Tarot-ennustajalla Los Angelesissä

Olin nuorena todella kiinnostunut kaikesta yliluonnollisesta. Ufot, noituus ja yleisesti kaikki paranormaali. Kävin kaluamassa ala-asteella läpi koko Jyväskylän kaupunginkirjaston parapsykologian hyllykön ja X-files oli ehdottomasti lempparisarjani kaikista. Jostain syystä kaikki moiset ”hömpötykset” ovat olleet lähes koko aikuisikäni melkolailla taka-alalla, kunnes nyt ihan vuoden-parin sisällä kiinnostus on taas alkanut nousta pintaan. Useimmat pitävät minua pöhkönä kun selitän voimakivistä tai muista humputuksista, mutta itselleni ne ovat kiinnostuksen kohde ja tietyllä tavalla viihdettä. En tuputa muille uskomuksiani tai itsekään mitenkään orjallisesti usko yliluonnolliseen. Lähinnä sillä periaatteella, että joskus on hauska miettiä myös jotain vaihtoehtoisia juttuja perinteisten uskomusten tilalle. Ajatusmaailma voi avartua, jos joskus miettii tarkemmin, että voisiko joku asia oikeasti olla toisin tai kenties energioista kiinni.

Kerron salaisuuden: Olen jo hetken miettinyt meneväni selvännäkijälle. Ihan noin kokemuksena. Missään nimessä en odota ihmeitä, mutta haluaisin vain tietää, mitä tulemaan pitää ja että osaisiko ennustaja kohdallani kertoa jotain paikkaansapitävää. Jutun juju oli enemmänkin kokeilla, saisiko käynti minussa aikaan jotain mietittävää. Ajattelemaan asioita, joita ei ole tullut mieleeni aikaisemmin.

Hetken mielijohteesta sitten päätin Loseissa käydä huvikseni Tarot-lukijalla. Googlettelin paikkoja, olin kadulla mennyt yhden paikan ohi, jossa aluksi mietin käyväni. Sitten googlasin kokemuksia ja arvostelut olivat todella huonot. Ennustaja oli kertonut asiakkaalle, että tällä on kirous, joka voidaan poistaa suurella summalla rahaa. Okei, ehkä ei sinne sitten. Käveltiin Hermosasta viereiselle rannalle hengelliseen myymälään, jossa järjestettiin myös korteista lukemista. Kyseinen paikka oli saanut hyvät arvostelut etenkin omistajan asakkailtta. 15min sessio maksoi 25$ ja toivoin pääseväni luettavaksi paikan omistajalle, mutta minut laitettiin toisen ennustajan, Donnan tyköön.

Menimme pieneen koppiin, jossa Donna pisti ajastimen päälle, hörppi vettä mukista ja antoi minulle pakan plärättäväksi, jotta niihin tarttuisi energiaani. Sitten alkoi lukeminen ja minun tuli valita pakasta kortteja. Ensimmäisten minuuttien aikana iski kamala ahdistus tilanteeseen ja olisin halunnut vain pois. Ennustajasta tuli todella huonot vibat, tiedättekö kun jostain ihmisistä oikein huomaa, että nämä puhuvat täyttä sontaa? En kestä sitä jos joudun kuuntelemaan ihmisten ilmiselvää valehtelua, tulee semmoinen tietynlainen kiusaantunut olo, kuten nyt. Melkeinpä kaikki, mitä ennustaja kertoi, oli päinvastaista todellisesta. En edes tajua, miten voikaan edes mennä niin pieleen. Joitakin asioita hän tosin tiesi, mutta nämäkin olivat semmoisia, jotka voisivat tulla kenelle tahansa: Pidän matkustamisesta ja nautin äitiydestä. Tulevaisuus pitää sisällään onnea, mutta minun täytyy pitää myös huolta itsestäni ja ottaa aikaa vain minulle, koska välillä tuntuu, että jokainen haluaa minusta jotain. Noh, nämä voisivat tietysti päteä kehen tahansa.

