Tekijä: Iines Aaltonen

Apuaa, pikainen ilmoitus! Joku ihana lukija kommas mulle yks päivä, että EMU:jen ja Natureshopin yhteistyö loppuu ja olin ihan järkyttynyt kun kuulin tän. Äsken avasin ihan unenpöppörössä koneen, luin mailin ja mulle oli tullut Natureshopin sähköposti, jossa kerrottiin, että kaikki loput EMU:t myydään pois vähintään -50% alkuperäisestä hinnasta. Klikkasin itelleni heti varastoon Chestnut-stingerit lastenpuolelta (tietty kokoa 33), jotka sain nyt siis hintaan 49e, kun tarkistettuani sen syksyisen tilausvahvistuksen huomasin, että maksoin niistä sillon 69e. Ja noi Stingerithän oli tosiaan ne lampaanahkaiset (Brontet lehmännahkaa, sisus merinovillaa) ja vähän Bronteja kalliimmat, mutta oon ollut niihin käytössä ehdottomasti tyytyväisempi ja miellän ton nahan sitä lehmännahkaa miellyttävämmäksi ja pehmeämmäksi (lisäksihän Stingerin varret voi kääntää)! Kokoja on ilmeisesti enää jäljellä aika hajanaisesti, mutta kannattaa käydä kurkkaamassa, mäkin tässä pohdin, että pitäiskö sittenkin vielä pistää vielä yhdet tulemaan sieltä lastenpuolelta. (Huom. jotka ois mun kuudennet EMU:t, oon hullu.)

Katsoin, että Brontet saa nyt (ihan siis aikuisten) 49eurolla, kun siskon tilausvahvistuksen mukaan hinta oli sillon syksyllä 69e. Ja postarithan tuolla kuuluu hintoihin, postitus tapahtuu Uudesta Seelannista, eli mikäli paketti menee tulliin, maksetaan tullimaksut sinulle takaisin, joka siis hoitui itselläni ainakin näin: Lähetin tilausvahvistuksen liitteenä takaisin Natureshopin asiakaspalveluun, kerroin tullimaksujen summan, nimeni ja luottokorttinumeroni, jolloin rahat ilmestyivät takaisin kortilleni muutamassa päivässä! As simple as that! Ja hyvänä huomiona, kannattaa muistaa tulostaa (kokonaisuudessaan) se tilausvahvistus (josta ilmenee hinnat yms) mukaan sinne tulliin, siskolla oli puuttunut siitä tilausvahvistuksesta kaks riviä jotain diipadaapa-tekstiä, kun se vahvistus oli tulostunut kahdelle sivulle, eikä tulli ollut suostunut luovuttamaan sitä pakettia. (Eikä siellä tullissa saa tietty mitään tämmösiä ylellisiä tulostus-palveluita käyttää..)

Ja joo, paasaan aina näistä EMU:ista, mutta mun mielestä nää nyt vaan on maailman parhaimmat talvikengät tähän Suomen säähän! Multa on myös kysytty paljon sitä, että millanen pohja EMU:issa on, onko niillä hyvä kävellä yms.. EMU:issa on ensinnäkin kuminen kuviopohja ja voin kertoa, etten oo tän yli vuoden EMU-käytön jälkeen kaatunut kertaakaan, en jäällä, en juostessa, en missään. Tai itseasiassa edes meinannut. Laadukasta pohjaa ei voi edes verrata niihin halpis-”uggeihin”, jotka nyt ei muutenkaan oo kovin terveelliset jaloille pitkässä käytössä ja tästähän oli vielä jotain uutisointia muistaakseni viime-tai toissatalvena. Meidän äiti katteli sieltä Ausseista jotain UGG:seja semmosella muovisella tappo-pohjalla (semmoset Aussien biitsi-versiot kai) ja oli jo tekemässä kauppaa niistä, mutta sain onneks estettyä tän vääryyden, koska mun mielestä ne styroksipohjaiset versiot (jos niitä nyt ees kengiksi voi kutsua, anteeks nyt :D) pitäis kieltää Suomen laissa, vältyttäis varmaan monilta talvi-tapaturmilta. Sen jälkeen, kun ostin ekat EMUni, en suostuisi mistään hinnasta laittamaan jalkaani niitä halpis-”uggeja”, ihan oikeesti! EMUissahan on kuitenkin ergonominen EMU-sole ja käytinkin EMUja koko viime talven jopa 13km kävelylenkeillä, eikä kertaakaan tullut jalat kipeäksi.

