Julkaistu

Tuittupään kanssa ihmisten ilmoilla

Eilen meillä oltiin niin itsepäistä poikaa ettei mitään rajaa! Ehdin jo kehuskella kuinka kiltti pikkuinen on ollut koko päivän, käytiin nimittäin viimeinkin työpaikallani moikkailemassa vauvan kanssa ja pieni oli niiin kiltisti. Illalla se väsykiukkuilu taas alkoi ja jossain faceryhmässä itseasiassa tulikin vastaan, että monilla muilla on ollut viikoilla 6-8 juurikin samanlaista kiukuttelua! No mutta onneksi kuitenkin melko pientä kiukuttelua verrattuna siihen mitä se oikeasti voisi olla, heh. Muutenkin varmaasti ohimenevä juttu! Pakko sanoa, että on poika ainakin isäänsä tullut. Eilen nimittäin makoili sitterissä mun tehdessä ruokaa ja oli selvästi niiin kovin väsynyt silmien lupsuessa kiinni, mutta kovin sinnikkäästi silti yritti pysyä hereillä. Haha! Aikamoinen tuittupää kun ei kertakaikkiaan vaan malta nukahtaa vaikka kuinka väsyttäisi.
En varmaan ole kertonutkaan, mutta meidän poika vihasi ensimmäisen kuukauden hoitopöydällä oloa ja vaipanvaihtoa. Aivan megalomaaninen huuto ja itku tuli aina kun oli kyseinen operaatio edessä. Nyt muutaman viikon aikana tähän on tullut kuitenkin muutos ja nykyään hoitopöydällä on niin kovin kivaa! Lisäksi naurattaa kovasti kun äiti joutuu vaihtamaan kakkavaippaa 😉 Onneksi näin päin, pelkäsin jo että hoitopöytä on lopullisesti pelkkää huutoa!

Tiistaina oltiin vauvan kanssa
ensimmäistä kertaa keskustassa varsinaisesti kiertelemässä kaupoissa.
Tätä ennenhän käytiin viime viikolla Jumbossa shoppailemassa (tosin ei
siis edes ostettu mitään :D), joka meni superhyvin pienen nukkuessa
vaunuissa. Ainiin ja Jumbossa on näköjään vielä aikamoinen
”lastenhoitohuone”! Ei tosin käyty sisällä siellä vaan lähinnä edustalla
tiirailemassa vessaa etsiessä 😀 No jokatapauksessa, yksi juttu mikä on
täysin totta vauvan kanssa on se että lähtö minne tahansa kestää aina
ikuisuuden. Oltiin aivan varmoja, että ehdimme pojan kanssa keskustaan
viimeistään kahdeksi ja tehtiinkin kaikki päivän hommat ihan
supernopsaa. No, aina tulee jotain! 
Lopulta
olimme sitten ennen kolmea keskustassa kun myöhästyttiin juuri
edellisestä sporasta ja bussista kun lähtö yllättäen kesti. Keskustassa
bebe alkoi tietysti melkein heti raivota ja jouduttiin sitten
raahautumaan Stockan syövereihin syömään pullosta joka oli tankattuna
mukaan. Ainut asia joka itseäni ahdistaa ja pelotti etukäteen, on juuri
se että vauva alkaa itkeä tai muuten vaan saa raivarin ihmispaljoudessa, yritäpä siinä sitten päästä huutavan lapsen ja vaunujen kanssa kanssa
ruuhkaisella Espalla hitaasti kävelevien ihmisten välistä kiireellä johonkin
rauhalliseen paikkaan. No mutta, ehkäpä siihenkin pikkuhiljaa tottuu!
Tai sitten tämä pari viikkoa kestänyt kiukuttelu vaan ajanmittaan menee
ohi, toivon tätä jälkimmäistä 😀

