Ayurveda on ollut minulle enemmän tai vähemmän tuttu aihe viimeiset pari vuotta. Vasta loppukesästä intouduin enemmänkin tutkimaan ayurveda-kehotyyppejä, tein testejä ja sain selville oman kehotyyppini vatan, joka kuvailee minua kyllä täysin! Itseasiassa eräs teistä lukijoista vinkkasi kesällä tekemään testin ja arvasi tuon kehotyyppinikin jo valmiiksi 🙂
Ayurvedan perinteet menevät tuhansia vuosia taaksepäin Intiaan ja kyseessä on terveysoppi, joka pyrkii kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kehon ja mielen väliseen tasapainoon, eli tietynlaiseen kokonaisvaltaiseen harmoniaan. Eipä ihan hullu ajatus? Itseasiassa ruokavaliolla on pääpaino ayurvedassa ja uskotaankin, että syömällä omalle kehotyypilleen sopivaa ravintoa, edistetään samalla juuri sitä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Myös jooga ja meditointiharjoitukset ovat luonnollisesti merkittävässä osassa ayurvedassa.
Suomeen ovat muuten tulleet vastikään myös eri kehotyypeille suunniteltuja ihonhoidon tuotteita ja kuulin joku aika taaksepäin, että esimerkiksi lempparini Yogi Tea-teet on merkitty sen mukaan, miten ne nostavat tai laskevat mitäkin doshaa, eli eri yrtit voivat vaikuttaa eri kehotyyppeihin hyvin eri tavoin. Ainiin ja olenpa höyrytellyt diffuuserilla myös aiemmin öljypostauksessa vilauttamaani Frantsilan eteeristä Vata-öljyä, joka tasapainoittaa vataa. Tähän aiheeseen liittyy niin paljon kaikkea hurjan kiinnostavaa ja tutkittavaa riittää edelleen! Tutustuin jo keväällä muutamiin ayurvedisiin yrtteihin (aka adaptogeeneihin), kuten rauhoittavaan Tulsiin ja nyt viimeisimpänä Ashwagandhaan, jonka käytön aloitin joku aika sitten. Kokemukset ovat olleet niin positiivisia, että ajatuksena on esitellä tuota ihan omassa postauksessaan myöhemmin.
Ayurvedan kehotyyppejä, eli ”doshaa” on kolme; Vata, pitta ja kapha. Vatan elementti on ilma, pittan tuli ja kaphan vesi. Kehotyyppi pysyy usein läpi elämän, mutta stressin, ruokailu- tai elintapojen seurauksena voi dosha mennä epätasapainoon, joka taas voi aiheuttaa erilaista kehon ja mielen oireilua. Siksi suositellaankin suosimaan juuri omalle kehotyypille sopivaa ravintoa ja liikuntaa, jotta dosha pysyisi tasapainossa. Muistatte ehkä viime talvena kun tein MBTI-persoonallisuustestin ja kirjoitin aiheesta postauksen (täällä). Sinänsä hassua, kuinka täsmällisiä nämä erilaiset tyyppitestit ovatkaan!
Itse tein netissä aikoinaan tämän yksinkertaisen ayurveda-kehotyyppitestin. Hallitsevia tyyppejä voi olla kaksikin, mutta usein näistä yksi on ”dominoiva”. Jotkut ayurveda-ammattilaiset kritisoivat nettitestejä, jotka eivät ota huomioon perintötekijöitä tai tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia, jotka ovat oleellisessa osassa kehotyypin määrittämisessä. Ehkä vielä joskus varaan ajan ihan viralliseen ayurveda-konsultaatioon, mutta näin vielä ayurveda-amatöörinä luotan nettitestiin, enkä usko muita kuvauksia läpikäyneenä, että kehotyyppini olisi kovin todennäköisesti muu, kuin vata.
Tässä muutamia Vatan tunnusmekkejä ja ominaispiirteitä:
?Vata tarkoittaa liikettä, eli vata-tyyppi on usein jatkuvassa liikkeessä. Tunnistan ehdottomasti itseni tämmöiseksi ikiliikkujaksi, joka kotonakin puuhastelee jotain ihan kokoajan ja ravaa eestaas.
?Palele helposti, joten vata hakeutuu mielellään lämpimään ilmastoon (NIIN MINÄ!!!)
?Tajunnan menettäminen tai voimien väheneminen on yleistä. Olen itse todella altis esimerkiksi pyörtymisille ja huimaukselle, varsinkin jossen syö säännöllisesti. Juuri eilen alkoi huimaamaan aamulenkillä kun en lähtenyt heti aamupuuron jälkeen.
?Ruumiinrakenne on yleensä hento tai hoikka, vatat ovat usein keskimääräistä lyhyempiä tai pidempiä (CHECK!)
? Luuston kunto on usein verrainnollinen myös hiuksiin, hentorakenteisella vatalla on usein myös hennot tai hauraat hiukset ja kynnet. (Kyllä, valitettavasti, haha!)
