Avainsana: ajatuksia

Hellurei! Taas mennään jo keskiviikossa, jotenkin päivät hurahtavat ohi
ihan hullua vauhtia. Ei varmasti tarvitse edes mainita, että lähiaikoina
ollaan menty taas niin perinteisen arjen pyörityksessä, ettei mitään
rajaa. Parin viikon ajan mulla on ollut jotenkin aivan
ylitsepääsemättömän vetämätön olo ja mennyt pitkälle puoleenväliin
työviikkoa että on edes jotenkuten onnistunut heräämään viikonlopusta.
Ihan kun olisi tulossa sairaaksi, mutta ei siltikään. Vasta tänään oli ensimmäistä kertaa tällä viikolla semmoinen olo että tajuaa jopa jotain.. Kai se helpottaa kun loppuviikkoa kohden mennään. Ensi viikolla sitten taas samat ongelmat.

Meillä on ollut nyt pari viikkoa käynnissä Sons of anarchy-maraton ja jaksoja on tullut katsottua varmasti ihan jokaikinen ilta! (Blogin kustannuksella taas yllättäen haha :D) Aina kun aloitetaan joku uusi sarja Netflixissä niin katsotaan sitä sitten käytännössä koko ajan kotona. Alussa en oikein syttynyt SOA:an vaikka monet kehuivatkin kovasti, mutta parin tuottiksen jälkeen lähti vähän enemmän sitten käyntiin. Breaking badin jälkeen ei ikävä kyllä tule enää mistään semmoista jymyoloa, tehtäisiinpä joku vastaava!

Viime viikolla sain raahattua itseni salille vain kahdesti sen nuutuneen olon vuoksi (vaikka olisi varmasti tehnyt ihan hyvää :D) ja lisäksi olen saanut jonkun maailman ärsyttävimmän rasitusvamman jalkaan, joten täytyy nyt lepuutella sen osalta. Tällä viikolla vähän parempi menestys kun kaksi treeniä jo takana. Pakko myöntää, että ehdottomasti kyllä paras lääke siihen ”möhnäoloon”!!! Pitäisi vaan uskoa sillä hetkellä kun se olo on päällä.

Kokkailtiin maanantaina lohikeittoa pitkästä aikaa! Aivan parasta! Sitä onkin nyt sitten syöty kolme päivää putkeen.

Jatkan nyt yhden kirjan lukemista. Yritän pakottaa itseni yhteen pääsykokeeseen keväällä, joten kai täytyy yrittää skarpata vähän tuon asian suhteen. Ja aiheesta joskus sitten lisää jos ylinpäänsä jaksan jatkaa tuota lukemista vielä kauemminkin kuin kuukauden ;D

Kivat loppuillat teille!

Kuinkas teillä lähti vuosi käyntiin? Itse vietettiin uv-iltaa illallistamassa Kokomossa ja käytiin vuoden vaihtuessa katsomassa ilotulitusta Koffin puistossa, tulipa pikaisesti piipahdettua myös We got beefissä, josta taksilla kotiin ennen ruuhkia. Eilinen taas vietettiin pistämällä meille brunssi pystyyn ystäväpariskunnan kanssa ja katsomalla Netflixistä leffoja. Edelleen jotenkin aivan käsittämätöntä että on tammikuu! Ulkonakin näyttäisi satavan vettä, että sillä lailla sitten 😀

Muhun on iskenyt taas yllättäen aivan järkky matkakuume! Ennen toukokuuta en varmaan ennätä lomailla, mutten toisaalta kyllä malttaisi millään odottaa perinteistä syksyn reissuakaan ilman mitään lomaa siinä välissä. Reissuaddikti mikä reissuaddikti.. Mietittiin alustavasti toukokuulle jotain pientä viikon Portugalin reissua, mun täytyy alkaa tutkailemaan vähän tarkemmin tätä vaihtoehtoa ja lämpötilaa, suunnattaisiin ilmeisesti jonnekkin Penichen tienoille. Ainakaan reissu ei kustantaisi maltaita kun lennot saa parillasadalla, eikä majoituksestakaan joudu ihan maltaita maksamaan. Jostain syystä Euroopassa matkustelu vaan ei koskaan ole oikein itseäni kiinnostanut. Hankala tietty mennä sanomaan kun en ole varsinaisesti ennen Portugalissa ollut, ympäri Espanjaa tosin sitäkin enemmän. Sitä suuremmalla syyllä varmasti olisi aiheellista sielläkin piipahtaa niin saisi taas vedettyä viivan yhden maan kohdalle 😉 Mutta toisaalta, missä vain on lämmintä ja taattu bruna, niin olen mukana. Tammikuutahan tässä vasta elellään.

