Muutama sana parisuhteen rooleista ja muuta höpinää

Huomenta! Yritän tässä koota itseäni aamukoomasta kahvin voimin, varmaan kolmas kuppi jo menossa. Olen vaihtanut lattet joku aika sitten tavallisessa keittimessä kyhättyyn espressoon, meni hermo mun Latissimaan, joka ei enää kunnolla vaahdottanut maitoa. Argh! Kestihän se keitin nelisen vuotta, mutta ärsyttää silti. Pakko varmaan alkaa etsiä uutta kunnollista kahvikonetta, eihän tästä hommasta muuten tule mitään!

Ihan alkuun pakko kuitenkin mainita muutama sana eilisestä Bachelorista, siellä ruudun toisella puolella kun oli näköjään muitakin malttamattomia faneja. Illan selonteko-jakson jälkeen nimittäin jäi vähän kurja fiilis! Kieltämättä jäi kaivelemaan, että mikä bätchen ja Ninjan välille sitten loppupeleissä mahtoi tulla?! Päätösjakson jälkeen olin aidosti innoissani, että kerrankin tämmöinen onnellinen loppu, jossa parista aidosti voisikin tulla jotain ja molemmat vaikuttivat oikeasti toisistaan kiinnostuneilta. Ja sitten Ninja päräyttikin, ettei pari enää ole edes yhdessä.

Viime vuonna oli ihan selkeä juttu, ettei Juha nyt välttis edes ollut ohjelmassa aidosti kumppania etsimässä, eikä tullut mitenkään yllätyksenä ettei viimevuotinen pari ollut enää tuossa lopputulemassa yhdessä, mutta nyt olisi voinut olla eri juttu! Bätche oli kyllä niin totaalisen jäinen eilen siinä naisten grillauksessa ja olihan ne kaikki perustelut ja selittelyt kyllä niin keksimällä keksittyjä, tajusi jopa itse puhuneensa itsensä pussiin. No mutta, ehkäpä Tumesta ja Laurasta voisi nyt sitten tulla pari, jos Laura tosiaan vielä herran huolisi 😀 Haha, mitkä analyysit!

Tuo eilinen jakso sai kuitenkin vähän tuumailemaan, että kuinka erilaisia odotuksia ihmisillä voikaan olla parisuhteelta. Vaikka olisinkin itse vielä sinkkutyttönen, niin en voisi kyllä kuuna päivänä kuvitella itseäni kotona sämpylöitä leipovaksi kodin hengettäreksi, joka odottelee pöydät notkuen miestä työmatkalta kotiin. Tottakai ihmiset ovat erilaisia, mutta jotenkin itseäni ahdistaisi semmoinen lähtökohta, jossa naiselta odotetaan jo tutustumisvaiheessa sitä, että tämän paikka on sitten kotona hoitamassa taloutta. Omassa ajatusmaailmassani kummallakin osapuolella on oma ura ja puolisot ovat tasavertaisia. Hoidetaan koti ja lapsi yhteistuumin, kumpikin tuo osansa leivästä pöytään. Tietty, täytyyhän nuo odotukset tuoda esille jo tarpeeksi alussa, ettei sitten tule yllärinä, että naisen paikka onkin siellä lieden äärellä 😀

En itse ole koskaan siinä mielessä ymmärtänyt asetelmaa, jossa miehen ”pitäisi” tienata enemmän tai elättää perhe samalla kun naisen ”työ” on olla kotona, että olisin kokenut sen olevan omalla kohdalla vaihtoehto. Varmasti moni muu nainen aidosti nauttii kotiäidin roolista ja varmasti siinä tapauksessa tuommoinen asetelma onkin toimiva, itselleni moinen maailma vaan olisi vieras. Tottakai tuokin lähtee siitä ajatuksesta, että nainen oikeasti haluaa olla kotona ja nauttii siitä. En välttämättä näkisi itseäni ikuisena kotiäitinä, vaikkei taloudellisesta näkökulmasta olisikaan tarvetta mennä töihin. Haluaisin silti tehdä jotain muuta edes osa-aikaisesti, kuin olla kotona. Silti arvostan jokaista kotiäitiä, joka oikeasti jaksaa uurastaa kotona. Itse en koe, että olisin yksinkertaisesti kovin hyvä hoitamaan kotia pitkässä juoksussa ja tämän vuodenkin aikana olen jo alkanut turhautua. Siksi en näkisi, että se omalla kohdallani olisi luonnolline vaihtoehto. Olemme kaikki niin erilaisia naisia, eikä tekemämme valinnat onneksi tee meistä sen huonompia toiseen verrattuna.

