Avainsana: oma elämä

Hyvää huomenta! Mitäs teidän vappuun kuuluu? 

Käytiin eilen Tommin kanssa piipahtamassa Kaivarissa moikkaamassa tuttuja ja tultiin illaksi sitten kotiin leipomaan pizzaa. Jos en ehdi saamaan jotain tappoflunssaa ennen ensi viikon lomaa, niin on jo ihme. Kävin keskiviikkona tulijoogassa, jossa hikoilin varmaan litrakaupalla 90min ajan 39c kuumuudessa, josta hilputtelin kotiin litimärkänä täydessä vesi- ja räntäsateessa. Eilen taas ei ollut vaatetus näköjään aivan kohdallaan tuommoiseen ulkona köröttämiseen, joten saa nähdä iskeekö flunssa kun on tullut paleltua kertakaikkiaan kuukauden edestä lähipäivinä. Olisi ilmeisesti pitänyt pistää varmuuden vuoksi vielä toppatakki päälle 😀

Te tiedätte tämän mun jo vuosikausia jatkuneen ristiriitaisen suhteen jojokompleksin liittyen blondiin tukkaan ja yleisesti non-stop hiuskriisiin? Se ei nimittäin tule loppumaan todennäköisesti ikinä. En edes muista kuinka monta vuotta taaksepäin aloitin sen ”kasvatan oman tukan esiin”-tavoitteen, siitä on varmaan ainakin kolme tai neljä vuotta.. Aina repsahdan! En muista tosin milloin olisin ollut näin hyvässä vaiheessa tämän kasvatuksen kanssa, mutta ette arvaa.. Sitten tulee peliin se vanha ”kalpeuskompleksi” kun näin talvisin ja keväisin voi itseään verrata lähinnä lakanaan. Olen tullut siihen tulokseen, että kai se on vain myönnettävä ettei minulle vain sovi tumma tukka! Selailin alkuviikosta läppäriltä jotain aivan ikivanhoja kuvia ja tulin muutenkin siihen tulokseen, että hemmetti soikoon, tukka saisi luvan kasvaa nopeampaa vauhtia! Iski järkyttävä hiusmasis kun tajusin ettei tukka ole ollut varmasti kymmeneen vuoteen näin lyhyt kun nyt. Yäk!

Olen sanonut tämän varmaan tuhat kertaa, mutta jauhetaan vielä vähän lisää! Olin ennen niin vannoutunut sen leijonanharja-pöhötukan kanssa, ettei ilman isoa tukkaa voinut lähteä oikeastaan minnekään. Silti jaksoin aina jurnuttaa sitä kuinka tukka on huonossa kunnossa tai ohut tai sitä tai tuota, mitä nyt milloinkin. Voin kertoa etten ole vielä ikinä käynyt läpi samanlaista hiuskriisiä kun viimeisen vuoden aikana kun oikeasti yli puolet hiuksista ovat tippuneet jonkun hormonimyrskyn seurauksena päästä ja kasvaneet sitten uudelleen takaisin. Nythän suurin osa tukastani on semmoista 13cm mittaista, jota ei oikein vähennä myöskään tämä värikriiseily. Kukaan muu ei varmaan olisi edes huomannut koko tätä hiusrumbaani ellen niin kovasti olisi itse siitä jauhanut, mutta viimeistään vuoden päästä on parempi tilanne kun koko tukka on kunnolla kokopitkä! Tämä on yksi syy siihen miksen vain yksinkertaisesti ole jaksanut pitkään aikaan napsia blogiin asukuviakaan, kun on jatkuvasti päällä tämä kriisi tukan kanssa, vaikkei nyt enää tosin mistään varsinaisesta kriisistä voida puhua, mutta siltikin. Aivan kamalaa! Olisi niin paljon helpompi olla mies, ettei tarvitsisi jatkuvasti harmitella päätään puhki aivan typeriä juttuja.

Pointti oli se, että vasta ”oikean” kriisin jälkeen on tajunnut kuinka pinnallista jurnutusta on tullut ennen harrastettua hiusten suhteen. Eikä nyt sillä, että hiukset todellakaan olisivat koko elämä, mutta ovathan ne naisille suuressa roolissa ja voin kertoa että ainakin itselleni nämä kuluneen vuoden hiusongelmat ovat varmaan rankimpia juttuja tässä muutaman vuoden sisään. Samalla jotenkin raivostuttaa miten voimakkaasti elimistö reagoi e-pillereihin sun muihin hormonivalmisteisiin, että lopetus tai hormonivaihtelut voivat saada aikaan näinkin voimakkaita reaktioita, siltikin niitä määrätään vaivaan kun vaivaan kun karkkia vain. Toki niitä reaktioita voivat laukaista muutkin asiat kun nuo, mutta siltikin.. Olen alkanut epäilemään itselläni jotain alttiutta veritulppaan, niin omituisia pyörtymiskohtauksia sain ennen, jotka katosivat tuosta vain heti kun lopetin nuo valmisteet. Creepy!