Sitäkin enemmän olen jotenkin lähiviikkoina alkanut haikailemaan Indonesian perään. Juuri muutama päivä sitten muistelin Gili Airia ja kävelyitä autiolla rannalla ympäri saarta ilman kenkiä simpukoita keräillen, ilman huolen häivää. Ehkä parhaita matakamuistoja ikinä! Parin vuoden päästä sekään tuskin on enää siellä mahdollista ilman väenpaljoutta. Monia juttuja pitäisi kokeilla tässäkin elämässä vielä kun ehtii.

Kuvituksena jotain täysin sekalaista otosta jotka nappasin instagram-tililtäni (löydyn sieltä siis edelleen nimellä iines ;))

Meillä muuten pauhaa nykyään päivittäin Battlefield 4.. hohhoijaa sanon minä 😀 Ei olisi mitään ongelmaa jos saisin vihdoin ja viimein asennetuksi makkariin sen oman telkkarini! Eihän tässä ole muutostakaan kun joku 4kk aikaa.

Hellurei! Tänään viettelin vapaapäivä. Työskentelen toisen maan markkinalla, joten pyhäpäivät menee välillä vähän ristiin Suomen kanssa, eikä töissä olisi ollut mitään hommaa tänään joten oli ihan hyvä sauma käyttää pois ylityövapaita, vaikka tuntuukin jotenkin turhanpäiväiseltä kyhnyttää kotona keskellä viikkoa tavallaan ”ilman syytä”. Parempi kai sekin kun raahautua töihin pyörittelemään peukaloita viideksi tunniksi.

Uutta vuotta vietetään tänään ystävien kanssa illallistaen ja ajattelin sitä ennen pötköttää peiton alla Netflixin kanssa ja ottaa samalla pienet päiväunet! Olin nimittäin tänään aivan rätti aamulla herätessä ja kuntosalin jälkeen tuli yökkö olo tämän reistailevan niskan kanssa. Saa nähdä moneenko tänään ylinpäänsä jaksaa valvoa 😀

Täytyy nyt hieman pähkäillä vielä niitä uudenvuoden lupauksia, että tekeekö vai eikö. Siinä mielessä ne nyt ovat aivan turhia, että jos ihminen haluaa jotain muutoksia elämälleen, ei varmasti tarvitse vuoden vaihtumista siihen tueksi vaan toteuttaa ne jokatapauksessa 😉 Tällä hetkellä jotenkin vaan haluaisi että kaikki mahdolliset pyhät olisivat ohi ja pääsisi taas keskittymään arkeen, pää menee aivan sekaisin pyhien ja lyhyiden työviikkojen kanssa hyppiessä. Silti jotenkin aivan outoa, että huomenna on jo tammikuu!

Toivotan teille kaikille kuitenkin oikein hyvää uutta vuotta ja palataan asiaan täällä blogissa sitten ensi vuonna! (Heh heh… :D)

Kuvat täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä

Tukholman reissulta oli ostoslistalla pari kovin tarpeellista juttua, kaikkea turhaa kun on pyrkinyt vähentämään. Ennemmin satsaa niihin oikeasti tärkeisiin hankintoihin kymmenen hutiostoksen sijaan. Nyt joulukuussa on tullut tehtyä niin reippaasti ylitöitäkin, että pieni itsensä palkitseminen oli oikeastaan mielestäni ihan oikeutettuakin. Yksi uudenvuoden lupaus voisikin olla, etten enää tee 11h työpäiviä tammikuun jälkeen.

En ihan tosissaan juksaa kun sanon, että tällä hetkellä en omista oikeastaan yksiäkään kunnon nilkkureita, kaikki vanhat olen jotenkin onnistunut käyttämään niin puhki, että olen koko syksyn ja tämän alkaneen talven käynyt töissä lähinnä tennareissa ja UGGseissa. Lukuisat kerrat olen metsästänyt netistä niitä oikeita nilkkureita, usein tyhjin tuloksin kunnes bongasin ensin mytheresasta ja sitten Acnen omasta verkkokaupasta Acnen Cypressit mustana. Kävin kurkkimassa niitä netistä varmasti kymmeniä kertoja (sama juttu sen Balenciagan kanssa haha) mutten silti uskaltanut pistää kenkiä tilaukseen.