Noh, toisaalta mitä sitten odotin? Mielessäni ei rehellisyyden nimissä ole erityisiä kysymyksiä, joihin olisin toivonut vastausta. Ehkä suurin osa ennustajalle ajautuvista asiakkaista toivovat vastausta juuri johonkin tiettyyn, jonkinaista mielenrauhaa nimetyn aiheen suhteen. Itse ehkä läksin tilanteeseen juuri testimielessä, halusin tietää auttaisiko kokemus oivaltamaan  jotain tai ajattelemaan jatkossa jotain asiaa eri tavoin. Ennustajien tai selvännäkijöiden tehtävä kun on juuri auttaa ihminen vaihtoehtoiselle polulle, tarjota vaihtoehtoja tai mietittävää tulevaisuuden varalle. En tietysti itsekään odottanut, että istuisin penkkiin ja tämä henkilö kertoisi minulle tarkkaan, mitä tulevaisuudelta on tulossa. Kuulemma kuitenkin paljon onnea nyt kun tuli puheeksi 😀

Noin yleisesti oli pettymys suuri, sillä kokemus olisi voinut olla hyvä, jos vain lukija olisi ollut ammattitaitoinen ja liukuhihna-fiilis olisi puuttunut. Penkissä tuli kertakaikkiaan fiilis, ettei tätä ennustajaa olisi oikeasti voinut vähempää kiinnostaa edes yrittää onkia minusta jotain. Toisaalta, en tiedä olisiko tälle pitänyt sanoa huonosta kokemuksesta? Olin jotenkin niin hämilläni koko jutusta, etten edes ajatellut asiaa. Minulle on kerran aikaisemmin luettu taroteista tutun toimesta ja kokemus oli ihan mieletön. Lukijan ammattitaidolla ja omalla kiinnostuksella on siis todella merkitystä. Jos postaus ekasta tarot-kokemuksesta kiinnostaa, löytyy se täältä.

Mielenkiinnosta kysyn, oletteko te käyneet selvännäkijällä tai ennustajalla? Mikä oli fiilis?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Vinkkejäni matkalle pakkaamiseen ja lomakosmetiikkaa

Reissailtua kun tulee melko usein, koen olevani pakkaamisen suhteen melko pro. Tai siis harvemmin tulee mitään semmoisia tuskailun hetkiä, että äh, mitä sitä nyt tarvitseekaan mukaan. Toki aina voisi varmasti suunnitella matkalaukun sisältöä tarkemminkin, mutta en ole koskaan ylittänyt matkalaukun painorajaa ja koenkin, että yksi syy siihen on juuri järjestelmällisyys pakkailun suhteen.

Aluksi koin kriiseilyä ehkä juuri pojan tavaroiden pakkaamisen kanssa, silloin kun ei vielä ollut kovin selvillä, mitä lapselle oikeasti tarvitsee reissuun mukaan. Onneksi omat jutut ovat kuitenkin varsin selvillä ja aloitan useimmiten reissuille pakkaamisen ihan viimeistään 2-3 päivää ennen lähtöä. Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että lapselle täytyy pakata paljon tavaraa. Ne myös harvemmin ovat semmoisia, joista voi ensimmäisenä karsia. Aloitan pakkausvalmistelut laatimalla paperille listan asioista, jotka tulee muistaa ottaa mukaan. Laturit, kortit, voiteet, aurinkolasit.. mitä näitä nyt onkaan. Listan avulla teen ensipakkauksen, jonka jälkeen on sitten helppo lisätä mukaan unohtuneita juttuja hyvissä ajoin tai karsia pois turhia vaatteita (joita muuten aina pakkaa mukaan ihan liikaa….).

Vaatteiden suhteen pyrin miettimään käytännöllisyyttä. Vaatekappaleita, jotka on helppo yhdistää toisiinsa ja muutenkin mukavia asuja. Tykkään pukeutua lomalla melko rennosti ja mietin usein vaatteet lennollekin siltä kantilta, että niitä voi käyttää paikanpäällä. Eli jossen halua missään tropiikin kohteessa käyttää esimerkiksi hiostavia kireitä farkkuja, niin en pue niitä lennollekaan, vaan esimerkiksi mukavat collegevaatteet. Yleisestikin lennoille kerrospukeutuminen on toimivaa! Pitkähihaisen alle kevyempi paita, jolla voi sitten olla heti laskeutumisen jälkeen lämpimässä kohteessa. Myös kenkien suhteen pyrin monikäyttöisyyteen. Lennoille jalkaan mukavat kengät, joilla on hyvä kävellä myös loman aikana.