Kai tässä olisi suuremmat ongelmat kyseessä, jossei uutta tukkaa kasvaisi ollenkaan, koska toki nyt kasvaa kivaa vauhtia ja todella vahvana. Kai tämä kriiseily on niin juurtunut minuun. Silloin kun ei kriiseillä tukan kunnosta, niin ainakin siitä väristä sitten! Ja juuri nyt kun ehdin luvata etten enää vaalenna tukkaa, niin tulee sitten Suomeen se Olaplex, joka lupaa vaalentaa hiusta ilman täystuhoa. Ensi viikolla nimittäin kampaaja ja tässä reilun kuukauden pähkäilyn jälkeen olen päättänyt antaa viimeisen mahdollisuuden sille blondille! Jossei tukka tunnu pysyvän edes tuon Olaplex-blondin jälkeen paremmassa kunnossa aiempaan blondiin, niin lupaan antaa pelin periksi 😀

Oli pakko päästä purkamaan ajatuksia tästä hiusjutusta, joka nyt vaan piinaa. Toivottavasti tuo ensi viikon kampaaja ja (mahdollinen, lakosta riippuva :D) tuleva Portugalin reissu aurinkoineen vähän auttavat tätä kriiseilyä!! Muutenkin tullut taas kova himo pitkään tukkaan ja todennäköisesti testailen viimeistään kesällä sitä Mago-pidennystä, jee!

Lauantai! Ja aurinko! Kävelin eilen töistä kotiin 5km ja pitäisi ottaa työmatkaliikkuminen muutenkin vähän aktiivisemmin tavaksi. Olen yrittänyt metsästää itselleni netistä polkupyörää jo useamman viikon, muttei käytetyistä ainakaan ole vielä löytynyt potenitaalista. Jos teillä jollakulla on nurkissa pyörimässä naisten polkupyörää josta haluaisitte eroon, niin laittakaa viestiä! Uskokaa tai älkää, mutten ole tämän kohta neljän Helsinki-vuoden aikana ajanut täällä vielä kertaakaan pyörällä 😀 Olisi ehkä aikakin, pyöräily on kesällä nimittäin hauskaa ja kun pääsee aikalailla samassa ajassa bussin kanssa, niin ei voi oikeastaan muuta kun voittaa, heheh.

Tein taas kerran erään löydön omasta kylppärin kaapista joku aika sitten. Joskus aikaa ennen kuivashampoobuumia viitisen vuotta sitten kului omaan tukkaan hiuspuuteria aika kiitettävästi, sillä kun saa taltutettua mainiosti pyörteet ja kohotettua tyveä, ainut huono juttu on ehkä lähmäisyys joka täytyy pestä tehokkaalla shampoolla pois tukasta. Omat hiuspuuterini olivat lojuneet käyttämättöminä kaapissa useamman vuoden kunnes korkkasin nyt uudelleen tuon Lanzan käyttöön. Aivan paras! Täytyy ottaa nämä taas aktiivisempaan käyttöön, olin jo aivan ehtinyt unohtaa kuinka hyvin näillä saa rakennettä lättänään tukkaan.

Nyt eletään muutenkin ihmeellisiä aikoja… Päädyin nimittäin toissapäivänä repimään kaikki teippipidennykset irti tukasta. Ja nämä pari päivää ilman pidennyksiä ovat pisin aika jota olen ollut omalla tukalla siis useaan vuoteen! Aivan älytöntä. En muutenkaan muista milloin olisin viimeksi ollut näin tummatukkaisena tai ”omalla värillä”. Parin viikon kuluttua olisi tarkoitus vissiin pistää Olaplex pauhaamaan ja vähän vaalentaa kesäksi. (uups!)

