Seuraavaksi paljon tekstiä ja avautumista ilman yhtäainutta kuvaa, eli jossei jaksa lukea, niin voi suosiolla skipata seuraavaan.
Mulla oli tänään niin lähellä palaa pinna.. Pienenä taustatietona siis, että ollaan asuttu nykyisessä asunnossa tällä hetkellä noin 3,5vuotta ja viimeiset pari vuotta oon ihmetellyt, harmitellut ja kummastellut mun puuvillaisiin-ja villaisiin vaatteisiin ilmestyneitä ikäviä pieniä reikiä, jotka oon aikalailla halunnut tähän talveen asti selittää meidän ikivanhan pesukoneen hajottamiksi. Asutaan siis 50-luvun lopun/60-luvun alussa rakennetussa kerrostalossa, joka on perusremontoitu ja asuntokin suhteellisen hyvässä kunnossa. Joskus pari kuukautta sitten, pahimpien talvipakkasten keskellä löydettiin ekat pienet mörriäiset kävelemässä makkarin lattialla vaatekomerosta päin, sittemmin niitä on tavattu pari myös olohuoneessa, vaatehuoneen vastaisen seinän lähettyvillä lattialistojen vieressä. Noin tunnin googlen kuvahaku-etsintöjen jälkeen sain aikalailla tunnistettua noi mörriäiset vyöturkiskuoriaisiksi, noin puolen sentin mittaisiksi aikalailla punkin näköisiksi kuoriaisiksi, joita ilmeisesti esiintyy vanhoissa taloissa aikalailla ja joiden hävittäminen on kuulemma melkoinen puuha. Kyseiset kuoriaiset syövät siis ravinnokseen vaatteita, kuten puuvillaa, villaa ja turkista. Tein talvella megasiivouksen vaatekaappiin, mitään varsinaista ”pesää” löytämättä, joten tein päätelmän, että jos sellanen on olemassa, niin se sijaitsee ton vaatekaapin ja olohuoneen välisen seinän sisällä..
Meillä vaihtui nyt talvella perinnönjaon seurauksena vuokranantaja, entisen sisarpuoleen, johon en ennen eilistä ollut itse ollut vielä missään yhteydessä. Kaikki asiat putkirempasta jääkaapin vaihtoihin oli tähän asti sujuneet vanhan vuokranantajan kanssa vallan mainiosti. Olin saanut sen käsityksen, että tää uusi vuokranantaja olisi siis iältään lähempänä viittäkymmentä, kuin sataa vuotta ja sanokaa mua maailman kamalimmaksi ihmiseksi, mutta minä+vanhukset ei olla aina ihan maailman paras yhdistelmä, jos verrataan ihmisten näkemyksiä asioista. Tänään löysin taas jälleen yhden rei’itetyn paidan ja ajattelin kerrankin, kun muistan, soittaa asiasta ja selitin siis tilanteen, että mulla on tuhoutunut viimeisen parin vuoden aikana satojen eurojen edestä vaatteita ja olen vasta nyt keksinyt, että minkä ihmeen takia. Uusi vuokranantaja alkaa selittää ummet ja lammet erilaisista ötököistä, joita voi kulkeutua jopa ulkomailta asti ja kysyy, että olenko jo soittanut hänen veljelleen asiasta. (En, koska asia ei oikeastaan hänelle omistusoikeuden siirtymisen jälkeen kuulu…) Vuokranantaja lupaa soittaa veljelleen ja palata asiaan, koska onhan tähän nyt saatava ratkaisu. Tyhjennän kaikki vaatekaapit, imuroin, enkä edelleenkään löydä yhtään ötökkää tai mitään muutakaan ja uskon vielä vahvemmin, että jos ne jossain asustaa, niin tuolla seinän välissä.
Noh, tämä Rouva soittaa minulle takaisin hyvin topakkana ja kertoo, ettei samanlaista ongelmaa ole koskaan ennen ilmennyt ja ripittää minulle 15minuuttia puhelimeen siitä, kuinka on naisen työ tehdä kotona suursiivous neljästi vuodessa, mukaanlukien kaikkien vaatteiden tuulettamisen, harjauksen ja siistimisen. Opettihan vanha kotitalouden opettajakin jo, että tuholaisia vastaan tulee taistella laittamalla vaatekaappiin tärpättiä (johon yritin tuloksetta sanoa väliin, että olen astmaatikko, enkä ala makuhuoneessani läträämään kemikaaleilla) ja että kuinka meille naisille usein on niin rankkaa olla nainen, kun täytyy aina huolehtia noista suursiivouksista, joilla tämmöisetkin ongelmat pidettäisiin loitolla. Eli olen siis aivan paska nainen, koska oon jollain ihmeen kaupalla saanut kotiini seinän sisälle asukiksi vaatteita syöviä elukoita, jotka olisi voitu ehkäistä neljästi vuodessa tehtävällä suursiivouksella.. Kaikella kunnioituksella, mutta ehkä se vika voi olla joskus jossain muussakin, kun naisen puutteellisissa siivoustaidoissa.
Olin tässä vaiheessa oikeesti aivan itku kurkussa ihan silkasta ärtymyksestä, nälästä ja reilun tunnin siivouksesta ja tavaroiden sullomisesta jätesäkkeihin vinttiin meneväksi ja kun vihdoin sain suunvuoron ja kerrottua, että niin, ne ötökät mitä ilmeisimmin siis edelleenkin asustaa tuolla seinän sisällä, jossa se puhtaanapito ja myrkytys on melko hankalaa, saan vastaukseksi ”Niin, asiani oli siis se, että samanlaista ongelmaa ei ole aiemmin ilmennyt” ja luurin korvaan! Mitä hittoa?! Nyt vaan selailemaan uusia asuntoja tai odottelemaan, että loputkin mun lempparivaatteista syödään rei’ille. Mun tekisi oikeesti mieli soittaa sille vanhalle vuokraisännälle ja selittää tää tilanne, mutta en vaan yksinkertaisesti jaksa! Joo, pieni reikä välillä siellä täällä, mutta tän takia iso kasa mun vaatteista on joutunut viimeisen parin vuoden sisällä roskakoriin ja vieläpä ihan itsestä johtumattomista syistä. Nyt vaan pitäisi päättää, kumpi on tärkeämpää, kiva ja suht.edullinen asunto (ja muuttorumbalta säästyminen) vai mun vaatekaapin sisältö..
Sori pieni avautuminen. Ainiin ja onko kellään ollut (vyö)turkiskuoriaisia lemmikkeinä kotona ja mitään tietoa, miten niistä mahdollisesti pääsisi eroon? Olisi sattuneesta syystä tosi kiva nimittäin tietää.. 🙂
T: Iines, jonka vaatekaappi on varmaan pian enemmän tai vähemmän täynnä hienoja reikäisiä vaatteita!
