kiirekiire!

Nukahdin eilen 22:30 aikoihin (vähän venähti, kun pelasin ”unipelinä” bejeweled blitziä puhelimella), mutta ajattelin saavani ees kohtuulliset yöunet kun herätys on 6:20, että kerkeän pestä hiukset ennen töitä, jotka alkaa yhdeksältä. No, herään ainakin neljä kertaa yön aikana, vikan kerran joskus 4:20, pyörin hetken sängyssä, en saa unta. Katson kelloa, 4:45. Okei, noustaan sitten. (Ja ollaan taas tööt koko iltapäivä). Mikä mua vaivaa?! No, vedin 3dl espressoa eli lattena noin 1,5litraa, joten ehkä pysyn nyt hereillä ainakin sen muutaman tunnin. Onneks on cofitabsit taas matkassa, ettei pääse väsähtämään kesken aleriehojen 🙂

Kävin harmaan ja sateisen juhannuksen kunniaksi (tai no siis ainahan niitä tekosyitä keksii, öhöm) perjantaina vähän lohtushoppailemassa ja mukaan kotiin lähti juhannuksen ruokaostoksen lisäksi parit farkut, kengät, muutama paita ja olikohan kenties vielä jotain muuta.. Oon ihan kamala, mutta oon viikon sisään pistänyt Nellylle varmaan kolme tilausta menemään ja oikeastaan toivon, että osa niistä vaatteista ois luonnossa niin kauheita, ettei ois muuta mahdollisuutta kun palauttaa. Ainiin ja eihän vaatteita ole koskaan liikaa? Mun vaatekaappi voi tosin nyt vaieta tän asian suhteen, koska tällä kertaa ei kysytä sen mielipidettä. Mun pitäis itseasiassa tehdä sinne megaraivaus, koska vaatetankoon ei tällä hetkellä mahdu oikeastaan enää yhtäainutta henkaria. Ainiin ja yhdessä henkarissa roikkuu se kolme eri vaatetta, luonnollisesti kyllä ihan kätevää 😀

Baltsut Biancosta, toiset tänä vuonna ostetut 35-koon ballerinat, 
miksei näitä ole enempääääää?! 25e

Ginan alerekin lepakkopaita, 4,90e

Noh, nykyään JC on mun heikko kohta näissä vaateostoksista ja lähden sieltä useimmiten ainakin pienen vaatekasan kanssa ulos. Mun ei oikeesti pitäis koskaan ees mennä sinne sisälle. Usein yritänkin kävellä esimerkiks töistä lähtiessä sillein, etten ees katso sitä näyteikkunaa ja bongaa esimerkiks mitään kivaa ja lompakolle kohtalokasta. Lisäksi JC:stä saa Biancon lisäksi vähintään Jyväskylän parasta palvelua (jossei tietty unohdeta meidän puljua :D) niistä liikkeistä joissa useimmiten asioin, joten tyytyväisenä asiakkaana keskitän ostokseni mielellään niihin liikkeisiin, joissa asiakas edes huomioidaan. Siinä vaiheessa, kun tuntee itsensä tervetulleeksi liikkeeseen, ei niillä tuotteiden hinnoilla tai ostosten loppusummallakaan ole enää niin väliä, vaan pääasia on positiivinen ostokokemus, priceless 🙂 
Oon ehkä maailman pahin ikinä syynäämään liikkeiden palvelua. Jossei myyjä useankaan minuutin jälkeen kiinnitä asiakkaaseen tasan yhtikäs mitään huomiota, on peli jo aika menetetty ja turha odottaa mun tililtä penniäkään näiden kassaan. Ymmärrän, että osa asiakkaista haluaa katsella omassa rauhassaan ilman ”ahdistelevaa myyjää”, mutta itse olen niitä, jotka palvelua vaativat ja pelkkä asiakkaan huomioimatta jättäminen, edes katsekontaktilla (joka nyt ei ihan kamalasti vaadi) on jo iso miinus. En ymmärrä miten joillain yrityksillä ei vielä tänäkään päivänä ole mennyt asiakaspalvelun perusteet jakeluun, kun siihen palveluun ja myyntien parantamiseen nimenomaan hyvän asiakaspalvelun avulla pyritään lähestulkoon joka paikassa, menit sitten pankkiin, lähikauppaan tai soititpa vaikka puhelinoperaattorisi asiakaspalveluun. En tietty oleta, että suurissa alimiehitetyissä massatuotannon ketjuissa tulisi keretä palvella jokaista asiakasta, mutta jos se myyjä on nyrpeänä vielä siinä kassallakin tai juoruaa työkaverin kanssa ei-ruuhka-aikana ennemmin, kun kiinnittää asiakkaaseen mitään huomiota, niin on vikaa aikalailla myös asenteessa. Ja samalla mietitään missä vika, kun ei saavuteta niitä budjetoituja tuloksia. No ei tietty, kun asiakkaat siirtyy kilpailijan asiakkaiksi.
Takasin niihin JC:n ostoksiin…

Kauluspaita kahdessa värissä. Ette ikinä arvaa hintaa… 5,95e!!!!
Parit farkut..taas. No mut toiset oli -50%!
Aivan ihana ”puolilyhyt” farkkutakki, myös -50% (25e)

Ja ehkä maailman söpöin toppi ikinä!