? Usein Vata kärsii unettomuudesta, levottomuudesta ja jalkojen vipattamisesta (tästä muuten saan aina huomautuksia, koska jalkani vipattaa lähes aina)
? Vatalle sopii erityisen hyvin herääminen aikaisin aamulla, mielellään jopa klo 5-6, jolloin saa nauttia omasta rauhasta. Lisäksi suositellaan vatalle yöunia viimeistään ennen iltakymmentä. (Okei, en edes sano tähän mitään. Herään aina tuohon aikaan ja petiin ysiltä, haha. Ja nimenomaan siksi, että tämä on juuri omalle keholleni sopivin rytmi)
? Vatan iho on usein kuiva ja nivelet naksuvia (That’s me! Yliliikkuvat ja naksuvat niveleni ovat pitkään olleet jopa jo vitsi)
? Vata on nopea ja energinen, mutta esimerkiksi rutiinien muutokset tai tietynlainen epäsäännöllisyys saattaa aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Siksi rutiinit ja säännöllinen arkirytmi onkin erityisen tärkeää. Ja olen ehdottomasti itse todennut tämän!
? Myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat tyypillisiä vatalle ja itse kärsin niistä jokaikinen talvi kun ilmasto on kylmä! Saatatte ehkä muistaa kun kävin pari vuotta sitten tutkituttamassa kilpirauhasarvot, jolloin vajaatoimintaa ei tosin todettu, mutta oireet ovat edelleen tuttu juttu juuri kylmänä vuodenaikana, jolloin kehoni yksinkertaisesti toimii tietynlaisella ”säästöliekillä”. (Turvotukset esimerkiksi kasvoissa, palelu, yleinen jumitus, huimaus, väsymys, kynsien haurastuminen yms..) Olo muuttuu heti esimerkiksi kun lähtee kylmänä vuodenaikana lämpimään! Ihan ihme homma.
Ayurvedan periaatteen mukaan samanlainen nostaa doshaa, kun taas vastakkainen laskee sitä. Eli koska esimerkiksi vata on ”kylmä”, laskee ja tasapainoittaa lämmin vataa. Sama homma muiden ominaispiirteiden suhteen, vata on usein ”kuiva”, joten riittävä nesteytys on siksi tärkeää ja näin edespäin. Johtuukohan tästä samaisesta seikasta se, että koen lämpimän ilmaston sopivan itselleni juuri parhaiten? Ja olen lapsesta asti tuntenut näin. Ja itseasiassa ollut myös luontaisesti kova litkimään vettä, heh. Ruokavalion suhteen tulisikin vatan suosia lämpimiä ruokia ja juomia. Vaikka pyrin itse syömään suhteellisen tasapainoisesti ja terveellisesti, koostuu ruokavalioni pääasiassa juuri lämpimästä ruoasta. Olen todennut, että kehoni toimii paremmin näin. Jos syön pelkkää kylmää salaattia pitkään, alkaa kehoni ja vatsani oireilla eri tavoin. Salaatin tai raakojen kasvisten sijaan sopii minulle paremmin esimerkiksi höyrytetyt tai uunissa kypsennetyt kasvikset. Parhaiten sopii vatalle rauhallinen, voimaa ja tasapainoa edistävä liikunta, kuten kävely, jooga tai pilates. Itse rakastan juoksemista, mutta myös kevyempää ”rauhoittavaa liikuntaa”. Vatan suositellaankin välttävän liian raskasta liikuntaa.
Onko siellä muita, joiden kehotyyppi on vata?
Jos muuten innostuit tekemään tuon ylempänä linkkaamani testin, niin esimerkiksi näiltä sivuilta löytyy hyvää infoa eri kehotyypeistä: Vata, Pitta, Kapha. Varoitus, aihe saattaa koukuttaa pahasti! ?
En tunne joogaa yhtään mutta tunnistaudun niin perusvataksi kuin voi…kuulostaa melko mielenkiintoiselle aihealueelle..
Niinpä, aiheessa kyllä riittää tutkittavaa! 🙂
Mulla tuli tästä myös vata, ja monet kohdat pitää kyllä niin täysin paikkaansa! Esim oon aina viluinen ja kärsin iho-ongelmista 😀 mutta toisaalta ihmetyttää että meille tuli sama, koska pidän sua sit taas täysin erilaisena ihmisenä kuin itseäni. Multa esimerkiksi puuttuu tuollainen jatkuva touhotus ja liikkuminen täysin, ja jätän helposti asioita roikkumaan 😀 paitsi että heti kun kirjoitin ton niin tuli olo, että oon itsekin joskus touhunnut paljon enemmän, et ehkä se onkin vaan tää tämänhetkinen elämäntilanne mikä on vieny kaikki voimat!
Heh, voi olla että elämäntilannekin vaikuttaa ja onhan näissä tyyppitesteissä aina luonne-erot kuitenkin! 🙂