Laitoin tänä vuonna pitkästä aikaa chilejäkin kasvamaan! Tosin mitään satoa ei kyllä täksi kesäksi ehdi tulla 🙂
Eräs juttu joka itselleni tuli jotenkin yllätyksenä (tai en itseasiassa
ollut tätä edes sen koommin miettinyt) oli se kuinka paljon keskustassa
oikeasti tarvitsee muiden ihmisten apua vaunujen kanssa juuri ovien
kanssa, tietty myös välillä sporaan tai bussiin nousun yhteydessä. Ja
kuinka ystävällisiä ihmiset ovat! Itsekin luonnollisesti olen auttanut
aina vaunuporukkaa pitämällä ovia auki, mutta pakko sanoa että vieraat
ihmiset ovat kyllä yllättävän avuliaita tämän suhteen, varsinkin kun
olen itse melkoinen jäärä ja yritän viimeiseen asti päästä yksin niistä
ovista sisään tai ulos. Tiistaina joku kauempana penkillä istuva vanha
pappa huusi Stockalla aivan raivona, että ”auttakaa nyt hemmetti joku”
kun yritin itse ominpäin selviytyä ovista ulos, hahha 😀
Kivaa torstaita!!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 3 kommenttia.

Julkaistu

Ajatukset kaukomailla

Ei varmaan tule kovinkaan yllätyksenä, että poden taas ihan järkyttävää matkakuumetta. Välillä tulee niin kova ahdistus siitä, että jonnekin olisi päästävä etten oikein tiedä miten päin sitä olisi 😀 Eikä sillä ettei seuraavaa reissua olisi tiedossa, mehän lähetään tällä viikolla Biarritziin ja sitäkin seuraavan Eurooppaan suuntautuvan matkankin lennot pitäisi jo pian varailla. Jostain syystä en kuitenkaan koskaan samalla tavalla odota noita Euroopan matkoja vaan aina sitä haaveilee kaukomaista.

Eräs salaisuuteni on, että usein haaveilen (välillä jopa ihan tosissani) nostavani säästöni pihalle ja varaavani meille extempore jonkun aivan ökymatkan! Ehkä vielä jonain päivänä. Pakko kuitenkin myöntää, että lähiaikoina myös yhä useammat Euroopan kohteet ovat alkaneet kiinnostaa. Näistä haluaisin käydä ainakin Sardiniassa, Kroatiassa ja jollain superihanalla pienellä Kreikan saarella. Myös Marokko kiinnostaa, vaikkei nyt Eurooppaan lasketakaan. Eikä tämä kotona olo yhtään ainakaan helpota tätä matkakuumeilua kun tässä vauvan kanssa ”lomaillessa” voisi ihan helposti reissailla pikkumatkoilla useinkin jos vain saisi seuraa.

Ja tulipa mieleen myös eräs haaveeni, jota en varmasti ole edes koskaan sanonut ääneen… Kuinka unelmatyö olisi olla matkabloggaaja, jonka homma olisi lentää eri reittejä eri kohteisiin, testailla eri hotelleja ja raportoida kokemukset niistä ja itse kohteista rannoilla makoillen sekä nähtävyyksissä ravaten. Ei voisi muuten olla enempää omanlaiseni työ!! 😀

No mutta ei olisi pitänyt eksyä selaamaan omia matkakuviaan Facebookista yhtä toista kuvaa etsiessä, siitä saa nimittäin aina tämän matkakuumeen! Mulla on nonstop-matkakuume Havaijille (eihän siellä olekaan tullut käytyä kun 6 kertaa :D) ja nyt aloin ikävöimään Australian reissua! Haaveilen vauvan kanssa myös pitkästä aikaa Karibian risteilystä, kuinka helppoa olisikaan lähteä beben kanssa kun olisi helppoa liikkua laivassa ja muutenkin vaivaton tapa siirtyä saarelta toiselle. Ja tosiaan, edelleen on suunnitelmissa bongailla ainakin muutama täysin uusi maa ennen vuoden päästä koittavia kolmekymppisiä! En nimittäin muista milloin olisin viimeksi bongannut virallisesti jonkun täysin uuden maan listalle, on siitä jo varmaan pari vuotta.