En ikinä jaksa kantaa reissuun mukaan täysikokoisia kosmetiikkapurkkeja, vaan mukaan valikoituu aina joko jämäpurkit tai testeri/matkakoot. Olen jotenkin niin nuuka, että käytän aina voiteet, shampoot sun muut aivan viimeiseen pisaraan asti ja välillä jemmaan niitä pohjia juuri tulevia reissuja silmälläpitäen, purkit kun voi jättää kotiin lähtiessä sinne ja näin säästää matkalaukun painossakin! Itse raahaan reissuille melko paljon kosmetiikkaa ja aurinkorasvat, shampoot ja vartalovoiteet ovat semmoisia, jotka hyvin vapauttavat painoa paluumatkalle purkkien jäädessä reissuun.

Jätän aina hiustenkuivaajat ja kihartimet kotiin. Toisaalta en kotonakaan koe näitä mitenkään elintärkeiksi, mutta usein luotan siihen, että majoituksesta löytyy esimerkiksi hiustenkuivaaja. Toisaalta, rantalomilla se meriveden tuivertama ja kuivaama tukka onkin huomattavasti parempi kuin kuivaajalla föönattu, omasta mielestäni siis ainakin.. Myös harjasta suosin reissuilla aina semmoisra miniversiota, joka kulkee arkena muutenkin käsilaukussa mukana.

Nykyään äänikirjat ovat loistavia myös siitä, ettei laukusta mene tilaa kirjojen kantamiseen. Aivan huippua! Ihan parasta on lötkötellä vaikka rantsussa äänikirjaa kuunnellen (joita siis tallennan offline-tilaan) ja kun reissussa on mukana käytännössä kokonainen kirjasto luettavaa tai kuunneltavaa. Ennen kun matkaluettavat veivät laukusta jopa kilon-pari painoa, itse en ikinä raaski jättää niitä kerran luettuja kirjoja kohteeseen.

Muutamia pakkausvinkkejä lapsen kanssa reissaamiseenkin on tullut vastaan..

 

Nykyään pakkaan vaipat ja ruoat mukaan muutamaksi päiväksi, näiden loppuessa sitten ostan jatkossa kohteesta. Matkalaukku kun tulee nykyään aina ihmeen täyteen kun pakkaa omien tavaroiden lisäksi myös lapsen tavarat mukaan (niitä yksittäisiä pakollisia juttuja kun aina riittää…).

Ruokien suhteen lasken myös, että niitä riittää ainakin muutamaksi päiväksi. Esimerkiksi kaurapuurot pakkaan koko matkaksi mukaan, nyt en esimerkiksi luottanut siihen, että Jenkeistä löytyisi mitään kaurapuuro-annospusseja, toisaalta sitten vaikkapa smoothiet ja tuoreet hedelmät on välipaloina semmoisia, joita löytyy täältä vaikka millä mitalla.

Vaatetuksen suhteen olen mennyt sillä linjalla, että ennemmiin sopivasti kuin liikaa. Rantalomalla lapsi viettää paljon aikaa vaippasiltaan ja rannalla UV-asussa, joten myös vaatteita likaantuu vähemmän. Ja matkakohteesta riippuen, aina voi ostaa hätätilanteessa muutamat uudet pöksyt, itse suosin kuitenkin pesulaa. Esimerkiksi puuvillaiset kevyet pitkähihaiset paidat ja housut ovat reissussa pienellä käteviä, hengittävät ja suojaavat uv-säteiltä. Niitä ja trikoopöksyjä tuli itse pääasiassa pakattua naperolle mukaan.

Matkakosmetiikan suhteen lähti itselläni tällä kertaa mukaan Evolven matkakokoista kosmetiikkaa. Näiden on suunniteltu kestävän noin kahden viikon pituisella reissulla, hauska sauma myös päästä kokeilemaan uusia tuotteita loman aikana. Tämä on eka kerta kun itse käytän Evolvea, mutta tykkään! Lempparini näistä matkatuotteista ovat erityisesti Radiant Glow suklaa-kasvonaamio, Superfood shine shampoo ja Daily Defence Moisture Mist-kasvosuihke.

