Tuleeko taantuma?

Kirjoitin kesällä ajatuksiani ja pelkojani tulevaisuudesta, sekä talouden nykytilasta, joka on saavuttanut pisteen, jollaista ei ole aikaisemmin maailmantalouden historiassa nähty (postaus täällä). Pitkä jakso kasvua ja nousukautta, jonka on pitkälti perustunut markkinoille pumpattuun valtioiden lainarahaan. Ah, rakastan puhua taloudesta ja katsottuani viime viikolla Nordnetin Traders Clubin jakson 14: ”Taantuma tulee, oletko valmis?” (suosittelen!!) nyökkäilin itsekseni, koska olen jo pitkään ollut monen seikan suhteen täysin samoilla linjoilla.

Osakkeiden nousukausi, josta parhaillaan olemme saaneet ”nauttia” on ollut pisin sitten 90-luvun nousukauden ennen IT-kuplaa. Ja jos historiaan on katsominen, seuraa osakemarkkinoilla nousukautta aina laskukausi. Joku saattanee muistaa viime joulukuussa kun tuumailin aihetta lyhyesti IG-storiesissa. Olimme juuri aloittaneet maailmanympärysmatkamme kun markkina heilahti rajusti ja taantuman merkit olivat vahvasti ilmassa. Mietinkin tuolloin, että lunastanko sijoitukseni pois vai jatkanko sinnittelyä? Loppupeleissähän taantuma onnistuttiin tuolloin estämään ja kurssit lähtivät taas nousuun, joka nähtiin koko kevään aikana. Onneksi pidin sijoitukseni sisällä ja pään kylmänä.

Täytyy sanoa, että koko tämä velkakeskeisen maailmantalouden miettiminen saa aivoni totaalisen solmuun. Nousukauden pitkittäminen sillä, että otetaan lisää valtionvelkaa ja pumpataan sitä pörssiyhtiöihin nousun tuottamiseksi ei voi olla kestävää. Oikeastaanhan se on vain vääjäämättömän lykkäämistä, kuten ollaan nähty korkotason suhteen. Jo viisi vuotta takaperin puhuttiin siitä, kuinka korot lähtevät nousuun ”ihan jo varmasti ensi vuonna”, mutta tilanne on vielä vuonna 2019 se, että niitä lasketaan edelleen. Mitä tapahtuu sitten kun valtiot ovat korviaan myöten ylivelkaantuneita (heh, mielestäni ollaan jo nyt siinä pisteessä) ja kaikki lässähtää hallitsemattomasti?

En oikeasti haluaisi olla pessimisti tai mikään maailmanlopun manaaja, mutta tämä on mietityttänyt jo vuosia. Koko ajatus siitä, että koko maailmantalous perustuu pitkälti lainarahaan, tuntuu käsittämättömältä. Kuka tahansa ymmärtää, ettei lainaa voi ottaa loputtomiin ja mitä sitten tapahtuu? Laina on aina laina ja takaisinmaksun aika koittaa aina joskus. Nyt on oletuksena, että otetaan lainaa ja investoidaan (oletettuun) kasvuun, joka takaa pääoman tuoton ja lainan takaisinmaksun ”sitten joskus”. Mutta entä jos sitä toivottua kasvua ei koskaan tule?

Toki sijoitan itsekin, enkä nyt tietysti aio lopettaa seinään taantuman pelossa. Tietysti tämä on kuitenkin mietinnän paikka sen suhteen, mihin haluan rahani laittaa. Tänä vuonna olen sijoittanut määrällisesti eniten Yhdysvaltojen markkinoille, pariin osakkeeseen, mutta pääasiassa hyvin hajautettuihin rahastoihin, jotka eivät useinkaan reagoi markkinoiden notkahteluihin ollenkaan niin radikaalisti, kuin osakkeet, koska salkun sisältö on hajautettu tehokkaasti eri aloille ja instrumentteihin. Kesän aikana sijoitin myös muutamiin kotimaisiin osakkeisiin, jotka nyt tuottojen suhteen ovat sahanneet aikalailla plusmiinusnollaa. Vielä kuukausi takaperin ajattelin sijoittavani erääseen pieneen kotimaiseen aurinkoenergiayhtiöön, mutta asia on ollut vielä mietinnän alla.

En haluaisi sanoa näin, mutta tällä hetkellä erityisesti kotimaisiin pörssiosakkeisiin sijoittaminen oikeasti pelottaa. Jos vertaa osakkeiden kehitystä tämän vuoden aikana esimerkiksi Suomen ja Yhdysvaltojen kesken, on osakevuosi Suomen osalta ollut todella huono. Mikä myös huolestuttaa (PALJON, anteeksi vaan) on se, millainen valta esimerkiksi nyt vaikkapa Trumpin mielivaltaisilla Tweeteillä voi hetkellisesti olla koko maailman osakemarkkinoihin. Ihan totta, jos saan sanoa suoraan, pitäisi tältä tyypiltä blokata kaikki mahdolliset sosiaalisen median kanavat. Anteeksi nyt vaan hänen kannattajilleen. Mielestäni häikäilemätön ja mielivaltainen somekäyttäytyminen ei kuulu politiikkaan 😀

Ah, nyt päästäänkin suosikki-puheenaiheeseeni, joka myös tuli puheeksi Traders Clubissa. Olen useaan otteeseen kirjoittanut aiheesta ja siitä, millä toimenpiteillä Suomen talous voisi minun (=maallikon :D) mielestäni kohentua ja synnyttää niitä kaivattuja innovaatioita. Juuri viikko takaperin kirjoitin esimerkiksi siitä, kuinka perustulo voisi ajaa tätä asiaa. Suomen ja Yhdysvaltojen ero talouden ja markkinoiden kehityksessä on juuri se, että Yhdysvalloissa on nähty juuri niitä kaivattuja innovaatioita, jotka ovat vaikuttaneet talouteen suotuisasti, vaikkei taloustilanne aina niin vakaa olekaan ollut.