Näytänpä superoudolta 😀

Cairns, Queensland

Manly Beach, Sydney

Waikiki beach
Tahiti

Hanauma bay, Hawaii 
Nyt onkin sitten jännät paikat, että kuinka pienen kanssa lentäminen tosiaan menee! Kuulemma nousujen ja laskujen pitäisi mennä vauvan kanssa hyvin kunhan muistaa työntää tuttia tai tissiä suuhun 😉 Eilen saapui jo se passikin, jee! Samoin matkarattaat hommattu, ystävien uv-teltta lainattu ja hellehattukin kaivettu esille, eli alkaa kaikki babystuffit rantalomalle olla hommattuna uv-pukua lukuunottamatta joka täytyy heti käydä ostamassa paikanpäältä. Vielä kun tuon kantoliinan jaksaisi tänään opetella, miten se voi olla niin ylitsepääsemätön homma…
Tänään voisi hakea varastosta matkalaukunkin ja alkaa pähkäilemään että mitä sitä pakkaa itselleen ja naperolle matkaan mukaan!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 12 kommenttia.

Julkaistu

Alkuviikon kuulumiset ja vauvalle säästämisestä

Kuulumisia ei olekaan tullut muutamaan päivään kirjoitettua ja aloin jo itsekin miettimään, että mitäs tässä onkaan tullut puuhailtua! No eilen ainakin tuli pojan kelakortti postitse, piti ihan sekunnin murto-osa ihan miettiä, että kenen nimi tässä kuoressa nyt oikein on. Ensimmäinen kirje pojalle omalla nimellä siis. Mulla on kamala himo päästä avaamaan pienelle oma tili ja pitäisikin varata elokuulle pankkiin aika. Samalla täytyy pistää pystyyn säästösoppari ja tallettaa lahjaksi saadut sataset poikimaan. Toivottavasti enteilee sitä, että pojasta tulee miljonääri 😀 Itsellä kun oli omalla tilillä 10 ikävuoteen mennessä joku hikinen 1000 markkaa ja tällä pojalla 7 viikon iässä enemmän, tästä on hyvä lähteä säästämään! 
Musta tuntuisi ihan kamalalta olla säästämättä omalle lapselle, kai se johtuu siitä kun on tottunut säästämään itselleenkin. En voisi kuvitellakaan, että käyttäisin lapsen rahoja höpöhöpöostoksiin. Ainakin tässä vaiheessa menot ovat pikkuvauvasta niin pienet, ettei tosiaan ole mikään ongelma maksaa niitä omasta pussista ja ohjata lapsilisiä lapsen omalle tilille poikimaan. (Mitä niitä menoja nyt siis on tällä hetkellä.. vakuutus ja vaipat 😀 Eri asia varmaan sitten kun vingutaan tonnin älypuhelinta ja satasen farkkuja, haha!) Itse koen, että on todella tärkeä juttu säästää myös lapselle pitkällä tähtäimellä. Siinä onkin sitten asiat hyvällä mallilla kun on 18 vuoden päästä jemmassa omalla tilillä rahat autokouluun ja omarahoitusta omaan ensiasuntoon! Nyt kun alkaa säästää edes 50 euroa kuussa, niin on 18-vuotiaana yli kymppitonni koossa jo ilman tuottoja 😉 Kysynpä vaan miksei mulle perustettu moista rahastoa lapsena?!

