Aamukahveilua

Omat aamuni koostuvat ensinnäkin sen ”hiljaisen oman ajan” lisäksi tietysti hyvästä kahvista, josta ei tosissaan voi tinkinä yhtenäkään aamuna! Muistan joskus vielä 7v taaksepäin kun aamukahvini saattoi koostua pikakahvista, joka tosin silloin meni ihan kiitettävästi alas kun ei ollut parempaankaan tottunut. Nyt taas tämänhetkiseltä tasolta ei enää voisi oikein tiputtautua alas. 
Ostin ensimmäisen kunnon kahvi/espressokoneeni Gaggia Evolutionin n. 4v sitten, jolloin ei enää ollut paluuta suodatinkahviin sen jälkeen kun omatekoiset lattet koukuttivat niin pahasti. Vajaat 3v sitten taas ostin Gaggian ohelle Nespresson Latissima-kapselikoneen, joita käytin sitten vuorotellen vähän vaihdellen. Kapselikeitin kun on ehdottomasti aamuisin nopeampi kun kahvaespressokeitin, jossa täytyy säätää osien ja kahvin kanssa, maidon vaahdottamisesta nyt puhumattakaan. (Mutta kahvi sillä on kyllä niin hyvää, että Starbucksikin kalpenee!) Nuo kapselit tietty aina tilausvaiheessa kirpaisevat kukkarossa, mutta ovat kyllä laadun ja helppouden suhteen sen arvoisia.
Uusimpana tulokkaana ”kahviklubiini” oli sitten blogin kautta saatu Nescafén Dolce Gusto josta postailinkin aiemmin täällä, jolla sai sitten sitäkin enemmän vaihtelua kahvinjuontiin ja keitin saavutti meidän huushollissa aivan jättisuosion mm. jääkahvillaan.
Huomasin joku aika sitten, että Nespressolle oli tullut taas vaihteeksi jotain kausimakuja ja tein pitkästä aikaa tilauksen kahvikapseleista, vaikka alunperin piti raahta tuo Nespresso taas työpaikalle 😀 Mutta ei vitsit olen aivan koukussa näihin uusiin makuihin!!

Ehdoton lempparini tällä hetkellä ontuo Hazelnut dessert eli aka ”nutellakahvi”, kakkosena tulee perässä sitten taas Chocolate Mint eli ”after eight-kahvi” jos nyt alkaa keksimään näille jotain omia vertauksia 😀 Joskus aikaisemminkin on tullut tilattua hasselpähkinäkahvia juuri tuollaisena sesonkimakuna, mutta tämä uusi maku on kyllä parempi kuin se aikaisemmin testattu.

Joku joskus siellä kyselikin vakkarikahveistani Nespressokapseleiden saralla. Roma, Arpeggio ja Volluto ovat olleet omat lempparini jo pitkään lattekahveina.

Siirryin muuten joku aika sitten kahvimaidon saralla tavallisen maidon sijaan soijamaitoon sen jälkeen kun maistoin kaverillani soijamaitoa kahvin kanssa, on nimittäin juurikin latteissa paljon pehmeämpi kuin tavallinen maito! Aivan täydellisyyttä! Kiinnostaisi myös testata esim. mantelimaito. Onko teillä kokemusta näistä kahdesta tai juurikin eroista, kumpi on parempaa/ravintosisällöltään suositeltavaa (jos nyt vertaa tavalliseen maitoon esim. proteiini/vitamiinisisällöltään) vai ovatko tasavertaisia?

Lähiaikoinahan on ollut jokapuolella kohinaa maidosta ja siitä, ettei se kuulu (enää näiden nykysuositusten mukaan) aikuisen ruokavalioon. Muutamilla tutuillani maitotuotteet ovat alkaneet taas aiheuttaa vatsaongelmia, turvotusta ja yliherkkyyttä ja on itse myös alkanut miettimää, että tulisiko hetki kokeilla pitäytymistä erossa maitotuotteista. En tosin tiedä miten selviytyisin enää ilman sitä kreikkalaista 😀

Semmoisia kahvijuttuja. Alkoi taas tehdä mieli keittää kupponen vaikka juuri äsken jo meni kolme 😀 Aamuihin tuo jotenkin semmoista superluksuslisää se, että saa vaihdella eri kahveja ja kokeilla erilaisia ”kahvinautintoja”. Aivan parasta!
Meillä oli eilen kaveri käymässä kylässä ja vietettiin hömppäiltaa. Tuli tehtyä guacamoleakin ekaa kertaa Meksikon jälkeen ja oikein onnistunut satsi tulikin! Tänään sitten graavilohta ja sunnuntaichillailua. 
Ihanat ja leppoisat sunnuntait sinne! Ja apua, tänäänhän on jo ensimmäinen adventtisunnuntai. Näin se aika menee nopeasti!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Aamuihmisiä vai iltaihmisiä?