Näen itse suomalaisissa start-upeissa niin paljon potentiaalia, kunhan nämä innovaatiot saataisiin maailmalle. Totuus on kuitenkin, että se vaatii rahaa, paljon. Yhtenä esimerkkinä nyt vaikkapa erilaiset kasviproteiinivalmisteet, härkäpapu- ja nyhtökauratuotteet, jotka olisivat aivan loistavia tuotteita ja edelläkävijöitä myös kansainväliseen jakeluun. Mielessäni olisi myös pari muuta idea Suomen talouden kohentamiseen uusien tuotannon alojen kautta, mutta taitavat mennä sen verran epäsuosittujen mielipiteide puolelle, että jätän tällä kertaa avaamatta asiaa sen enempää.

Ja niin, nämä nyt olivat vain omia mielipiteitäni aiheesta. Moni voi olla asioista hyvin eri kannalla tai pitää taantuman uhkaa turhana hössötyksenä, mutta itse olen todella skeptinen tämän hetkisen tilanteen suhteen.

 

Huolettaako teitä taantuma?

Mihin suuntaan ajattelette Suomen tai maailman talouden kehittyvän?

 

 

Kuvat Jutta

 

5 vastausta artikkeliin “Tuleeko taantuma?”

  1. Täällä jonkin verran huolettaa taantuma ja kieltämättä myös Suomen tilanne eristyisesti ostovoiman, työllisyyden ja viennin kannalta. Suomessa ostovoima on alhainen tulotasoon nähden, kun verrataan moniin muihin Euroopan maihin ja jos tulee verokevennyksiä, niin ne usein otetaan toista arkipäiväistäkohdetta verottamalla korkeampina takaisin eli ostokykyyn ne eivät tule vaikuttamaan ainakaan positiivisesti. Myös eläkeasia on aika riski, kun tällä hetkellä järjestelmä on aika kestämätön – varsinkin jos mietitään tulevia sukupolvia. Monta asiaa on pielessä, vaikka joitain asioita ollaan yritetty saada paremmalle mallille. Jossain välissähän tämä kupla puhkeaa, kun velkaa otetaan velan päälle… Mielenkiintoinen postaus, herättää paljon ajatuksia aiheesta ja sen vierestä! 🙂

    1. Sama juttu 🙁 Itseäni huolettaa myös eläke ja olenkin jo monta vuotta pohtinut omia keinojani turvata eläkeaikaa.. Saa tosiaan nähdä mihin tuleva vie! Kiva jos tykkäsit postauksesta 🙂

  2. Moikka! Minua ei ehkä huoleta niinkään taantuma vaan se, että pörssissä pelataan olemattomalla tai tulevaisuudessa ehkä olemassa olevalla rahalla eli rahalla, jota ei edes ole todellisuudessa. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi maailman tulevien viljasatojen arvoilla, joita ei voida mitenkään nykyisessä maailmassa ennustaa (kiitos tästä suoraan esimerkiksi tietyille rahoitusalan yrityksille, jotka suoltavat rahaa ilmastoa ja luontoa tuhoavaan toimintaan). Seurauksena tästä ruoan hintojen heilahtelut, jotka heijastuvat kehitysmaihin ja usein sinne köyhempään kansanosaan. Mulle on osittain näistä syistä muodostunut valtava inho rahoitusmarkkinoita kohtaan, vaikka ymmärränkin, että monet innovaatiot tarvitsevat juurikin näitä sijoittajia. Toivoisin vain, että rahoitusalaa sidottaisiin tiettyyn vastuullisuuteen erityisesti tulevien sukupolvien kannalta.

    Suomi junnaa menneisyydessä ja monet pienet innovaatiot tuntuvat jäävän ”perinteiden” alle. Tämä on kärjistettyä ajattelua, mutta vanhenevassa väestössä ne perinteet pysyvät hengissä, jotka sitten heijastuvat uudistumisen hankaluuteen.

    Vaikeita asioita!

    1. Todella mielenkiintoisia pointteja, nämä ehdottomasti ovat mietityttäneet myös minua! Mutta mikä positiivinen seikka, niin nykyään löytyy onneksi myös vastuullisia ja eettisiä rahastoja, sekä sijoituskohteita. Ja todella hyvä pointti tuo, että innovaatiot jäävät perinteiden alle. Harmillisen totta :/ Todella vaikeita asioita tosiaan!

  3. No kyllä! Mietin esim. sitäkin että kannattaako tällä hetkellä perustaa yritystä vai onko se sitten heti konkurssissa jos/kun tulee taantuma…

Vastaa käyttäjälle Milla Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.