Perjantaina haettiin pitkästä aikaa pizzat 😀 Ennen oli naapurissa Weeruska (ja lemppareimmat pizzat) ja nyt on Pizzeria Uno tuolla Oulunkyläntiellä. En itse kestä yhtään niitä kebab-paikkojen pizzoja, mutta onneksi meillä on lähellä tuo Uno. Tosin sinnekin mennään aina autolla 😀

Bongasin lenkillä Kumpulasta salakahvilan. Ihana paikka! Mun pitää käydä täällä itseasiassa huomenna. Rakastan Käpylää ja lähialuetta kun täältä löytyy yhä enemmän kaikenlaisia pieniä ravintoloita ja kahviloita 🙂

Pienen kanssa chillailua!

Me ollaan välillä pähkäilty että minne muutetaan seuraavaksi. Käpylässä alkaa olla kolmioissa nimittäin hinnat niin pilvissä, että esimerkiksi hyväkuntoisesta kolmiosta saa pulittaa helposti jopa lähes 350-400te ja puhumattakaan sitten niistä puutaloista jos haluaa omaa pihaa. Helsingissä asuessa on jotenkin sokaistunut jo noille asuntojen hinnoille ja aivan pokkanaan itsekin välillä tiirailee jotain 400 000 euron asuntoja, kunnes havahtuu että sehän on melkein puoli miljoonaa!!! Jos asuisi itse vielä muualla kun Helsingissä, varmaan pökertyisi noille hinnoille. Tosi mielellään kuitenkin jäisin Käpylään vaikka ikuisesti!
Esimerkiksi Jollaksessa on tänä vuonna ollut pari kivaa ja varsin kohtuuhintaista rivaria myynnissä ja ollaan kuultu, että Jollas on alueena todella kiva ja rauhallinen. Meille kun todella monet kantakaupungin ulkopuoliset alueet ovat täysin vieraita. Käytiin lauantaina ajelemassa autolla Jollaksessa ja ei olisi ollenkaan pahitteeksi asua noin lähellä merta. Sinne tosin ajoi meiltä kauemmin kun Tuusulaan, joten saa nähdä onko sekin nyt alueena pois laskuista 😀 Mitään kiirettähän meillä ei onneksi ole tästä vielä muuttaa pois!

Melkoista selfiepläjäystä taas! Tänään onkin sitten kaikenlaista hommaa ja pakko suunnata naperon kanssa keskustaan hoitamaan asioita 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 16 kommenttia.

Julkaistu

Te kysyitte, mies vastaa!

Nyt olisi vuorossa näitä teidän kysymyksiä, joihin Tommi vastaili puolestani! Ja saipa valita nämä postauksen kuvatkin… 😀

Mikä saa Iineksen raivostumaan? Kun olemme menossa ystävien kanssa syömään ja kesken valmistautumisen alan hoputtamaan häntä.

Entä onko Iines helppo lepytellä? Sanoisin että kyllä.

Iineksen omituisin tapa, tai vaikka useampiakin? En tiedä onko outoa, mutta tuo 2 litraa kahvia aamuisin on erikoista.

Mikä Iineksessä ärsyttää? Entä ihastuttaa? Iineksellä on miljoona vaatetta, purkkia ja purnukkaa ja ne täyttää kylppärin ja kaapit. Iines on tosi kiltti.

Onko ”vauva-arkeen” helposti (ainakin blogin perusteella) sopeutuminen tullut yllätyksenä? Iines on huomattavasti enemmän kiinni vauvassa, mutta hyvin meillä on mennyt. Ehkä hieman helpommin kuin kuvittelin eli kyllä.

Mitkä ovat oudoimmat tavat? 2 Litraa kahvia aamuisin ja keskittymisilme 😀

Mikä Iineksessä on parasta? Kiltti, kaunis ja tykkää reissata.

Mistä Iineksen lookista pidät eniten? Hiukset suorana tai päätä myöten kiinni.

Mistä vähiten? Bonnie tyler 😀 (eli iso tupeerattu tukka, mun lemppari taas 😀 /Iines)

Miten hemmottelet Iinestä? Olen aika huono hemmottelija 🙁 Pitää koittaa tehdä parannus tällä sektorilla. Niska-hartiahieronta tulee ensimmäisenä mieleen ja laitan aika paljon ruokaa.

