Kevätfiiliksiä ja kuulumisia viikon varrelta

Tänään ajattelin kirjoitella hieman rennommin arjen kuulumisia ja ajatuksia. Tämä viikko on hujahtanut nimittäin jotenkin aivan ennätysvauhtia to-do-listaa purkaessa ja yleisesti tulevaa kevättä ihmetellessä. Eilen olin asioilla, tapaamisessa ja tekemässä hommia kahvilassa, jotenkin edelleen todella outoa olla takaisin Helsingissä, vaikka tähän kotielämään (ja lumeen) onkin taas tottunut. Reissun jälkeen olen pyrkinyt olla buukkaamatta kalenteria liian täyteen ja välttämään turhaa stressiä arkeen paluusta. Tuntuu, että olisimme olleet kotona jo ikuisuuden, vaikka vasta kaksi viikkoa sitten palasimme Suomeen. Melkoisen monta kertaa olen vastaillut tutuille ja ystäville kysymykseen ”Ai te olette jo tulleet takaisin? Mitkäs fiilikset?” Käsityöjutut ovat olleet yllättävän työllistäviä, mutta eihän siinä. Äänikirjat pyörimään ja neulomis/virkkuuhommiin. Bloggaaminen ja käsityöt ovat kyllä kaksi ääripäätä. Toisessa joudut ideoimaan ja miettimään, toisessa taas kertakaikkisesti et 😀

Minulla on ollut tosi positiiviset fiilikset tästä maaliskuisesta säästä. Sopivasti pakkasta ja ainakin useimpina päivinä kiva auringonpaiste, eiköhän se kevät sieltä pian kolkuttele. Tosin, tänään oli taas vaihteeksi yllättänyt kunnon takatalvi ja olin jo aivan poikki siitä kun raahasin pojan aamulla rattailla tarhaan  tuolla auraamattomilla teillä, huh! Maaliskuu on kuitenkin talvikuukausista aivan ehdoton suosikkini (yllättäen) juuri sen vuoksi, että ensimmäiset kevään merkit ovat pitkän ja pimeän talven jälkeen näkyvissä, pääsee ulkoilemaan kevätauringossa ja muutenkin jo pikkuhiljaa asettuu kevätmoodiin. Tennari- ja nahkatakkikelit, odotan teitä innolla!

Pinkkiä! Marmorikuoret ovat muuten nämä (saatu). Noita pipoja taas on tulossa myyntiin tässä parin viikon sisään! 🙂

Pieni katsaus myös käsityöjuttuihin. Aloin nimittäin viime viikolla neulomaan jättikaulaliinaa jämälangoista! Ah miten tyydyttävää on saada käytettyä pois ihan kaikki nurkissa ja epämääräisissä pussukoissa lojuvat langanpätkät. Saa nähdä saanko tätä huivia tämän talven aikana valmiiksi, mutta yritys on kova. Tähän on suunnitteilla pari kivaa yksityiskohtaa, joten raportoin täällä kunhan saan projektin valmiiksi 😉

Tähän sopii oikeastaan mikä tahansa lanka, lyhyt metrin pätkä tai isompi kerä, huivia neulotaan aina kahdella langalla ainaoikeaa niin, että vaihtuvien lankojen solmut saavat jäädä luvan kanssa huolettomina näkyville ja lankaa vaihdellaan aina säännöllisesti. Todella yksinkertainen työ siis tehdä kun ei tarvitse kantaa huolta edes langanpäistä, vaan ne saavat roikkua ihan luvan kanssa näkyvillä 🙂

En ole aikoihin ehtinyt tehdä aamumeditointeja, mutta pitäisi taas saada niihin rutiini. Reissussa meidän aamut olivat pääosin niin riehakkaita (ja äänekkäitä) koko perheen ollessa koolla, mutta aamulenkeillä tuli paljon käytyä ”rentoutumassa”. Nyt kotona olen pyrkinyt ottamaan taas arkeen aamujen hiljaiset hetket, jolloin poimin esimerkiksi päivän kortin ja tuumailen sitä hetken. Reissussa poimin paljon taroteja, mutta kotona olen vaihtelun vuoksi intoutunut pitkästä aikaa noista Viisas Elämä-intuitiokorteista, jotka ostin takaperin. Erilaiset kortit ovat ihana tapa pysähtyä päivän aikana edes hetkeksi tuumailemaan jotain ajatusta syvemmin. Vastaisku kiireelle, tykkään! Onko joku teistä innostunut korteista?

Lumista torstaita! Itse vietän tänään rennompaa päivää neulomisjuttujen parissa. Palataan huomenna! ✨

 

Sisältää kaupallisen linkin.

2 vastausta artikkeliin “Kevätfiiliksiä ja kuulumisia viikon varrelta”

  1. Ah, neulominen, kuinka rentouttavaa se onkaan! Mulla olis mielessä vaikka kuinka paljon toteutettavia neulomisideoita mutta aikaa taas todella vähän, no täytyy ottaa yksi asia kerrallaan 🙂 Me ollaan menty nyt viime aikoina kävellen (tai välillä kyllä kannan lasta jotta etenemme suht rivakasti) tarhaan ja voi kuinka ihanaa se on kun ei tartte työntää rattaita.

    1. Noniinpä, ah! Mullakin on liian monta ideaa mielessä, ei ehdi kaikkia työstämään valmiiksi ;D Mekin oltaisiin menty pulkalla aamulla, mutta mies oli ottanut varaston avaimen mukana. Oltiin jo myöhässä aamupalalta, niin oli pakko sinnitellä vaunujen kanssa kun ei olisi ehtinyt kävellen, haha!

Vastaa käyttäjälle Erica Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.