Eräs raivostuttava juttu on herätä aamulla seitsemän jälkeen vain sen vuoksi, että ehtii käyttämään koirat ja pesemään hiukset ennen kello kahdeksaa, jolloin alkaa joku meidän seudun yhteinen lämminvesikatkos! Perhana, luulin päässeeni näistä vesikatkoista Alppilasta muuttaessa kun meille on putket tehty, mutta kai tämä liittyy sitten joihinkin lähitienoon taloihin tai taloon, tai no ihan sama mihin. Pointti oli jokatapauksessa se, että kerrankin kun olin eilen menossa töihin vasta myöhempään, niin ei sitten saakkaan nukkua yhtään sen pidempään. (Tai no tunnin, kun yleensä kello soi jo kuudelta :D)
Musta on kuitenkin ihana heräillä kaikessa rauhassa ja edetä toooodella rauhallisesti aamurutiinien kanssa. Puhutaan siis siitä, että herään 2h ennenkö lähden töihin jotta ehdin tehdä kaiken rauhassa. Jotenkin aamu heijastuu koko loppupäivään ja ainakin omasta mielestäni on tärkeää saada aloittaa aamu sillä ettei ole sitä paniikkikiirettä. Mua ei saisi nimittäin ikinä lähtemään töihin sillä ”kello soimaan 15min ennen lähtöä, vaatteet päälle ja menoksi”-tyylillä, saisin varmaan jonkun sydärin siinä tohinassa ja olisin pirun äkäinen loppupäivän. Jo pelkkä kahvin juontikin vaatii sen oman ainakin 20minuutin rauhoittumis- ja nautintohetken you know 😀
Ihmiset kyllä jakaantuvat tosi vahvasti aamu- ja iltaihmisiin, eli juuri niihin ketkä torkuttavat herätyskelloa ennemmin kuin nousevat heti ylös, mutta puuhailevat juttuja puoleenyöhön saakka ja ketkä saavat illan tunteina enemmän aikaa. Ja sitten niihin, jotka eivät koskaan torkuta ja heräävät ensimmäisellä kellonsoitolla ylös, ovat useimmiten pirteinä jo aamun tunteina (itse saan esimerkiksi juuri töissä aamuisin eniten hommia aikaan), mutta väsähtävät jo sitten yhdeksän-kymmenen maissa ja ovat sitten iltaisin äkäpusseja. Tai ainakin itse kuulemma olen haha!

Juttelin juuri tässä yksi päivä erään työtoverini kanssa, joka kuuluu näihin iltaihmisiin ja kokee varsinkin talvisin heräämisen aamulla todella hankalaksi. Tämä työtoveri kertoi toivovansa, että voisi olla enemmän aamuihminen, herätä aamuisin aikaisemmin puuhailemaan hommia rauhassa, mutta ei vain pysty. Juttujen perusteella tuo herääminen aamulla on näille iltaihmisille oikeasti jotenkin ylitsepääsemätöntä eikä tuosta torkuttamisesta tosissaan vaan pääse eroon. Itselleni on aina ollut todella helppoa herätä aamuisin, lukuunottamatta nyt ihan harvinaisia aamuja viikonlopun jälkeen kerran pariin viikkoon jolloin olen täysi zombie aamun ensimmäiset pari tuntia. En tosin tällöinkään sorru torkuttamaan. 
Pointti oli kuitenkin se, että voikohan iltaihminen totutella aamuihmiseksi tai voiko sitten taas aamuihminen muuttua iltaihmiseksi? Voiko tuo ominaisuus olla ihmisillä joku sisäänrakennettu juttu, jota ei vain voi muuttaa? Onko teillä kokemusta tai tietoa asiasta, tämä pisti nyt nimittäin askarruttamaan?! 😀

Itse haluaisin olla vielä enemmän aamuihminen ja saada aikaiseksi esimerkiksi käydä salilla ennen töitä. Olen todennut, että nykyiset aamupuuhat vievät aivan tarpeeksi aikaa ja tässä tapauksessa pitäisi herätä vieläkin aikaisemmin. Mielessä kummittelee kuitenkin ensi talvi, jolloin voisin ehkä aloittaa aamutreenit työpaikan kuntosalilla, siellä ei ole tullutkaan käytyä yli vuoteen vaikka ilmainen onkin. Katsotaan miten käy.

Ps. Ja en ymmärrä ylinpäänsä vieläkään torkuttamisen ideaa ja olen tästä usein torkuttajien kanssa keskustellutkin! Itse näen sen niin, ettei ole tasan mitään järkeä jatkaa torkuttamalla unia 5-10 minuutiksi kun tietää kuitenkin jokaisella kerralla heräävänsä entistäkin väsyneempänä. Olen joskus todella harvoin torkuttanut ja silloin on iskenyt herätessä ihan kamala morkkis, että olisi vain pitänyt herätä alunperinkin. Silkkaa itsensä kidutusta! Toisaalta se varmasti tuo myös jotain nautintoa näille ”iltaihmisille” kun saa lisäaikaa nukkumiseen, mutta hei!! Tiedän jopa tunnin torkuttajia ja en kertakaikkiaan ymmärrä, että jos torkuttaa joka aamu tunnin, niin eikö olisi vain helpompi alunperinkin laittaa kello soimaan tunnin myöhemmin, jolloin saisi nukkua tunnin lisää täysin keskeyttämätöntä unta?!?!? 😀

Ainiin ja muistakaa, että se Fitnesstukun huisi alekoodi on vielä tänään voimassa! Löytyy tästä postauksesta!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 19 kommenttia.