Mutta onhan se totta, että jos miehen taloustaidot ovat siinä, että osaa juuri ja juuri keittää perunat, niin onhan se aika oleellista löytää nainen, joka oikeasti viihtyy keittiössä. Eihän muuten tule mistään mitään! Meillä esimerkiksi ruoanlaitto jaetaan aikalailla puoliksi, kumpikin siis kokkaa ja siivoaa. Tietysti on joitain omia vastuualueita hommien suhteen, meillä ehkä pääpaino ruoanlaitossa on Tommilla ja itsellä ehkä siinä siivouksessa (josta en kyllä todella nauti, hahha) mutta noin yleisesti tulisi kummankin osallistua hommiin. Näkemyserojahan nämä aina ovat ja pääasiahan on kuitenkin tehdä suhteessa selväksi se, kuka tekee mitäkin ja mitä rooleilta odotetaan.

Se siitä kuitenkin! Viikonloppu ja viime päivät ovat menneet meillä paljolti pihassa hengatessa. Sunnuntaina grillattiin itse maustettuja wingsejä pitkästä aikaa, vitsi ne on hyviä!! Alunperin meidän piti hommata ihan semmoinen kunnon iso grilli, mutta totesimme kuitenkin, että pärjätään varmaan ainakin toistaiseksi tuommoisella pallogrillilläkin ihan hyvin. Tämän viikon ohjelma olisi myös siistiä terassi lopullisesti kesäkuntoon. Voin vaikka sitten räpsiä terassikuviakin kun saadaan kaikki ojennukseen 😀 Pöytäryhmä käytiin kuukausi sitten ostamassa Jyskistä.

Join viikonloppuna ekaa kertaa melkein kahteen vuoteen siideriä, haha! Jo  muutaman hörpyn jälkeen huomasi, että alkoi nousta päähän niin en uskaltanut edes puolta pullollista juoda, vaikka olinkin jo pitkään haaveillut tuosta ”yhden” nauttimisesta. En oikeasti juksaa kun sanon, että saisin varmaan tuosta yhdestäkin pullollisesta aivan järkyttävän darran. En siis oikeastaan edes muista milloin viimeksi join kokonaisen yhden pullon tai lasillisen jotain alkoholijuomaa, mutta taitaa siitä olla jo kaksi vuotta! 😀

Tänään vuorossa taas grillausta ja mitäs muutakaan kun pihahengailua!

8 vastausta artikkeliin “Muutama sana parisuhteen rooleista ja muuta höpinää”

  1. Osuit naulan kantaan, Iines! Katsoin myös Bacheloria aidon järkyttyneenä siitä, kuinka tämä hakee sitä urheilullista kaunotarta, joka pyöräyttää sämpylät, neljä muksua ja koiran, mutta on kuitenkin korkeakoulutettu. Kävi sääliksi Ninjan puolesta kun hän oli aidosti sydämellään mukana, mutta ei sitten ilmeisesti vastannutkaan tämän ”unelmien poikamiehen” odotuksia. Satun myös tietämään, että kyseinen herra on aiemmin ollut uskoton, joten epäilen myös hänen motiivejaan ohjelmaan osallistumiselle.

    Mitä noihin ”perinteisiin” naisen ja miehen rooleihin tulee, olen aivan samoilla linjoilla kanssasi ja itsekin sivunnut aihetta blogissani useasti. Itse en kokisi oloani hyväksi kenenkään elättinä, koska mielestäni silloin suhteen vallankäyttö on vääristynyt. (Raha=valta)

    1. Niinpä, käy niin paljon sääliksi Ninja! Olisi ihan varmasti antautunut täydellä sydämellä tuohon Tuomaksen hakemaan vaimokkeen rooliin ja oikeasti nauttinut siitä. Mutta Tumen häviö ehdottomasti!! Järkkyä jos on pettäjä, jotenkin muuten siitä sai melko kiltin kuvan, vaikka olikin jotenkin koko sarjan ajan jäinen, tai siis ei oikein saanut kunnon tarttumapintaa koko tyypistä, että millainen on oikeasti.. En nyt tiedä olisinko itekään samassa tilanteessa yhtä luonteva kun normaalioloissa, mutta kaikista tytöistä kuitenkin huokui omat persoonat aidosti 🙂 Ja varmasti tuo perinteinen parisuhdejako toimii siinä vaiheessa kun nuo roolit ovat molemmille selkeät, eikä kumpikaan joudu tavallaan vasten tahtoaan luopumaan mistään. Kyllähän monet naiset aidosti nauttivat kotirouvan elämästä, itse valitettavasti olisin siinä maailman huonoin ;D