Kurkkasin juuri eteiseen varmistaakseni etten puhu aivan puppua ja ihan tosissaan, en ole ostanut uusia kenkiä aikalailla vuoteen! Ehkä tämäkin jo kertoo, että yksi uusi pari oli aivan oikeutettu. Vielä kun löytyi omassa koossa 35.

Cypressit löytyivät NK:n Acnelta ja hintakin oli hieman edullisempi kuin netistä tai Suomesta ostaessa. Nykyään omistan ihan tosissaan lähes kaiken mustana, joten näistä esimerkiksi se malli jossa korossa on vähän konjakkisia efektejä, olis ollut täysin passeli, muttei näissäkään tosissaan mitään valittamista ole! Täytyy käydä vielä suutarilla laitattamassa noihin semmoinen kumipohja, jotta kelpaa pakkasillakin tallustella. Olen kyllä niiiin tyytyväinen ostokseen!!! Nämä varmasti palvelevat vuodesta toiseen 🙂

Olen jotenkin täysin kyllästynyt vanhaan harmaaseen Acnen Canada-huiviini ja mietin jo ajat sitten että ostaisin sen toisena kappaleena, mustana. Sitten löysin sattumalta sen H&M:n kashmirhuivin, joka on aikalailla ollut lempparini koko syksyn ja samalla sitten mustan kaulaliinan tarve tuli täytettyä. Olen myynyt kuluvan vuoden aikana kaksi LV:n huivia, joten kyllä tänne huusholliin vielä yksi (huom. huomattavasti edullisempi) huivi mahtuu, joten päädyin ihailemaan Canadaa mudan sävyssä..

Meillä lähti Jutan kanssa molemmilla täysin sama huivi kassan kautta, aivan ihana sävy! Mun piti eilen lakata kynnet samanvärisellä lakalla ja pistää tuo huivi aamulla päälle, mutta katsottiin koko ilta sitten Sons of anarchyä (kyllä, nyt aloitettiin se vihdoin kun ei enää muita sarjoja keksitty!), joten lakkailut jäivät sikseen 😀

Kevytuntsikka oli ollut ostoslistalla jo varmaan vuoden, mutta jotenkin oli tullut hannattua takin kanssa vaikka kuinka kauan. Kaliforniassa meille meinasi jo tulla kränää kun olin sanonut T:lle vaikka kuinka kauan haluavani kevyt untuvatakin ja etsiväni sitä reissusta. Yhtäkkiä molemmat sitten olivat sovittamassa takkia, kunnes sitten tuli väittelyä siitä ettei voida ostaa tismalleen samanlaisia takkeja kun kuljetaan jo nyt usein tuolla tekstiilikaksosina, joten kumpikaan ei sitten sitä takkia silloin ostanut.

Noh, Peakia tuli kuikuiltua Stockalta ja Stadiumista myös muutamaan otteeseen, olin lähinnä lyönyt lukkoon hupullisen ja astetta sporttisemman version, käynyt sovittamassakin jo. Peakillä hairahdin aivan sattumalta toiseen kerrokseen ja löysin juuri sen oikean takin! Huputtoman, mutta naisellisen ja leikkaukselta aivan täydellisen!! Mikä parasta, takki sopii sekä työvaatetuksen kautta, että sitten hupparin kanssa sporttiseempaankin menoon. Untuvatäyte myös lämmittää ihan kivasti jopa pikkupakkasilla.

Kaikki ostokset tulivat kyllä niin tarpeeseen ja kerrankin voin sanoa, että kertakaikkiaan mitään turhaa ei tullut ostettua! Kun jotain hankintaa harkitsee ensin pitkää, tuntuu että sen ostaminen tuottaa iloa sitten moninkertaisesti 🙂

Nyt täytyy prepata itseni tähän alkavaan (tosin taas lyhyeen) työviikkoon kaiken makoilun jälkeen. Olen niin kateellinen kaikille teille, jotka lomailevat aina loppiaiseen saakka!