Mikä on parasta hänessä? Kiltteys, huumorintaju, pisamat ja silmät.

Entä ärsyttävintä? Iineksellä on aika tarkat aamurutiinit ja valmistautuminen esim. syömään lähtiessä on joskus odottavalle pitkäveteistä.

Onko teillä hellyttelynimiä toisillenne? Ipana

Juotko yhtä paljon kahvia kuin Iines? Juon melkein yhtä paljon, koska Iines juo vain aamulla ja minä taas päivän mittaan töissä.


Minne veisit Iineksen, jos voisit valita täysin vapaasti (matkalle siis)? Tahitille tai Lofooteille.

Miltä isyys on tuntunut? Mukavalta, mutta toki rajoittaa tiettyjä asioita tai ainakin hidastaa, esim. nopeat lähdöt kauppaan ei onnistu kuten ennen.

Mitä ajattelet iineksestä äitinä? Minkälainen äiti Iines on? Hyvin on Iines pärjännyt vaikka ennen lapsen syntymää itsekin mietti et osaako mitään. Hyvä äiti 🙂

Muuttiko vauva-arki radikaalisti sun ja Iineksen parisuhdetta? Ei ole minusta muuttanut hirveästi ainakaan vielä.

Haluatko Iineksen kanssa naimisiin tai lisää lapsia? Olen aina ollut sitä mieltä, että naimisiin ei ole pakottavaa tarvetta, mutta en myöskään ole sitä vastaan eli on mahdollista että naimisiin mennään. Lapsista en rehellisesti osaa sanoa.

Miten tapasitte? 3 Sporassa alppilassa. Iines luukutti korvanapeista niin kovalla musiikki, että menin sanomaan että pilaat kuulosi 🙂 (Postaus siitä löytyy täältä)


Millaisen kolmen ruokalajin illallisen loihtisit Iinekselle? Valkosipulileipä, shrimp scampi ja jälkkäriksi mustikkamuffinssi.


Mistä sun innostus surffaukseen lähti käyntiin? Kysymysten tuli koskea Iinestä, mutta minun innostus lähti Balilla joskus 2008 kun Asenteen Kimmo (saman kylän poikia kun ollaan) esitteli minut lajille.

Ootko käynyt ihan Suomessakin surffaamassa vai ulkomailla vain? Olen käynyt myös Suomessa.

Ootko yrittänyt opettaa Iinestä surffaamaan? Olen opettanut ja siihen nähden miten vähän Iines on ollut laudalla hän pärjää aika hyvin. Tosin ei Iines niin innoissaan lajista ole. Iines on mieluummin rantsussa levynä kirja kädessä.

Entä aiotko esitellä lajin pojallesi? Sanomattakin selvää 🙂


Kiinnostaako sua leijasurffaus? Ei pahemmin.

Kuinka innoissasi vastailet näihin (kaikkien) kysymyksiin? Ihan mielelläni vastailen, mutta jos tämä olisi jokapäiväistä niin luulen että mieli muuttuisi.

Mitä mieltä olit, kun Iines keksi tämän postausidean? Kiva idea.


Millä alalla työskentelet? Olen kokki.


Millainen olisi unelmienne asumismuoto (asunto/talo), missä päin Suomea tai maailmaa? Meren rannalta missä voi surffata. Euroopan maista olen mieltynyt Portugaliin. Siellä on edullista ja ihmiset ovat mukavia. Aaltoa on Portugalissa ympäri vuoden.

Mihin ihastuit Iineksesessä? Ihan ekana näin pitkät vaaleat hiukset ja pisamat 🙂

Rakastuitko häneen ensisilmäyksellä? Herätti mielenkiinnon ensisilmäyksellä.