Tuosta kasvonaamiosta on tulossa myöhemmin oma postauksensa, mutta huh tuo shampoo! En ole aikaisemmin kokeillut luonnonkosmetiikan shampoota, mutta nyt tuumailin, että kunhan tukka vain tästä elpyy, eikä niinkään tarvitse enää niin paljoa synteettisen silottavia tuotteita, voisin kokeilla niistäkin luonnollisia tuotteita. Evolven Supefood-shampoo vaahtoaa todella hyvin ja on muutenkin miellyttävä koostumukseltaan. Tuoksu on tuossa melko mieto. Löytyy myös täysikokoisena tuotteena House of Organicilta täältä. Kaikki matkakokoiset tuotteet löytyvät täältä. Mukana myös esim Whamisan minipurkkeja, jotka ovat myös itselläni kulkeneet mukana lyhyillä reissuilla! Nyt oli pitkillä lennoilla mukana Whamisan matkakokoinen Double rich lotion, joka on ollut kyllä matkalla ihan ehdoton tuote. Kosteuttaa tehokkaasti ihoa auringonoton jälkeen ja varsinkin lentojen aikana.

Kangasnaamioita pakkasin myös reissuun mukaan ja niillä onkin tullut hellittyä kasvojen ihoa auringonoton jälkeen. Aikaisemman sheetmask-haasteen aikana totesin, että KOCOSTAR:in Camelia Happy Mask voisi toimia erityisen hyvin rantalomalla ja lennoilla. Lisäksi lähti mukaan Slice maskeistä aloe-viipaleet, molemmat nyt -25% muuten. Ja olin oikeassa! Kangasnaamiot ovat aurinkolomalla kyllä todella hyviä! Oli pakko eilen käydä sheet mask- tutkimusmatkalla Sephorassa ostamassa lisää 😀

Aurinkovoiteista olen jo jonkin aikaa suosinut luonnollisia tuotteita. Parhaimmaksi luonnolliseksi aurinkovoidesarjaksi olen todennut Algamariksen! Aivan huippu. Nyt lähti matkaan merkin kasvojen suojavoide SK30, samoin pojalla on käytössä Algamariksen tuhti lasten SK50-voide. Aurinkoöljynä tykkään kovasti tuosta Biosoliksen myöskin luonnollisesta karanjaöljystä suojakertoimella 20.

Pakko muuten myös mainita noista Neal’s Yard Remediesin kasvoliinoista, jotka ovat ihan super reissussa! Hellävaraiset puhdistusliinat poistavat iholta meikin ja epäpuhtaudet, sekä sisältävät ihoa rauhoittavaa laventelia ja aloe veraa. Ripsenpidennysten kanssa olen muutenkin alkanut suosia välillä puhdistusliinoja, varsinkin ekoina päivinä ripsien laiton jälkeen kun ei raaski silmiä kastella. Kätevät myös lennoilla tai rannalla kun haluaa helposti puhdistaa ja virkistää kasvot. Nämä on muuten valmistettu biohajoavasta luomupuuvillasta.

Kohta kutsuu ranta! Lähipäivinä tulossa ekat matkakuulumiset <3

 

Osa tuotteista saatu. Sisältää kaupallisia linkkejä.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Rennon polkkatukan paluu

Moikka täältä Havaijilta! Tietokoneilu on jäänyt lomalla minimiin, eikä järkkärikään ole aina kulkenut täällä mukana. Lomaterkkuja ei siis blogin puolella ole vielä näkynyt, mutta Instassa (@iines) senkin edestä. Pyrin lähipäivinä raapustamaan ekat jutut täältä, nyt en ole jaksanut ottaa stressiä mistään, vaan keskittynyt siihen olennaiseen eli lomaan 🙂 Ennen matkaa en ehtinyt esitellä uutta tukkaa täällä, joten nyt olisi sen vuoro.

Olin kesällä pienessä kriisissä kun vuosien luottokampaajani muutti Sveitsiin. Olen se, joka on erityisen uskollinen kampaajalleen ja haluan tyypin, joka oikeasti ymmärtää minua (ja hiuksiani, haha) ja kenellä käyn säännöllisesti vuositolkulla. Kriteerina on tietty myös osaaminen pidennysten suhteen ja lukuisten suositusten siivittämänä palasin vuosien tauon jälkeen asiakkaaksi Uudenmaankadun Qhairiin, tällä kertaa pidennysgurulle Marialle. Maria tekee sinetit todella ohuina, itselläni on ollut jopa neljäsosaan leikattuja sinettejä ja uskotte varmasti, että ne ovat todella huomaamattomia. Yksikään sinetti ei ole tähän mennessä eli noin 4kk aikana irronnut tai häirinnyt niin, että olisin halunnut sen poistaa.