Ja vielä ihan yleisesti tästä koko-asiasta.. UGGseissa ja EMUissa noi koot tosiaan yleensä on melko isoja ja oon yleisesti suositellut ottamaan ”ainakin yhden koon omaa pienemmän”, mutta katsokaa oikeesti niitä mittataulukkoja ja mittailkaa omia jalkoja ja kenkiä. En nyt halua ottaa mitään vastuuta siitä, että joku tilaa sen yhden koon omaa pienemmän ja ne kans ihan oikeasti on liian pienet.  Mun jalka on virallisesti kai jotain kokoa 34,5 ja mun omat emut on kokoja 33,34,35. Joo, 35 kyllä pysyy jalassa ja niillä voi kävellä, mutta myös toi 33 on varsin sopiva ja mukavan tukeva jalkaan. Lisäkshän toi villa-sisus painuu jonkinverran kokoon ja aito nahkahan venyy/muokkautuu käytössä, joten kannattaa ottaa myös tämä huomioon!

Apua, nyt aamukahvia! Menin niin paniikkiin, että kerkeenkö tilata vielä omat Stingerit, että aloin suoraan sängystä nousseena silmät ristissä näpyttää mun luottokortin numeroa tonne nettikauppaan (kerran väärin) ja nyt vielä melkein yhtä silmät ristissä tätä postausta 😀 Jossei joku huomannut tota ylempää linkitystä, niin nettikauppaan siis täältä! Kannattaa toimia nopsaa! Toivottavasti mahdollisimman monet kerkeävät vielä saada oman kokonsa!

Ps. Haha kappas, mulle oli kans tullu maili, että päivän ja näköjään huomisenkin Jkl CityDealinä on 50e lahjakortti 25eurolla just sinne Kauneuskeskus Eleganssiin, jonne ostin sen solkkukortin ja jonne vannoin meneväni kaikkiin mahdollisiin hoitoihin, kun se henkilökunta oli niin mukavaa! Lähtee ainakin mulla tilaukseen lahjis, hyvä vinkki myös viimehetken joululahjaksi! 🙂 Diili siis täällä!

Siis en voi sanoin kuvailla tätä helpotusta. Olin työpäivän jälkeen niin poikki siitä joulutohinasta, että harkitsin jo, että oisin maksanut lähes 3e ja tullut kotiin bussilla ton 10minuutin kävelymatkan. Kotona poikaystävä oli tehnyt lähes 8tunnin joulusiivouksen ja tuulettanut petivaatteita ja petauspatjoja ulkona aamusta asti. Thank god. Mun homma on ilmeisesti huomenna hyökätä ruokakauppaan etsimään koko loppuviikon sapuskat. Tosin ei varmaan mitään huolta niiden ruokien loppumisesta, koska ihmiset on todennäköisesti hamstrannu just niitä päinvastaisia tarvikkeita, mitä me meinattiin jouluna syödä, jospa nyt kuitenkin lohta onnistuis vielä jostain löytämään. Nyt migreenilääke naamaan, puhelin pois päältä (ainakin vuorokaudeks), kamomillateetä ja mun lempiharrastuksen, eli lukemisen pariin! PITKÄSTÄ AIKAA!! (No jossei lasketa tentti-lukemista..) Arvoin varmaan vartin mun kirjahyllyn eessä, että mitkä mun lemppareista ansaitsis toisen lukukerran ja päädyin noihin Mankelliin ja Marklundiin. Onneks on Ärrä vieressä, jos on vielä juonet turhan muistissa jonkun 6 vuoden jälkeen. Tällä mun muistilla epäilen sitä kyllä vahvasti 😀