Iineksen parhaat ja huonot puolet? Kiltteys, huumorintaju, elämänkatsomus ja kauneus. Jurtuneet rutiinit aamuisin, koska minä olen malttamaton ja olemme lähdössä esim. dinnerille niin tuntuu, että Iineksen valmistautuminen kestää ja jos koitan hoputtaa niin hän hermostuu.


Kumpi teistä on äkkipikaisempi? Varmasti minä, mutta kyllä Iineskin osaa…

Entä kumpi leppyy nopeammin? Kyllä se minä taidan olla.

Jos saisit toteuttaa kolme Iineksen toivetta, mitä toteuttaisit? Kai se olisi Tahitille ja yllärilahjaksi Balenciagan laukku. Kolmas ja suurin onkin jo toteutettu 🙂

Mitä tykkäätte tehdä yhdessä? Katsoa leffoja /sarjoja, matkustella, käydä syömässä kavereiden kanssa.




Minne matkustaisit jos voisi valita mitä tahansa? Uuteen-Seelantiin, Lofooteille ja oikeastaan minne vaan missä voi surffata.

Mikä oli lempikouluaineesi? Musiikki ja liikunta 😀


Mikä biisi kuvailisi Iinestä? Tähän en oikein osaa vastata, mutta kumpikin tykkää 90-luvun räpistä ja Red hot chili peppersistä. Viime aikoina kumpikin on tykännyt Red hot chili peppersin Sick love nimisestä biisistä. Silloin kun en vielä tuntenut Iinestä ni olisin varmasti vastannut Barbie girl 😀

Millä hellittelynimellä kutsut poikaanne? Pikkujäbä, Nomppis, Pikku-Ukko

Oletko aamuvirkku vai iltakukkuja? Ennen olin ehdottomasti iltakukkuja, mutta nykyään valvon vähemmän.

Semmoista tällä kertaa! 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.

Julkaistu

Päivä vauvan kanssa

Vaikka jokainen päivä onkin aina uusi ja erilainen, on pakko myöntää että meidän (arki)päivät menevät kyllä lähes poikkeuksetta melko samalla kaavalla. Voisin tosin melkeinpä väittää, että varmasti jokaisessa lapsiperheessä on ne omat arkirutiinit, joiden mukaan pötkitään eteenpäin. Olen täällä useaan otteeseen turissutkin meidän päivistä, mutta ajattelin raottaa hieman tarkemmin meidän päivää tämmöisen varsinaisen ”Päivä vauvan kanssa”-postauksen kera 🙂


No millaisia ne meidän päivät yleensä ovatkaan?
05-06.00 Heräillään aamuyön jälkeen useimmiten viiden-kuuden maissa, jolloin käydään vaihtamassa vaippa ja syödään hetki. Tämän jälkeen menemme vielä takaisin unille.
08.00 Itse herään lähes poikkeuksetta aina suunnilleen kahdeksan maissa, joskus hieman ennen ja joskus hieman jälkeen. Nyt tosin olen heräillyt jo seitsemältä monta päivää. Yleensä kuitenkin vauvan ähinään tai kyljessä mönkimiseen.

Ei kuitenkaan oikeastaan ikinä nousta ylös samaan aikaan, vaan meidän pieni aamu-uninen jää vielä unille. Itse taas nousen juomaan aamukahvit ja puuhastelemaan lähinnä blogijuttuja.

