Uusi tukkani ja asiaa hiustenpidennyksistä

Hellurei! Meillä vietetään lauantaita maailman kohmeisimmissa merkeissä. Olen muutaman päivän kärsinyt orastavasta kurkkukivusta ja eilen kurkku sitten kipeytyi illalla niin paljon, etten saanut kunnolla edes syötyä viikonloppuherkkujani, kertoo siis varmasti jotain tilanteen vakavuudesta (:D). Yö menikin sitten pojan heräillessä yskimään ja itkemään, eli olemme nyt sitten molemmat virallisesti flunssapotilaina. Eipä ihmekään, että pää on ollut aivan juntturassa muutaman päivän..

Kuten aikaisemmassa luonnollisuus-postauksessa mainitsinkin, olen pyrkinyt kaikenlaisesta ylimääräisestä härpäkkeestä eroon – siis yhtä lukuunottamatta. Hiustenpidennyksissä aion pitäytyä ainakin toistaiseksi, kunnes oma tukkani ehkä vihdoinkin vuoden – parin päästä yltää edes olkapäiden yli. Jotenkin koen, että iso tukka on vain ”minua”, asia jonka kanssa tunnen itseni itsevarmaksi (perus Leijona, hehe). Olo on aivan erilainen pidennysten kanssa kuin omalla lyhyellä lirutukalla, vaikka edelleen onkin suunnitelmissa kasvattaa sitä omaa tukkaa niin, etten enää pidennyksiä tarvitsisi. Viime viikolla laitettiin siis vihdoinkin takaisin sinetit ja jälleen kerran totesimme kampaajani kanssa, että tukka elpyy kovaa vauhtia katkeiluista! Tällä hetkellä oma tukkani on suunnilleen leukaan saakka, pisimmät ehkä olkapäille, eli kasvatus on hidas projekti.

Monesti hiustenpidennyksistä ajatellaan, että ne tuhoavat tehokkaasti oman tukan. No, omalla kohdallani en tätä kyllä allekirjoita ja sanoisinko, että ne omat kokemukseni ovat melkeinpä päinvastaisia. Vuosien varrella olen kokeillut melkein kaikkia pidennystekniikoita ja omalla kohdallani pidennykset ovat ehkä jopa edistäneet oman tukan kuntoa. Ainakin itse joudun fiksaamaan omaa tukkaa huomattavasti enemmän, joka taas kuluttaa latvaa ja altistaa hiuksen rasitukselle. Pidennykset föönaan ja fiksaan about kerran viikkoon kiharruspuikolla ja oikeastaan se riittää, muulloin annan niiden kuivua itsekseen laineille. Tällöin siis pääsee oikeastaan pelkällä suolasuihkeella ja oma hius säästyy mekaaniselta rasitukselta. Olen todennut, että oma tukkani on ok tasan sen yhden päivän kun sen on fiksannut, seuraavana päivänä tilanne on taas täysin länä ja omaa tukkaa saisi olla muotoilemassa joka päivä uudelleen.

Harjaan hiukset läpi aina aamuin illoin. Yöksi laitan tukan letille tai nutturalle ja siloittamiseen käytän öljyä tai hiusseerumia. Itselläni eivät teippipidennykset esimerkiksi ole ikinä päässeet rastoittumaan tyvestä, eivätkä esimerkiksi sinetit katkoneet tukkaa. Toki, ehkä suurin tekijä tässä onkin kampaajan ammattitaito ja pidennysten laatu. Osa teipeistä on semmoisia, jotka jämähtävät tukkaan purkan lailla ja toki myös liian paksut ja painavat sinetit voivat olla omalle hiukselle rasitteeksi. Esimerkiksi omalla kohdallani pilkotaan sinetit ainakin puoleen osaan, joskus jopa kolmannes- tai neljännesosaan, jolloin niiden rasitus omalle tukalle on huomattavasti pienempi. Olen muutenkin todella tarkka hiusteni suhteen ja voisin sanoa, että tässä reilun 10v kokemuksella tiedän myös pidennyksistä melkeinpä kaiken. Sen, mikä on itselleni parasta tukkaa, miten hiuksia hoidetaan ja myös, että usein pidennyshiuksilla menee pari pesua aikaa ”asettua kunnolla”.

Myös leikkauksella on niin suuri vaikutus siihen, kuinka luonnollisilta pidennykset näyttävät. Itse rakastan rikottua ja ”revittyä” leikkausta, juuri viime viikolla totesin kampaajalleni Qhairin Marialle, että hän on aivan paras leikkaamaan pidennyksiä muotoon ja juuri ”häivyttämään” oman hiuksen ja pidennyksen rajaa. Itse olen jo pari vuotta suosinut lähinnä sinettejä. Ensinnäkin siksi, että ne ovat kaikkien hiustenlähtö- ja katkeilukriisien jälkeen olleet ehkä luonnollisimmat, sekä huolettomien sotkunutturoiden ystävänä olen todennut, että teipit eivät ole ehkä se kaikkein huomaamattomin vaihtoehto jos suosii pitää hiuksia kiinni korkealla nutturalla. Teippejä voisin harkita joskus tuuhennoksena sitten kun oma tukka on kasvanut, niillä saa nimittäin nopeasti kivasti massaa tukkaan.

Pidennyshiuksista on tullut myös kokeilua ties mitä. Luottohiukseni on yleensä Rapunzelin ensinnäkin siksi, että se on suhteellisen halpaa, sävyjä löytyy todella paljon ja tukka on omaan makuuni tarpeeksi ”höttöistä”, joka helposti uppoaa oman tukan sekaan. Itse useimmiten ostan juuri sitä Rapunzelin Original-tukkaa, joka joidenkin mielestä on aivan kamalaa. Omasta mielestäni taas parasta! Usein raahaan ostamani hiukset mukaan kampaajalle ja ollaan viime kerrat sävytetty blondi pidennyshius tyvestä tummemmaksi, jotta istuu omaan juurikasvuuni. Tällä kertaa ostin myös yhden paketin raidallista pidennystukkaa. Yleensä minulle laitetaan 1-2 pakettia, huollon hintaa kysellään myös usein ja sanoisinko, että keskimäärin pidennyksiin menee noin 200€ 2-3kk välein. Nyt olin esimerkiksi itse poistanut sinetit valmiiksi. Laadukkaammasta tukasta on B*Longin Pro ollut aivan superhyvää, jos siis kampaajan kautta ostaa. Sain teille muuten jakoon alekoodin Rapunel of Swedenille: Koodi IINESAUGUST antaa tilauksista -10% alennuksen 25.8 saakka.

Muita, jotka kannattavat isoa tukkaa? Ja mitä tuumaatte uusista hiuksista? Olen itse supersupertyytyväinen!

 

2 vastausta artikkeliin “Uusi tukkani ja asiaa hiustenpidennyksistä”

  1. Moi! Sinun pidennykset näyttää tosi hyvälle! Itselläni on ollut nyt noin 9 kk teippipidennykset tuuhennuksena sivuilla. Olen tykännyt tosi paljon. Koko tukkaan en ehkä teippejä laittaisi juuri sen takia, että hiuksia kiinni pidettäessä ne (teipit) ei ole aivan huomaamattomat. Ensi viikolla otetaan nyt teipit pois ja annan omien hiusten hieman levätä. Seuraavaksi kokeilen varmaan magopidennyksiä.

Vastaa käyttäjälle Iines Aaltonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.