Jouluruoista on selvitty jo päiväkausia sitten ja nyt onkin aikalailla mennyt aika lepäillessä. Aatto oltiin sukulaisissa yhden yön ajan ja torstaina jo tultiinkin kotiin paistamaan pizzaa 😀 Itse en ole koskaan ollut erityisemmin jouluruokien tai ylinpäänsä joulun ystävä, eipä noita ruokia tosiaan söisikään kun kerran vuodessa kun taas pitkät arkipyhät tosin kelpaisivat useamminkin! Nyt taas väliin kaksi työpäivää ja pääsee taas viettämään kahta vapaata. UV:n suunnitelmat tosin ovat vielä aivan auki kuten näköjään monella muullakin tuttavalla, mutta kai sitä jotain tässä ehtii vielä keksiä. 

Mietiskelin eilen, että pitäisikö tehdä ensimmäistä kertaa moneen vuoteen jotakin uuden vuoden lupauksia, muttei oikein tiedä mitä sitä lupaisi? Liikkua enemmän? (Tosin nyt jo tulee liikuttua ihan kivasti) Syötyä terveellisemmin? (Yksi herkkupäivä per viikko on mielestäni ihan ansaittua) Aiheellista voisi olla luvata lopettaa turha valitus ja olla positiivisempi, saa nähdä keksiikö sitä jotain lupauksia. Meinasitteko itse tehdä uv-lupauksia tai onko ollut tapana tehdä?

Saanko samalla esitellä maailman hämärimmät ja epäselvimmät kuvat 😀 Uusi kamera tuon Olympus PEN e-pl5:n tilalle alkaisi olla myös tervetullut, olen jotenkin aivan lopen kyllästynyt siihen nimittäin. Uusi objektiivi voisi myös pelastaa kamerakyllästymistä, mutta jotenkin tekisi mieli taas vaihtaa Canoniin. Useamman vuoden vanha Canon G12 on nimittäin ollut taas aika paljon käytössä ja ei voi muuta kuin olla tyytyväinen vaikka kameralla onkin ikää jo melkein 5 vuotta!

Oltiin Jutan kanssa viime viikonloppuna risteilyllä Tukholmassa, vähän
vaihtelua siihen tavalliseen viikonloppuun. En rehellisesti muista
milloin olisin ollut viimeksi virallisella risteilyllä ja
edelliskerrasta Tukholmassakin oli varmaan jo pari vuotta aikaa, niin se
aika rientää. Muutama tunti sopi oikein hyvin kaupoissa kiertelyyn,
enpä ollut sitäkään ehtinyt tehdä kuukausiin jos nyt unohdetaan ne
Losien kauppakiertelyt.

Pakko myöntää, että tuo Rebecca Minkoffin laukku oli kyllä nappiostos! On kulkenut kivasti ihan arkilaukkunakin töissä kun sisään mahtuu hyvin kaikki oleellinen; korttikotelo, avaimet, puhelin, kalenteri ja meikkejä. Jos pian alkaa kyllästyttää, niin täytyy tehdä se taikatemppu tuolle hihnalle ja lyhentää olkamittaiseksi 😉

Keskiviikkona on kampaaja! En muista milloin olisin viimeksi odottanut kampaajaa näin innolla. Tai milloin olisi ollut viimeksi näin pitkä väli kampaamokäynnistä, eli reilu 3kk. Joskus muutama vuosi taaksepäin saattoi mennä puolikin vuotta ilman kampaajaa, nyt hiuskriisejä sen kun pukkaa aina jostain kulman takaa. Sitä Rapunzelin uutta tukkaa on tullut mallailtua peilin edessä jo muutaman kerran.

 Ja pizzaa itsetehdyllä pohjalla, serranokinkulla, sipulilla ja chilillä.

En taas kerran kyllä ymmärrä mitä tuo Picasan vienti teki näille kuville, aina sama puuroisuus kun yrittää muuttaa kokoa blogiin sopivaksi. En tajua missä vika! Onko kenelläkään hajua?

On kyllä niin tavanomaiset pyhät takana. Huomaa ettei ole oikein mitään raportoitavaa. Kai se on näiden vapaiden tarkoituskin, että saa vähän aivoja nollattua. Pakko sanoa, ettei voi nyt ainakaan väittää ettei olisi kuitannut univelkoja 😀

Kivat sunnuntait teille sinne ruudun toiselle puolelle!

Sisältää mainoslinkin.