Katkeilu on ollut suuri ongelma ja sen vuoksi en toistaiseksi halua pidennyksistä luopua. Instaan postasinkin taannoin storiesin puolelle kuvaa omasta todella katkeilleesta tukastani, joka on kertakaikkiaan järkyttävä. Tukka on kauttaaltaan katkennut vaalennuksesta noin 15cm päästä tyvestä ja nyt siis edelleen käynnissä oman sävyn kasvatusprojekti. Jatkossakaan en aio enää tukkaani vaalentaa. Uusi hius on ollut todella hyväkuntoista ja vahvaa nyt kun en ole kertaakaan kesän jälkeen vaalentanut tai raidoittanut. Pidennyksillä olemme tuoneet tukkaan tuuheutta, pituutta, sekä nyt täyttäneet sivuhiusten koloa, joka toi kivasti massaa eteen.

Viimeiset pari kertaa on laitettu Id Hairin B’Long Pro-hiusta, joka on aivan super. Nyt kuitenkin kaivoin omia pidennysvarastoja ja halusin käyttää kaapeista pois viime vuonna ostettuja Rapunzelin sinettejä, jotka pian ovat jo liian vaaleita omaan tukkaan: Saapi nähdä huomaanko eron käytössä huomattavasti laadukkaampaan B*Longiin verrattuna! Vaikka kyllä itse olen aina tykännytkin todella paljon Rapunzelista ja nimenomaan sen vuoksi, että se on niin höttöistä, että uppoaa hyvin tähän omaan haperoon 😀 Näin muutaman pesun jälkeen voisin todeta, että B*Longin tukan saa ainakin huomattavasti helpommin selväksi kun tämän Rapunzelin..

Hetken mielijohteesta päätimme Marian kanssa yhteistuumin pätkäistä tukan pitkäksi polkaksi, vaikka alkuun olin jotenkin aivan kauhuissani ajatuksesta. Kriiseilin edelleen jatkuneen katkeilun kanssa ja kysyin jo Marialta, että mitä hän tekisi, jos kyseessä olisi hänen tukkansa? Vastaus oli ehdoton: Leikkaisin! Muutama suostuttelulause ja sitten oltiinkin jo sakset kädessä. Viimeksi tukka jätettiin kesän polkkamallissa pidemmäksi takaa, mutta nyt leikattiin huolella myös niskasta. Hiukset saa kuitenkin ponnarille, ylös vedetty nuttura onkin jo sitten haastavampi, mutta ehkä kuukauden-parin päästä onnistuu paremmin. Vielä näin pitkään tasapitkään omaan tukkaan on matkaa, mutta vaaleaa huonoa latvaa onneksi enää niin vähän jäljellä, että katkeilu tuskin enää jatkuu ainakaan kauaa.

Vaikka aluksi pelkäsinkin taas hiusten pätkäisemistä, on näillä ollut niin paljon helpompi ja mukavampi olla kuin sillä pidemmällä pidennysreuhkalla. Kyllästyn polkkaankin usein melko nopsaa ja sitten haluankin sitä pituutta lisää, mutta tällä kertaa toivon viihtyväni tässä mallissa hieman pidempään. Ihana juttu kun tukka tuntuu ja näyttää niin paljon paksummalta kun pituutta on vähemmän, sekä huonot latvat saivat kyytiä. Kasvatusprojekti siis jatkuu edelleen, mutta hyvässä vauhdissa ollaan! Tulipahan taas kokeiltua jotain uutta.

Mitä tykkäätte? Lyhyt vai pitkä, kumpi on parempi?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 13 kommenttia.

Mitä teen työkseni ja mikä siinä on parasta?