  2. Haha pakko kommentoida Bacheloria 😀 Siis yks syy miks valinta ei osunu Lauraan oli se, että Laura oli nuori ja sillä ei ollu kokemusta pitkästä parisuhteesta eikä sen tuomista vaatimuksista. Mutta, herra itte ihmetteli miksei ensihuuma kestäny pitempään Ninjan kaa sun muuta. Jäi semmonen kuva, et Tuomas ei ittekkää ollu valmis sitoutuu saatika tekee sen parisuhteen eteen töitä, mitä Tuomaksen äiti just päätösjaksos painotti! Huhhuh, täytyy varmaa mennä bächelöörifanien kesken valittee seuraava mies, Juha ja Tuomas ei kumpikaan oikee vastannu hypetystä.
    Ihana blogi muuten, oon seurannu jo vuosia mut kommentointi meinaa aina jäädä 😀 Go Iines!

    1. Nojoo, sehän meni aivan jäihin juuri tuosta aiheesta kun ne tytöt siinä vähän aukaisivat noita perusteluita.. Ehkäpä Tumen kriteerien prinsessa löytyy sitten muualta 😀 Tosi pettymys kyllä, ettei bachelor TÄNÄKÄÄN vuonna ollut the real thing 🙁 Kiva kun oot jaksanut seurailla noinkin kauan ja kommentoit nyt! Kivaa kesää!

  3. Olen kanssasi samaa mieltä tuosta kotiäitiydestä. Minäkin nimittäin olen sen tyylinen ihminen, etten kyllä jäisi lapsen kanssa kotiin pidemmäksi aikaa kuin on pakko. 😀 Haluan mieluummin luoda uraa. Olen aina ollut enemmän urakeskeinen, enkä oikein viihdy tai osaa olla lasten kanssa. Pidän siis kyllä lapsista, mutta tuskin tulen koskaan hankkimaan omia. Arvostan kuitenkin suuresti kotiäitejä, varmasti rankkaa puuhaa sekin!

    1. Niinpä! Ja onhan sitä mennä töihin välissä ja vaikka jäädä uudestaan kotiin jos alkaa siltä tuntumaan. Tietty sitä oman lapsen kanssa on kivaa viettää aikaa vaikkei noin muuten olisikaan niin lapsi-ihminen, mutta ehkä se kotiympyröissä pyöriminen ja taloushommien pyörittäminen on se puuduttavin..

  4. Siis noi parisuhteen roolit! Oon ihan samaa mieltä sun kanssa, ja mä oon itse kasvanut kodissa missä äiti ja isi molemmat siivoili ja teki ruokaa ja hoiti meitä ja kävi töissä. Mun mies taas on kodista, missä isä oli aina töissä, ja äidin rooli oli sit passata kaikkia ja hoitaa kaikki asiat ja on ollu kyllä surullista seurata tätä vierestä.. onneksi mun mies tajusi ettei tollanen peli vetele mun kanssa, mut kyllä hänkin oli tavallaan jo oppinut tollasen mallin kotoa. Tavallaan jotenkin uskomatonta, miten paljon vanhempien ”esimerkki” vaikuttaa lapsiin, vaikka se olisi siis noin vinksallaan niin silti lapset ajattelee että ihan normaalia, eikä ala kyseenalaistamaan sitä ollenkaan. Siis ainakaan ennen kuin on itse samassa tilanteessa, eli nyt tässä tapauksessa perustanut perheen 😀

  5. Kyllähän se ehdottomasti vaikuttaa, että millaiset roolit on ollut kotona! Sitä pitää itsestäänselvyytenä juuri sitä tuttua asetelmaa.. Sun miehellä on varmaan ollut totuttelemista alkuun. Onneksi kuitenkin tajusi pelin hengen ja pääsitte yhteisymmärrykseen ;D

Vastaa käyttäjälle Erika Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.