😉
Poika on alkanut viime viikkoina kovaan tahtiin höpöttelemään ja ”puhumaan”. On niin hellyyttävää kun pieni saattaa aivan pyörein silmin selittää jotain, aivan kuin pitäisi itsestäänselvänä että ymmärrän mitä tämä sanoo <3 
Osaa jo vähän tarttua leluun, jos ”tyrkytän”. En kuitenkaan usko että vielä kovinkaan tajuaa pitävänsä mitään kädessä 😀

Leikki- ja jumppahetket ovat maailman kivoimpia ja aina tulee nauru kun heilutellaan käsiä ja pyöritään ympäriinsä. Ja samalla keksitään päästä hölmöjä loruja joissa ei ole mitään järkeä!

Tutti ei kelpaa edelleenkään! Pitää vielä käydä ostamassa se luonnonkuminen mitä täälläkin moni suositteli, jospa se alkaisi jossain välissä maistumaan.
Nukkumaan mennään nykyään aikalailla iltayhdeksän maissa, silloin viimeistään alkaa semmoinen levoton väsyitku, että pistetään unimusiikki soimaan. Poitsu onkin melkoinen unikeko, koska herää nykyään seuraavan kerran sitten vasta viiden maissa aamulla!! Minäkin herään useammin yöllä! ;D
Päiväunia ei edelleenkään suostuta nukkumaan. Pikkuinen ei ilmeisesti kertakaikkiaan vaan malta nukkua. Tietysti vaunulenkeillä nukutaan useimmiten tunti, mutta jossei lenkkeillä niin ei myöskään nukuta. Ihan max muutamille 10-20min powernapeille. Juuri yksi päivä poika nukkui ensin noin 45min unet kun olimme salilla, vaunulenkin yhteydessä myöhemmin tunnin ja vielä kotiin palatessa yli 30min. Olin aivan ihmeissäni! Poika ei nuku yleensä ikinä päivän aikana reippaasti yli kahta tuntia!

Samaan syssyyn tuli myös mieleen yksi päivä, että voiko vauva syödä liikaa? Ainahan puhutaan vauvantahtisesta syöttämisestä, tyyliin että aina jos vain kelpaa niin maitoa vaan, antaa mennä! Itse voin kyllä myöntää, että annan pojalle rintaa kyllä monenlaiseen itkuun ja ininään, joista kaikki nyt eivät varmaankaan ole mitään nälkäitkua. Tuttia kun tämä ei syö, niin useimmiten ainut tapa rauhoittua on äidin syli ja rinta. Ja rinta kelpaa kyllä aina. Ei ole kertaakaan tullut vastaan tilannetta, jossa tämä olisi kieltäytynyt syömästä! Saati mitään rintaraivareita, en oikeastaan edes tiedä mitä ne ovat!

Toki osa näistä syöttöhetkistä on varmaan vain sitä turvan ja läheisyyden hakua, sekä huvikseen lussuttamista (koska viekussa on vaan niin kivaa! ;D) mutta luulisi että vauvakin pääasiassa söisi kuitenkin nälkäänsä? Jos tutti kelpaisi, olisi tilanne varmasti kovin erilainen. En kuitenkaan koe asiaa mitenkään ongelmaksi tai syöttämistä mitenkään rankaksi. Poislukien tiheän imun kaudet, jotka kyllä kohtuullisesti imevät kyllä voimia, voitte kuvitella kun poika syö jo normaalioloissa paljon! (Nimimerkillä juuri viikko sitten 3kk tiheän imun kausi, eikä muutamaan päivään oikeastaan muuta tehty kun syötiin.)

Törmäsin nimittäin viime viikolla keskusteluun, jossa äiti oli saanut neuvolan terkkarilta moitteita vauvan liian korkeasta painosta. Olin aivan ihmeissäni, koska en ollu kuvitellutkaan että vauva voisi olla ”liian painava”. Muiden kommentteja ja samaikäisten painoja nähdessä tajusin nimittäin, että aika suurehkoissa painoissa mennään meilläkin. (Ei enää tosiaan niinkään kumma juttu että meidän painavampi koira tuntuu nykyään kevyeltä vauvaan verrattuna :D) 2kk neuvolassa poika painoi nimittäin jo yli 6,5kg ja itse sain vain kehuja siitä kuinka painoa on tullut hienosti. En voinut edes kuvitella, että meidän poika voisi olla jollain tapaa ”ylipainoinen” vaikka kovin pyöreä kyllä onkin! Luulisi sen painonkin lähtevän karisemaan siinä vaiheessa kun vauva alkaa enemmän liikkumaan ja kävelemään.