Nyt äkkiä kriiseilemään päivän vaatteiden kanssa, koska jäin illalla luonnollisesti tähän nettailemaan, kun ihan oikeasti piti laittaa kaikki valmiiksi, joten heihei ja kivat maanantait!

Ps. Ainiin ja helleaalto kuulemma palaa!! Harmi vaan mulla on seuraava vapaapäivä öööö… viikon päästä perjantaina. Sitä odotellessa, päivä kerrallaan 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 7 kommenttia.

jussi

Nyt on syöty kolme päivää putkeen ja meinaa rehellisesti sanottuna tulla huono olo, kun ajattelen noita juhannuksen aikana vatsan täyttäneitä ruokamääriä.. huhhuh! (Salaa tekis silti vielä mieli mussuttaa sipsejä.) Ens viikko sitten vähän terveellisemmällä linjalla. Mulla meinas eilen räjähtää pää tähän kotona istumiseen, kun missään ei oikein ollut mitään, mikään paikka ei ollut auki ja ulkona oli niin kurja kelikin, että sain ekaa kertaa reiluun viikkoon patistettua itseni lenkille, kun oli tullut pieni paussi sen lievän flunssan ja muiden kiireiden vuoksi. Ja olin 45minuutin kävely/juoksu-intervallin jälkeen niin totaalisen poikki, että kaaduin sänkyyn ja nukuin 3h päikkärit. Oli olokin sen jälkeen melko mielenkiintoinen..

Ja varoitus… nyt seuraa ihan vaan muutama ruokakuva. Jopa mulle tuli näistä ihan järkky nälkä, vaikka luulis, että kolmen pelkän mässäily-päivän jälkeen tekisi lähinnä pahaa edes nähdä näitä 😀

Ainakin viisi mun kalliista mansikoista oli puoliksi mätiä 🙁

Noh, tein mä oikeastaan muutakin kun istuin koneella ja söin, nimittäin pelattiin Trivialia, mutta siinä se aikalailla sitten olikin. Oon aina ihan tylsä juhannuksena. Lisäks vannoin kahtena yönä nukkuvani niiiin pitkään kun uni vaan maittaa, eli heräsin 06:30 kahtena aamuna ja tänään sain luojan kiitos nukuttua edes vähän yli yhdeksään.

Tänään sain pakotettua itseni taas juoksemaan, kun kelikin oli tänään (ihme kyllä) vaihteeksi jotain muuta, kun kaatosadetta.

Kymppikilsa hujahti tosta vaan, tosin nyt on olo myös sen mukainen. Mulla on aina ihan kamala pakkomielle saada täydet kilsat (tai minuutit, eli esim 45min, 43min ei suinkaan kelpaa, eikä myöskään 59min, vaan täysi 1h. Tällä kertaa tyydyin kyllä vaan tohon täyteen kilometrilukemaan) täyteen ja tarpeen mukaan juoksen sitten vaikka korttelia eestaas, kunnes saadaan kasaan tasalukemat 😀

Ainakin toivon mukaan kaadun illalla sänkyyn ja simahdan sekunnissa. Huomenna alkaakin sitten kuuden päivän työviikko, eli aikaisin nukkumaan! Voisin kyllä helposti nukahtaa jo nyt..

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

iTunesista…

Siirsin joku aika sitten mun kaikki musiikkitiedostot ulkoiselle kovolle, kun koneen muisti oli täynnä ja kun säädin iTunesin kanssa ja synkronoin mun uuden loihtimani soittoäänen puhelimeen, niin ne kaikki 1000 musiikkitiedostoa tietty katos ja nyt mulla on puhelimessa kokonaiset 7 kappaletta, jotka sitten tuskissani latasin sen jälkeen 😀

Latasin äsken pari uutta lenkkibiisiä iTunesista, kyllästyn näihinkin varmaan viimeistään ens viikolla, kun oon kuunnellu näitä töissä ainakin viimeiset pari kuukautta..

No onneks mulla on vielä iPod hätävarana ihan ”musiikillisiin tarkoituksiin” 😀

Ps. Noniin, onneks iTunesissa oli myös Sunblockin I’ll be ready! En oiskaan ehkä pärjännyt lenkeillä ilman, hehee..

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

muinaisia kirjoituksia osa 1

Siis mulla oli oli joskus nuorempana (eli 10-12-vuotiaana) tosi selkeät suunnitelmat mun tulevaisuuden varalle. Musta piti tolloin vielä tulla joko taiteilija, muotisuunnittelija tai palkittu kirjailija. Olin lapsena tosi luova ja voitinkin tosi monissa piirrustuskilpailuissa, joihin mua joskus pikkutyttönä aina tyrkytettiin. Tosi monta vuotta tuli ravattua viikottain myös Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulussa, johon innostus kuitenkin sitten (yllättävää) laski yläasteelle mentäessä. Vielä lukiossa kävin vuoden-pari samaisessa kuviskoulussa digi-ja kuvankäsittelykurssilla, jossa mm. väsäiltiin photarilla kaikenlaista ja pari mun upeaa teosta pääsi ihan näyttelyynkin asti ja sai ostotarjouksenkin, hah 😀 Eli ilmeisesti vanhemmat elätteli vielä siinäkin vaiheessa toivoa, että ehkä Iineksestä sittenkin vielä saadaan jollain keinolla taiteilija.. Ehkei sentään kuitenkaan.