Vaikkei siinä Rapunzelin tukassa itsessään mitään vikaa laadullisesti ollutkaan, oli nuo teipit koko tämän muutaman kuukauden aikalailla väliaikainen ratkaisu sillä aikaa kun kasvattaa omaa tukkaa tai keksii muuta hauskaa. Muutama vuosi taukoa teipeistä, enkä nyt jälkeenpäin kyllä ihmettele miksi, en vain ikinä totu niihin ja ärsyttävin juttu ikinä on se kuin teippiosiot menevät ”palkeiksi”. Saa nähdä testailenko sitä Mago-pidennystä jossain vaiheessa, mutta tällä hetkellä on niin vapauttava olo päästä noista teipeistä eroon! Tämänkin vuoksi tulevat nuo hiuspuuterit varmasti tarpeeseen 😀

Nuo tilaamani Niken verkkarit ovat olleet muuten yllättäen jokapäiväisessä käytössä sen jälkeen kun paketti kannettiin kotiin. Omani tilasin Nellyn -30% alesta josta loppuivat jo ajat sitten, mutta näitä löytyy esimerkiksi Zalandolta täältä. Parasta näissä on se, että ovat tyköistuvat ja siistit, mutta silti rennot! Itseltäni löytyy noiden uusien mustien lisäksi myös ne vanhat harmaat 🙂

Mietin miksi näytän niin oudolle, mutta hoksasin sen johtuvan siitä ettei alaripsissä ole ripsiväriä! Outoa miten pienetkin asiat vaikuttavat 😀

Meidän Portugalin reissuu alkaa muuten olla pari viikkoa aikaa ja tällä hetkellä stressaa lähinnä TAP:in mahdollinen lentäjien lakko meidän menolennon ajankohtana. ”jee”, saa nähdä päästäänkö koko reissuun. En kyllä ala jos kesän ainut lomaviikko menee mönkään lakkoilun vuoksi!! Onneksi tässä nyt on vielä aikaa. 

Että semmoista! Lähden pikkuhiljaa pihaan paistattelemaan auringossa. Välipäivityksenä siihen spirulina- ja chlorellakuuriin, niin jo nyt olen huomannut että naamaan on ilmestynyt hulluna pisamia vaikken ole oikeastaan vielä aurinkoa ottanutkaan. Voi tietysti olla aivan sattumaa, niitä nyt ilmenee aina keväisin ilman sen kummempaa paahtamista, mutta olenpa kiinnittänyt huomiota 😀

Sisältää kaupallisen linkin.

Mukavaa viikon alkua! Tässä eletään pienessä ”vaalihuumassa” ja toivottavasti myös moni teistä kävi äänestämässä ja vaikuttamassa! Nyt lähipäivinä ovat sanat ”jatkojytky”ja ”jälkijytky” aiheuttaneet semmoista oksennusrefleksiä ainakin itsessäni, että jos joku asia pitäisi kieltää täällä lailla niin noiden sanojen käyttö 😀 Samalla en ihan oikeasti kertakaikkiaan voi ymmärtää miten voi nykymaailmassa olla esimerkiksi mahdollista että eräs Herra Hakkarainen valitaan uudestaan kaiken jälkeen. Ei. Vaan. Voi. Ymmärtää.. En nyt henkilökohtaisesti sinänsä vastusta mitään puoluetta, mutta mikä tahansa puolue saa itsensä näyttämään typerältä siinä vaiheessa kun se ydin tiivistyy tämmöisiin tyyppeihin jotka heiluvat mökillä viinapullon kanssa ja heilastelevat alaikäisten pikkutyttöjen kanssa. Ihan totta!! Ihan rehellisesti haluaisin tietää että kuka?! (äänestää) No mutta, äänet ratkaisevat 😀

Itse olin vielä pari viikkoa taaksepäin vähän hälläväliäasenteella koko äänestyksen kanssa koska en oikein ollut varma ketä äänestäisin. Sopiva ehdokas kuitenkin lopulta löytyi ja vaikkei äänimäärällä vielä menty sisälle, niin tulipahan tehtyä. Sanotaan nyt viimeisen reilun viikon aikana politiikka on ollut kovana puheenaiheena niin kotona kun työpaikallakin ja varsinkin kun itse olen ennen täällä mesonnut monista asioista, jotka ovat Suomessa joko hyvin tai huonosti, niin en itse henkilökohtaisesti olisi antanut itselleni enää oikeutta marista mistään, ellei ole äänestämällä edes pyrkinyt vaikuttamaan asioihin haluamallaan tavalla. Sunnuntaina tuli sitten sama tunne kun viime vaaleissa, että ”onneksi raahautui sinne vaaliuurnalle”, jossei itse raahaudu niin aina löytyy sitten niitä jotka äänestävät jaloillaan (tai tässä tapauksessa äänillään), olipa sitten kuinka extremeen suuntaan tahansa 😀