Tästä aloin kuitenkin pohtimaan tätä asiaa ja sitä, että voiko vauvaa todella syöttää ”liikaa” jos vauva selkeästi kuitenkin haluaa syödä? Ainaki yksi juttu on varma, nimittäin että maito riittää. Usein kun saattaa olla aivan päinvastainen ongelma 😀

Tällä viikolla meillä on 3kk neuvola, joten jännityksellä odotan paljonko paino mahtaa tällä hetkellä olla! Veikkaan itse 8 kiloa, mutta kerron sitten 😀 Täytyy samalla kysäistä siellä tästä asiasta.

8 vastausta artikkeliin “Kolmen kuukauden rajapyykki ja ajatuksia vauvan syömisestä”

  1. Rintaruokittua vauvaa ei voi syöttää liikaa 🙂 Näin meidän terkka aina jaksoi mua muistuttaa kun meidänkin poju oli isohko pienenä (joskus tuli 1kg-1,2kg painoa kuukaudessa!!). Pullolla voi jhelpommin "ylisyöttää" vauvaa kun pullosta maitoa tulee niin helposti eikä vauva osaa syömistä lopettaa kun sitä kurkkuun alkaa virrata. Näin siis mulle sanottiin, en ole ekspertti! 😀
    Kun poju alkoi liikkua enemmän niin painokin tasoittui ja on nyt oikein normaali hoikka poika 🙂

    Älä stressaa turhasta, ole vain iloinen kun painoa tulee 🙂 parempi näin kuin se, että huolesta soikeana vahtia kun paino ei nouse! Hyvin teillä mene, onnea ja iloa vauvavuoteen 🙂

    1. Hei kiitos avusta!! 🙂 En onneksi hätäillytkään, mutta aina alkaa miettiä kun tuommoisia tulee vastaan, että pitäisikö tietää jotain 😀 Onneksi ei siis tarvitse rajoittaa pienen tissihimoja!! 😀 Ihanaav syksyä!

  2. Juurikin näin kuin edellä jo sanottiin 🙂 eli ei voi rintaruokittu syödä liikaa, jatka samaan malliin.
    Kuulostaa muutenkin samalta kuin meillä meininki aikoinaan. Tyttö oli oikea tissihirmu pienempänä, mutta nyt vähän vajaa 2v neiti on oikein sopusuhtainen tyyppi (edelleen välillä tissihirmu) 😀

  3. Rintaruokittua lasta ei voi syöttää liikaa!:) näin muööe on sanoneet lääkärit ja terkkarit ja kätilöt monessa eri paikkaa. Omat vauvani ovat aina syntyneet vähän ennenaikaisina ja alle 3 kiloisina. Ekat viikot olleet väsyneitä ja huonoja syömään ja ollaan jopa nenämahaletkua tarvittu. Mutta sitten on muutaman viikon päästä lähtenyt imetys käyntiin ja ovatkin kasvaneet hurjaa vauhtia ja aina vähän yläkäyrillä. Pyöreys kyllä kadonnut nopeaa kun ovat alkaneet liikkua.
    Se äidinmaito on helposti sulavaa rasvaa.

    Kyllä se on niin paljon helpompaa kun on vähän isompi lapsi ja syömiset sujuu. Esikoiseni syntyi 7 viikkoa etuajassa ja se oli niin raskasta kun reppana ei jaksanut imeä, kasvoi niin hitaasti ja piti käydä monta kuukautta kerran viikossa neuvolassa punnituksessa ja piti antaa lisämaitoja pullosta ja tehdä syöttöpunnituksiaja herätellä pientä syömään. Voi sitä helpotuksen tunnetta kun sitten saatiin lupa täysimetykseen eikä enää tarvinnut ihan päivittäin tai edes viikottain seurata painoa itku ja huoli kurkussa.

    1. Ehdottomasti parempi kyllä tuo hyvin syövä bebe, useimmiten kun se ongelma varmaan on juuri päinvastainen.. :/ Varsinkin alussa rankkaa jossei paino lähde kunnolla nousemaan, meilläkin oli ekan viikon syöminen ihan hakusessa, mutta onneksi siitä selvittiin myös! Kiitos sinulle myös avusta, ihanaa syksyä 🙂

  4. Mä en siis kestä tota teidän poikaa!! Niin suloinen 😀 ihanat pyöreät posket ja hänellä on niin hämmentynyt ilme tossa ekassa kuvassa! Maailman söpöin 🙂

Vastaa käyttäjälle Anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.