Työasiat ovat kiinnostaneet blogissa paljon. Aikaisemmin ja toki sen jälkeen kun vaihdoin kesällä alaa. Jotain olenkin tänne työstäni kirjoittanut, mutta ajattelin, että olisi hauska tehdä postaus siitä, mitä teen ja mikä työssäni on parasta. Mitä työni sitten käytännössä on? Teen tulospohjaista onlinemarkkinointia, eli tuotan asiakkailleni näkyvyyttä ja myyntiä eri kanavissa, pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Asiakkaitani ovat esimerkiksi muodin ja kauneuden verkkokaupat. Pyrin miettimään heille keinoja saada lisättyä myyntiä, näkyvyyttä tuotevalikoimalle, sekä tarvittaessa erilaisia muita viestinnän tai tekniikan ratkaisuja.

Pääasiassa työpäiväni koostuvat sähköpostittelusta, verkkokauppojen valikoiman ja kiinnostavien tuotteiden bongailusta, sekä tottakai myös vaikuttajien kanssa kommunikoinnista ja erilaisten yhteistöiden suunnittelusta. Mietin, mikä voisi olla ajankohtaista, mikä tuote voisi myydä hyvin ja missä kanavassa. Miten yhteistyön voisi toteuttaa ja mikä sen kohdeyleisö olisi. Kuulostaa ehkä varsin simppeliltä, mutta loppupeleissä homma vaatii jatkuvaa ideointia, ajattelutyötä, reagointia ja hurjasti näpyttelyä. Päivisin ei kyllä tarvitse peukaloitaan pyöritellä, joka sopii minulle loistavasti. Aivan huippua jokatapauksessa! Syksyllä vietin päivän I love me-messuilla, jossa kävin moikkaamassa asiakkaitani, joulun alla järkkäsin meille keväälle säännöllisen yritysjoogan, tietysti tapaan myös säännöllisesti asiakkaitani ja yhteistyökumppaneita. Kaikenlaista erilaista hommaa loppupeleissä.

Tässäpä muutama seikka, jotka ovat parasta työssäni:

 

Työnteko onnistuu käytännöstä missä tahansa. Pidän välillä etäpäiviä, jolloin työskentelen kotoa käsin, etäpäivinä säästän arvokasta aikaa kun ei tarvitse raahautua keskustaan toimistolle tai millään tapaa ehostautua. Töitä voi tehdä niin sängyssä, sohvalla kun keittiönpöydän ääressäkin. Miksei nyt periaatteessa ulkomailtakin 🙂 Juuri yksi päivä päätin hetken mielijohteesta mennä Espresso Houseen aamupalalle (ja ihanalle golden lattelle!) ja tein samalla tunnin verran töitä kahvilasta käsin. Useaan otteeseen ollaan myös Jutan kanssa pidetty kahviloissa ”kimppa-työpäiviä”. Itseäni vaihteleva työympäristö ainakin inspiroi.

Saan tehdä töitä ihanien ja inspiroivien ihmisten kanssa. Yritykset, joiden ajatusmaailman takana voin itsekin seistä, kuten esimerkiksi luonnonkosmetiikan, kauneuden ja hyvinvoinnin yritykset, bloggaajat ja muut yhteistyökumppanit. Pidän hurjasti ihmisten kanssa olemisesta, ideoinnista ja siitä, että voin kenties olla heille avuksi. Nykypäivänä kun verkostoituminen todella on tärkeää. Löysinhän itsekin työpaikkani juuri blogini kautta verkostoitumisen ansiosta. Itse en voi sietää meininkiä, jossa toiset ihmiset ovat vain tapa hyötyä itse jostain. Toisaalta, vaikka osaankin pitää puoleni, saatan joskus olla itse liiankin kiltti. Mielestäni on kuitenkin tärkeä lähestyä maailmaa sillä ajattelutavalla, että yhdessä hyvä tulee. Kun yhdistää monen tekijän hyvät taidot ja tiedot, voi saada aikaan vaikka mitä. Yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen onkin todella tärkeää, ei missään nimessä hyväksikäyttö ja oman navan ajattelu.