kuva täältä

Itse näen, että satsaamalla nimenomaan tulevaisuuteen ja ennaltaehkäisevään työhön esimerkiksi nuorten kohdalla, saadaan jotakin aikaan sen sijaan että poljettaisiin paikallaan. Omasta mielestäni se ei ratkaise mitään että sysätään verorahoista ihmisille kuukaudessa enemmän rahaa käteen vaan nimenomaan se, että ne  verorahat sysätään tulevaisuuden puolesta ja ajatellaan pitkällä aikavälillä. Jos itse olisin poliitikko, olisin kampanjoinut (kuten vanhojen postausten perusteella varmaan tullut ilmi) varmasti työveron alentamisen, tulevaisuudessakin ilmaisen ja laadukkaan koulutuksen, opiskelijoiden tulorajojen nostamisen, työllistymisen kehittämisen (ja tekemällä edes osatyöllistymisestä kannattavaa) ja nimenomaan sen puolesta, että kannustettaisiin jokaista jo nuoresta pitäen ottamaan kaikki irti omasta elämästään ja tarjottaisiin niitä eväitä menestyä. Suomessa kun ei pitäisi minkään olla esteenä ja nuorissa nimenomaan on se Suomen tulevaisuus. Nyt jos milloin olisi hyvä aika toimia!

Itse en henkilökohtaisesti ymmärrä esimerkiksi tilannetta, jossa ollaan ennemmin vuosikausia työttömänä kun kouluttaudutaan alalle josta niitä töitä todennäköisesti löytyy nyt ja tulevaisuudessa. Itse olen ainakin ihminen joka ennemmin keksii keinoja ja ratkaisuja ennemmin kuin tekosyitä ja mielestäni pitäisi kannustaa enemmän työllistymään, oli se sitten oma ala tai ei. Ainakin omissa silmissäni mikä tahansa työ näyttää CV:ssä niin paljon paremmalta kun ”ei mikään” ja kertoo henkilön asenteestakin paljon, eikös vain?

Lähiviikkoina olen myös todennut, että politiikasta on hankala keskustella tai olla oikeassa, koska mielipiteitä on monia. Tässäpä omani. Olen puhunut 😀

Jess! Taas mennään perjantaissa. Tosin ehkä vähän ankeampi perjantai heräillä harmauteen ja tihkusateeseen, mutta ei jaksa valittaa. Viikonloppuna juhlitaan synttäreitä ja huomenna onkin siihen liittyen tiedossa dinneriä ulkona. Useimmiten kun tulee käytyä ulkona syömässä lähinnä joissain vanhoissa vakkaripaikoissa tai sitten kavereiden kutsumina, on monesti listannut ravintoloita joissa itse on pitkään halunnut käydä. Yhdenhän näistä (esim Patronas) sain viime kesänä varmaan parin vuoden jahkailun jälkeen kuitattua pois (hei ja ei unohdeta Stefan’s steakhousea, mutta siitä taitaakin jo olla pari vuotta). 

Nyt kun tuli sitten ajankohtaiseksi miettiä niitä ravintoloita joissa on aina halunnut käydä, ei se käynytkään ihan niin helposti kun oli kuvitellut 😀 Olin mielestäni tehnyt listaa ainakin viidestä paikasta jotka ovat ”tavoitelistalla”, mutta yhtäkkiä ei sitten tullutkaan mieleen muita kun Farang ja Gaijin. Kumpaankaan näistä ei tosin olla nytkään menossa, mutta toivottavasti hyvää ruokaa silti piisaa huomenna. Ja tähän loppuun pakko tokaista, että ainut asia joka ehkä Käpylässä ärsyttää on ettei täällä ole lähistöllä niin hyvää valikoimaa ravintoloita kun Alppilassa oli. Toki löytyy Thaikku (joka tosin yleensä auki miten sattuu) ja El Karimin egyptiläinen, mutta siinäpä ne aikalailla ovat eikä esimerkiksi hyvää pizzaa saa mistään lähistöltä! Ennen kun tuli käytyä Weeruskassa lähes viikottain. Valintakysymyksiä nämäkin 😀

Tässä muuten mun ehdoton uusi lemppari noista Dolce gusto-kahveista, Dallmayr Prodomo joka on verkkokaupan mukaan yksi Saksan suosituimmista kahveista. Lähiaikoina olen muutenkin tykästynyt noihin Dolce Guston ”peruskahveihin” eli Zoegas-valikoimaan ja jättänyt lattet taas hetkeksi paussille. Harmi vaan että tuota Dallmayria saa vaan tuolta nettikaupan puolelta!