Ette ehkä usko, mutta sain jopa ton mun olkkarin ”pääkoneen” suljettua ja näpyttelen pitkästä aikaa makkarista mun Vaiolla, kun tää meidän langaton nettiyhteys sallii ton mahtavan reitittimen ansiosta toimimaan ehkä sen kerran pari viikossa.. Nuukahan varmaan tähän sänkyyn viimeistään klo20 ja lupaan (yrittää) lillua vaan kaikessa rauhassa seuraavat viisi kokonaista päivää! 🙂

Mun talvilomankin ajankohta varmistu tänään töistä ja samalla pomon varmennus siitä (joka nyt itseasiassa oli aika oleellinen tän koko lähdön suhteen), että joo saan kyllä lähteä sinne Ausseihin, Fijille ja ehkä Balille (apua, sanoinko ees tästä Balista vielä?!) kolmeksi viikoksi sillon helmikuussa. Enää pitäis siis setviä vaan tosiaan ne itse lennot, majoitus, uus passi ja sen myötä myös uus Aussi-viisumi, kun en mun vanhentuvan passin vuoks pääse enää tolla mun voimassaolevalla viisumilla. Että silleeeen!

Ps. Peruin tänpäiväsen suliksen, eikä oikeestaan ees kaduta. Saanpa levätä.

Mua alko yöllä ärsyttää, kun heräsin kukkumaan joskus 3:38 ja olin jo tulossa kirjottelemaan tänne, että arvatkaapas kaks kertaa kuka taas täällä hereillä, mutta sain onneks vielä unenpäästä kiinni ja näin jotain outoa unta, öö töistä tai jostain meidän koko firman kimppa-pikkujouluista 😀 Sitten tulin koneelle ja luin noi teidän kaikki ihanat illalla (ja päivällä) laittamat kommentit ja liikutuin niin paljon, että tuli melkein tippa linssiin! Ootte ihania ♥ Kyllä nyt kelpaa lähteä ahertamaan vika työpäivä ennen joulua ja oikeastaan tosi kivaa, koska töissä tulee poikkeuksetta aina hyvälle mielelle, vaikka oiskin eka ollu möksmöks ja aamuvuorothan on todetusti muutenkin mun ihan lempparivuoroja! Vastailen noihin kommentteihin ajan kanssa heti kun kerkeän!

Ja asiasta toiseen.. Mulla on aina joka joulu kamala pakkomielle näihin arpakalentereihin. Meidän isi osti näitä meille joskus aina ”pienenä” ja aloin sitten ostaa niitä aina itellenikin, mistään suklaakalentereista en oo välittänyt varmaan sen jälkeen kun olin 10v, vaikka meidän äiti koitti tyrkyttää mulle jotain ”maailman söpöintä” Hello Kitty-suklaakalenteria, haha!

Näissä vaan alkaa aina vikoina päivinä tulla noita kirottuja joulupukkeja, kun on ees saanu eläteltyä toivoa jostain voitosta! Todennäköisesti tulee just ja just toi 5e voitto, joka on siis puolet ton arpakalenterin hinnasta. Mutta myös noi 1000e, 500e, 100e ja ehkä myös noi pienemmätkin voitot ois ihan lämpimästi tervetulleita, päävoittoon kun ei enää oo mahiksia..

 Ainiin ja Nora oli ihana ja raahas mulle Ikeasta mulle meidän huushollin kolmannen Lack-pöydän ja Ideaparkin Budget sportista uudet sulismailat ja palloja, jess! 🙂

 Poikaystävä oli eilen kokkaillut ekaa kertaa falafeleja! Meillä oli pyöriny kaapissa semmonen kikherne-purkki jonkun ikuisuuden ja se oli vihdoin keksinyt jotain mihin käyttää sen.

Eli falafeli-pitaleipiä, nam! Oli omatekoista hummusta ja vaikka mitä! Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin jossain vaiheessa koittaa kysyä noihin ohjetta, mulla ei oo nimittäin todellakaan mitään hajua 😀 Tai no varsinkaan tosta hummuksesta, kaikki ainekset kuitenkin kasviperäisiä.