09.00 Pieni alkaa useimmiten heräilemään yhdeksän aikoihin semmoisella voimistuvalla ähinällä. Yleensä siis ehdin tehdä omia juttuja aamuisin 30-60min ennenkö poika heräilee. Sen jälkeen puetaan vaatteet, avataan makkarista kaihtimet ja aletaan puuhailemaan aamujuttuja, ihmetellään leikkimattoa, heilutaan sitterissä sun muuta. Yleensä 2-3h vierähtää siinä yleisessä puuhastelussa.
11-12.00 Poika usein torkahtaa hetkeksi ”aamupäiväunille”. Sillä aikaa saatan laittaa pyykkejä, tiskejä, siivoilla sun muita kotijuttuja. Nykyään meillä ei tosin nukuta päivisin kovinkaan pitkiä aikoja, lähinnä 15-30 powernappejä. Tosin ei haittaa kyllä ollenkaan, koska yöllä nukutaan sitten sitäkin paremmin! Tässä välissä ehdin yleensä myös keittämään ja syömään oman aamupuuroni.
Jos meillä on jotain tiettyä menoa päivisin, päästään yleensä ihan aikaisintaan 12-13 aikoihin lähtemään kotoa vaikka kuinka yritettäisiin aikaisemmin! Aina tulee joku situation kuten märkä vaippa tai nälkä tai jotain tämmöistä silloin kun pitäisi lähteä.. Vaikka juuri oltaisiin syöty! 😀
13-14.00 Näihin aikoihin on meidän vakio lähteä 1-1,5h reippaalle vaunulenkille. Useimmiten ollaan tässä vaiheessa tehty kotihommat aikalailla valmiiksi, eikä koti ole ihan hävityksen kauhistus! Vaunulenkki onkin myös usein päivän ainut hetki kun vauva nukkuu sen tunnin putkeen päikkäreitä. Ja 99% kerroista herätään aina juuuri kun ollaan lähestymässä kotipihaa lenkiltä, telepatiaa! 😀




Oltiin eilen pidemmällä kävelyllä Bixu mukana ja tungin sen jossain vaiheessa tuonne koppaan huilimaan, ettei käy meno liian kuumaksi. En olisi uskonut, että se oikeasti viihtyy siellä mutta kyllä vaan! Oli ilmeisesti mukava tarkkailla menoa 😀

15-16.00 Takaisin kotona! Tässä vaiheessa on yleensä tosi pitkä tankkaushetki, tuleehan siinä päiväunilla nimittäin hurja nälkä. Tässä vaiheessa myös isi tulee usein töistä kotiin ja alkaa kotijutut koko perheen kesken.

17-19.00 Tämä aika menee aina jotenkin yhdessä sumussa, yleensä kaikkea puuhaillen, ruokaa tehden ynnä muuta. Useimmiten kuitenkin koko porukan kesken olkkarissa.


19.00-20.00 Useimmiten näihin aikoihin poika saattaa hetkeksi torkahtaa ja pääsen yleensä tekemään omia juttuja, kuten pesemään hiuksia, järkkäilemään keittiötä tai käyttämään koirat iltakävelyllä.. 


Käytiin eilen illalla autolla rantsussa ja samalla testailtiin meidän uusia matkarattaita. Ostettiin tuommoiset halvimmat, jotka nyt löytyivät. Menivät nimittäin pienimpään tilaan. Kyseessä siis Emmat ja hintaa oli alessa huimat 59 euroa 😀 Ainakin myyjä kehui, että hinta-laatusuhde parempi kun monissa kalliimmmissa!



21-22.00 Iltayhdeksän maissa aloitellaan useimmiten viimeistään meidän iltapuuhat, vaihdetaan vaippaa, puetaan yöpuku, syödään ja kuunnellaan tuutilauluja. Samoin laitetaan kaihtimet kiinni iltatunnelman luomiseksi. Yleensä vauveli nukahtaa klo 22.00, jolloin nostan tämän omaan kehtoon unille.
22-23.00 Nykyään mun oma rutiini on katsoa Sinkkuelämää iltaisin Avalta sen jälkeen kun on saanut pienen nukkumaan. Sen jälkeen menenkin myös itse unille, koska seuraavan kerran heräilemmekin sitten useimmiten aamukolmen korvilla 🙂
Onko jollakulla saman tyylisiä päiviä?

Ps. vielä tänään aikaa kysyä täällä postauksessa kysymyksiä, joihin mies sitten vastailee! Yritetään ehtiä saada tuo vastauspostaus jo viikonlopun aikana 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 11 kommenttia.