Saan itse suunnitella mitä teen ja milloin. Toki välillä on tapaamisia, paltsuja ja deadlineja, joista ei voi joustaa, mutta noin yleisesti voin itse suunnitella, että teenkö töitä aamuseiskalta vai iltakahdeksalta. Yleensä avaan työläppärin aamulla heti herätessä, jolloin saan yleensä tehokasta työaikaa 1-2h. Jos keskellä päivää on joku meno, voin tehdä päivän loput hommat esimerkiksi työmatkalla junassa tai Tommin kyydissä, tai sitten kotiin päästyäni. Pyrin kuitenkin siihen, että saan mahdollisimman paljon aikaan jo aamusta. Joskus saattaa mieleeni tulla sunnuntai-iltana joku homma, jonka haluan hoitaa ja silloin saatan hetkeksi kääntää työmoodin päälle. Vastavuoroisesti saatan joskus sitten käydä keskellä päivää esimerkiksi jossain blogitapahtumassa. Pääasia, että työtunnit tulevat täyteen, tekipä töitä sitten 9-17 tai silloin kun se itselleen parhaiten sopii.

Koen, että tämmöinen työskentelytapa on itselleni se paras. Teet työtä silloin kun olet kaikkein tuottavin. Silloin saatat saada tehtyä tunnissa hommat, joihin menisi 3h silloin kun et kenties taas ole sillä kaikkein tuottavimmalla tuulella. Itselleni on myös tärkeää työtiimi ja ilmapiiri, jossa luotetaan toisiin ja siihen, että jokainen hoitaa oman hommansa.

Toisaalta luovassa ajattelutyössä on myös kääntöpuolensa. Ennenhän olen tehnyt melko paljon manuaalista työtä ja prosesseja, jotka toistuvat aina samana. Työ on ollut töissä ja that’s it. Siihen ei ole liittynyt mitään, mitä voisin tai edes kiinnostaisi miettiä kotona. Pankin palveluprosessit, kuinka myisin enemmän yms. Suoraan sanottuna ei olisi voinut vähempää kiinnostaa aikaisemmin miettiä työasioita kotona, koska niihin ei ollut minkäänlaista henkilökohtaista intressiä.

Syksyn mittaan olen oppinut, että jatkuva luovuus voi todella olla aivoille rasittavaa. Käytännössä mietin kokoajan uusia ideoita, miten tekisin jonkun asian ja työ on todella erilaista kun aikaisemmin tekemäni rutiininomainen manuaalityö, joka hoitui jopa melkein automaatiolla. Olen huomannut, että luovan työn kanssa on vaikeampi irtaantua työmoodista. Pää kun on jatkuvasti mukana kulkeva toimisto ja ajatus laukkaa välillä aivan jatkuvasti. Siksi ehkä arjen rentoutumiskeinot ovatkin nousseet syksyn mittaan enemmän ajankohtaiseksi. Tilanne kun on ollut itselleni myös uusi. Valtavan mieleinen kuitenkin!

Millaista työtä te teette? Mikä siinä on parasta?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 16 kommenttia.

Heleyttävä kauneusnektari ja pari muuta ihonhoidon poimintaa

Huomenta ja terkut Loseista. Jet lag painaa päälle yllättävän kovasti ja muutenkin on ollut pientä härdelliä loman alkuun. Reaaliaikaisia lomaterkkuja ei siis ole vielä tulossa, mutta muutama kauneustärppi. Tässäpä siis muutama mielenkiintoinen ihonhoidon tuote näin vuoden ekojen viikkojen kunniaksi. Nämä tuotteet ansaitsevat erityismaininnan tammikuun testituotteista!

Tata Harperin suihkutettava kasvovesi Hydrating Floral Essence vilahti jo aikaisemmassa postauksessa. Brändinä on Tata Harper luonnonkosmetiikan edelläkävijä ja pyrkii tuotteissaan hyödyntämään alan tuoreimpia innovaatioita ja teknologiaa. Luonnonkosmetiikan luksusmerkki on yksi menestyneimmistä brändeistä alalla ja itsekin olen mielenkiinnolla tutustunut nyt pariin merkin tuotteeseen. Kosteuttava kasvosuihke sisältää ihossa luontaisestikin esiintyvää hyraulonihappoa, joka tasapainoittaa ihon kosteustasapainoa. Antioksidanttipitoinen taikapähkinäuute estää kosteuden haihtumista iholta, samalla kiinteyttäen, tulehduksia vähentäen ja ihohuokosia supistaen.