Asiasta miljoonanteen! Olen nimittäin nyt lähiaikoina tutkinut netistä vähän Mago-pidennyksiä ja pistänyt ne vakavasti harkintaan. Tuon Magonhan sanotaan olevan tällä hetkellä kaikken luonnollisin ja hellävaraisin pidennystekniikka kun osiot kiinnitetään solmulla puuvillalangalla. Itseäni on alkanut tässä vajaan puolen vuoden aikana raivostuttaa teipit, koska usein menevät ärsyttäviksi ”palkeiksi” vaikka tuo Rapunzelin pidennyshius itsessään onkin yllättävän hyvää ollut. Nyt on muistunut mieleen miksi en tosiaan moneen vuoteen teippejä halunnut laittaa. Enkä enää haluaisi sinettejäkään pistää. En tunne henkilökohtaisesti ketään jolla olisi näistä kokemusta ja kyselisinkin, että onko joku teistä testannut Magoa? Mitä olette tykänneet ja onko suositella Helsingissä mitään paikkaa Magojen laittoon? 🙂

Löysin youtubesta allaolevan videon Magosta, jos jotakuta muuta kiinnostaa perehtyä aiheeseen!

Kivaa viikonloppua! Itse lähden vyörymään töihin päin!

Ps. Ainiin ja Scholl-arvonnan voittaja on arvottu ja palkinto toimitettu onnekkaalle 🙂

Maanantaita! Pikkuhiljaa alkaa itse jos kukin olla vähän kujalla näiden päivien kanssa. Ei voi ainakaan väittää ettei olisi saanut pääsiäisenä makoilla, ei sillä ettei tässä vielä paria päivää lepäilisi 😉

On jotenkin ainakin omalla kohdallani huojentavaa, ettei pääsiäiseen liity samanlaisia piilovelvollisuuksia kuten nyt vaikka jouluun. ”Pakko” hommata lahjat, jouluruoat, suunnitella viettopaikka, aikataulut.. Joulu on jotenkin aina ollut itselleni ahdistava juhla, koska tuntuu ettei koskaan saa oikeasti vain olla pyhien yli ilman pakkoa tehdä mitään. Joulu kun tursuaa läpi tuolloin televisiostakin, eikä sitä nyt oikeastaan pahemmin pääse minnekään pakoon ja koko hössötys alkaa jo kuukausia etukäteen. Niin monta joulua on pitänyt lähteä jonnekin evakkoon, muttei vieläkään saanut aikaiseksi. Ihanaa kuitenkin kun saa kerrankin lojua kotona usean päivän nuhjuverkkareissa ilman pakkoa oikeastaan mistään. Näin niiden pyhien pitäisikin mennä 😀

Mitäs sitten on tullut puuhailtua pitkän viikonlopun aikana? Ei nimittäin todellakaan mitään tähdellistä ellei nyt muistella sitä herkkujen määrää tai paria juoksulenkkiä. Oma juoksumoodini on ollut talven ajan aivan horroksessa niitä kuntosalin juoksumatolla juoksuja lukuunottamatta. Matolla ja maastossa juoksua ei kuitenkaan voi toisiinsa verrata, ainakin omalla kohdallani matolla juoksu on aina jotenkin rasittavaa kun taas ulkona juoksu on se mikä saa ihan tosissaan koukkuun! Nyt kun saatu kevään juoksulenkit korkattua, niin olisi tavoitteena juosta ainakin kahdesti viikossa 5-10km kuntosalitreenien ohella. Mikä parasta niin tänä vuonna on lisäksi vielä aivan uudet lenkkeilymaastot sen vanhan Keskuspuiston ja Töölönlahden tilalla. Käytiin lauantaina Bixun kanssa juoksemassa lähitienoolla ja aivan parasta vain juosta eteenpäin vaikkei olisi oikeastaan mitään hajua minne on menossa!

Noita lempparimuffinseja tuli myös leivottua lauantaina. Ehkä paras satsi tähän asti! Laitoin jokaiseen ihan megaison palan valkosuklaata tällä kertaa ja ei vitsit!! Reseptihän löytyy täältä, paitsi että nykyisin olen korvannut vadelmat mustikoilla. (Ja muutenkin teen aina tuon taikinan tuplana, silti ne muffinsit aina hupenee saman viikonlopun aikana..)

Vihersmoothieta treenin jälkeen

Siihen otsikseen totuttelua 😀

Ja joku sekalainen kuva kun lakkailtiin työkaverin kanssa mustat mattalakat. Täytyy ehkä itse myös käydä ostamassa tuo OPI:n mattalakka, saa vanhat sävyt herätettyä henkiin ihan uudella tavalla kun laittaa päälle mattakerroksen 🙂

Katsotaan jos sitä jaksaisi tänään heittää vielä pääsiäisen kolmannen juoksulenkin. Ensin kuitenkin pyhien vikat aamukahvit!!