No, tää mun toinen intohimo oli ihan alaluokista asti kirjoittaminen ja olin vielä 11-vuotiaana aivan varma, että saan kirjoitettua upean mestariteoksen vielä ennen 12v-synttäreitä (mm.Sweet Valley High-kirjojen inspiroimana tottakai, hehe) ja hyvä etten lähettänyt jonnekkin Otavalle niitä mun hienoja maksimissaan neljän sivun mittaisia kirjan alkuja, tuppasi nimittäin aina juonenkäänteet etenemään vähän turhan vikkelään.. Näppäilin äitin 90-luvun silloin niin upealla läppärillä noita mun tarinoita ja kuvittelin vissiin olevinani, kun mikäkin nuori Carrie Bradshaw. En muista näytinkö näitä mun ”kirjan tynkiä” koskaan kenellekkään, mutta nyt kun luin läpi pari noista ainoista tallessa olevista jutuista, niin noihan on itseasiassa tosi hyviä, jos otetaan huomioon kirjoittajan ikä, noin 11v..

Ainiin ja en suosittele ensimmäistä heikkohermoisille tai turhan herkille, enkä ota vastuuta yöunien menettämisestä, semmoinen trilleri on nimittäin tiedossa, hahah! 😀
(klikkaa allaolevat toki suuremmiksi)

Huomatkaa kuvailut päähenkilöon upeasta elämästä, ulkonäöstä, täydellisestä perheestä, roomalaisesta puutarhasta ja isän amerikkalaisesta tietokone-firmasta 😀 EI LUOJAAAAA! Mutta torstaina tätä lukiessa yllätyin itseasiassa ihan itsekkin, miten oon mun mielikuvituksella saanut 11-vuotiaana näinkin sujuvaa tekstiä aikaan? Ottaen huomioon, etten osannut ennen yhdeksättä ikävuotta käytännössä lainkaan kirjoittaa suomeksi (tai ainakaan kovin virheettömästi), koska kävin ensimmäiset kaksi kouluvuottani ruotsalaisessa koulussa. Ois varmaan pitänyt jatkaa näiden mun tarinoiden raapustelua, niin oisin ehkä tähän mennessä saattanut saavuttaa sen mun haaveen omasta kirjasta..

Luin näköjään myös Bertin päiväkirjoja ja tein hienon kirja-arvostelun..

Mun lempparikohdat on tästä noi: ”..joka pitää päiväkirjaa, vaikka onkin poika”, ”Pikku-Erik on lyhyt, hieman lapsellinen ja uskoo vielä pääsiäispupuun” ja ”(Mutta en suosittele vanhempien ihmisten luettavaksi!)”, hahahah! Miksiköhän?

Seuraavaksi aika jyrkkiä mielipiteitä kotimaastamme 11-vuotiaan viidesluokkalaisen suusta 😀

Suomalainen ruoka on varmaan ihan terveellistä ja jokseenkin ihan hyvää.” HAHAHA! ”Markka on kiva raha, mutta nyt kun tulee euro niin kaikki menee pipariksi!” Ei tainnut tulla ennustukset toteen? 😀 Näitä kirjoittaessa elin varmaan vielä sitä vaihetta, kun vannoin muuttavani pois Suomesta vähintäänkin Floridaan tai ainakin Los Angelesiin heti, kun on tarpeeksi ikää. No, täällä vielä ollaan!

Seuraavassa osassa tiedossa vielä lisää huvittavuuksia, stay tuned!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Smile

Sain jo ajat sitten Minna Cestiltä ja Yannalta tämmöisen haasteen, jonka toteuttamisessa valitettavasti hieman kesti mun pienoisen blogipaussin vuoksi. Tähän liittyi myös kilpailu, joka tosin on mennyt jo ajat sitten umpeen, mutta päätinpä toteuttaa tämän silti 🙂

Minut saa hymyilemään: Aurinko, kesä, ystävät,  Bianca ja se, että oma elämä on suhteellisen hyvällä mallilla. Lisäksi minut saa hymyilemään esimerkiksi ihanat asiakkaat töissä, ihanien lukijoiden laittamat mukavat kommentit, se että on saanut tehtyä mieltäpainavat hommat pois alta, vapaapäivät ja tietty hyvä huumori! 😉

Homma toimii seuraavasti:
1.Ota itsestäsi teemaan sopiva kuva.
2. Julkaise kuva blogissasi ja kerro kuvan yhteydessä lyhyesti, mikä saa sinut hymyilemään.
3.Haasta mukaan kolme bloggaajaa.

Haastan: kaikki, jotka tämän vielä haluavat toteuttaa!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella ei ole vielä kommentteja.