Suihke on äärimmäisen hienojakoinen ja kaikista kokeilemistani kauneussuihkeista tämä ehkä juuri eniten kiinteyttää ihoa. Ehkä se vaikutelma tulee juuri tuosta ihohuokosten supistumisesta. Itse käytän tätä huolellisen puhdistuksen jälkeen ennen seerumia. Nykyään beauty mistit ovat omassa ihonhoitorutiinissani ihan perusjuttu! Olen myös kokeillut tätä meikin päälle ja sopii myös erinomaisesti kasvojen virkistykseen päivällä, ilman pelkoa meikin leviämisestä, koska suihke on tosiaan todella hienojakoista ja imeytyy ihoon hujauksessa.

Vartalovoiteiden osalta olen syksystä saakka vannonut Nurmen nimeen. Merkiltä löytyy nimittäin aivan mielettömän ihana valikoima hoitotuotteita kuivalle talvihipiälle. Lisäksi on voiteiden laatu täyttä kymppiä ja teho tulee juurikin ylellisistä kasviperäisistä öljyistä, jotka hellivät ihoa ja kosteuttavat pitkäjaksoisesti. Vaihtoehto myös tujumpia vartalotuotteita rakastaville, jotka etsivät vähemmän esanssista vaihtoehtoa esimerkiksi The Body Shopin vartalovoiteiden ohelle, jotka tosin nekin ovat aivan ihania nyt kun alan menneiden vuosien kokemuksia muistelemaan 🙂

Tuoksut ja raaka-aineet ovat Nurmen tuotteissa kuitenkin luonnollisia, joka tarkoittaa myös sitä, etteivät ole niin esanssisia kuin semmoiset karkkivoiteet. Viimeksi postailin Nurmen ultrakosteuttavasta sheaöljystä, jolla olen rasvaillut pojan kuivaa ihoa, itse olen nyt käyttänyt tätä Mango-vartalovoita, jota myös suositellaan kuivalle iholle. Tämä sisältää mangonsiemenvoita, sekä sekoituksen luonnollisia öljyjä, kuten oliiviöljyjä, manteliöljyä, aprikoosiöljyä ja porkkanaöljyä. Iho pysyy tämän jälkeen todella pitkään pehmeänä ja ravittuna. Vartalovoi-sarjaan kuuluu muitakin, kuten kookos-, shea- ja avokadovartalovoit.

Kasvotuotteista ansaitsee maininnan tuo Lilfoxin Prickly Pear Illuminating Beauty Nectar-kasvoöljy. Ennen ajattelin kasvoöljyistä, että öljy kuin öljy, mutta sen jälkeen kun olen alkanut käyttämään erikoisempia, seerumimaisia kasvoöljyjä, huomaa kyllä eron. Syksyllä rakastuin NUORI Skincaren kasvoöljyyn, joka on aivan megahyvä ja voisin sanoa, että samaan luokkaan pääsee tämä. Kuten tuo nimikin kertoo, on kyseessä heleyttävä kauneusnektari.

Öljy sisältää 85-prosenttisesti luonnossa esiintyvää E-vitamiinia ja omega-6-linoleenihappoa sisältävä silkkiöljy taas rauhoittaa ihoa, sekä mahdollisia tulehdustiloja. Tämä tuo iholle kaunista hehkua ja kosteuttaa todella tehokkaasti. E-vitamiini onkin juuri superkosteuttava ihoa hellivä vitamiini. Erityisen hyvin tämä sopii talvella kuivalle pakkasiholle kun tujummat seerumit ovat ajankohtaisia. Täyteläisestä koostumuksesta huolimatta tämä imeytyy todella tehokkaasti (ja nopeasti), eikä missään nimessä lähmää. Tämä tuote, jolla tekisi mieli lotrailla mielin määrin. Erityisen kivaksi olen kokenut tämän sen Juice Beautyn Green Apple Peel-kuorinnan (postaus täällä) jälkeen käytettäväksi, iho on sen jälkeen aivan superhehkuva!

Taustalla hengaileekin tuo suolavalo, josta kirjoittelin aikaisemmin. Tuisan suolalamppu on ollut käytössä yövalona nyt joulukuusta saakka ja tykkään tästä hurjasti. Tuo todella kivan tunnelman makkariin, jossa on siis yövalona. Haluaisin meille ympäriinsä suolalamppuja! 😀 Omani sain Hyvinvoinnin Tavaratalolta, josta löytyy alle parilla kympillä täältä.

Onko joku näistä suosikeista jo teille tuttu?

 

Sisältää kaupallisia linkkejä. Tuotteet saatu.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.