Nyt töihin, palataan! Kaikille muillekkin miljoonasti voimia vikoihin työpäiviin ennen joulua 🙂

Varoitus, avautumista tiedossa. Tai no ei itseasiassa avautumista, vaan selontekoa siitä miltä musta tuntuu just nyt. Mulla on  tänään jotenkin niin huono päivä, ettei mitään rajaa. Mutta semmosta se elämä joskus on..

Miten musta tuntuu, että vaikka sain hoidettua tän vuoden opiskelut alta pois, tää stressi ei hellitä millään. Päinvastoin musta tuntuu, että oon tällä hetkellä jopa stressaantuneempi. Mua stressaa joulusiivous, joulun ruokaostokset, jopa se miten jaksan lähteä huomenna pelaamaan iltapäivällä sulista, miten jaksan mennä illalla suihkuun, siis aivan kaikki! Mua väsyttää, mutten saa nukuttua ja kun saan, niin herään aamuvarhain enää saamatta unta, vaikka oisin vielä kuinka väsynyt. Tekisi vaan mieli maata sängyssä pari päivää tekemättä yhtään mitään (tai no vaikka lukea jotain ihan hömppäkirjaa), mutta mun on vaan koko ajan pakkomielteenomaisesti tehtävä jotain enkä saa rauhotuttua hetkeksikään. Ahdistavaa.

Joskus kun mulla on ollut niitä megalomaanisia kiire-jaksoja koulun ja töiden kanssa, on mulle täysin normaalia saada semmosia säännöllisiä black outeja. En ehkä muista mitä oon tehnyt viimeisten kolmen päivän aikana, vaikka kuinka yritän. En ehkä muista ehkä lainkaan mitä edellisenä päivänä on tapahtunut. Saatan joutua kysymään muilta, että olinko eilen töissä, koska en mä vaan muista. Tällä hetkellä mä en muista mitä viimeisten parin viikon aikana on tapahtunut, onko jostain asiasta kulunut kenties 3 vai 14päivää, koska en vaan muista. Mun aivot ei kai oo oikein saanut lepoa, koska oon nytkin ollut koko ajan vaan tekemässä jotain, oli se sitten siivoamista, salilla käyntiä, postailua tänne blogiin tai jotain muita asioita, joita normaalisti ei pitäisi kokea stressaaviksi asioiksi. Kaikesta kivastakin tulee pakkopullaa. En muista millon oisin viimeks esimerkiks maannut tekemättä mitään, siis ihan tosissani en muista. Eilen mun piti asettua alas ja selata yhtä ruotsalaista Elleä (joku ehkä syyskuun numero, koska en oo vaan kerennyt lukea sitä, enkä mitään muutakaan lehteä), mutta sitten tuli taas jotain ”tärkeämpää tekemistä”. Eilen itkin lisäks puoli päivää siks, että Bixu irtos päivällä hihnasta ja meinas juosta suojatiellä auton alle kun ylitettiin tietä. Sitten itkin loput puoli päivää sitä, että mun sisko alkoi taas haastaa riitaa maailman naurettavimmasta asiasta. Tänään mun piti mennä aamulla salille, käymään Viivillä ennen töitä ja sitten iltavuoroon klo16. Mutta mä en yksinkertasesti jaksanut lähteä sinne salille, mun piti ilmottaa Viiville, etten oikeesti vaan jaksa tulla käymään, mutta töihin mun on pakko raahautua, vaikken tänään oikeesti jaksais. Vielä huominen ja sitten toivon mukaan sitä lepoa. Ehkä. I need a vacation. Haluisko joku maksaa mut semmoseen viiden tähden hermoparantolaan, mielellään jonnekkin Malediiveille yms.. Myös se Moorea passaa vallan mainosti! Kiitos!
 

Nyt töihin! Pakotan työkavereita piristämään mua. Onneks mulla on siellä jääkaapissa valmiina Battery Stripped <3 Ainiin ja saa kertoa hyviä juttuja, joille voin nauraa sitten kun illalla tuun töistä 😀