Indonesia: Bali, Batu Karas ja Gili

Nyt sitä matkapostausta Indoista! Toivottavasti sain tähän postaukseen kirjattua ylös kaikki mitä alunperin pitikin.. 🙂
Matkareitti oli siis Singaporen kautta Balille, josta olimme vuokranneet Seminiyakista villan koko reissun ajaksi. Poikaystävän kaveri toimii real estate-välittäjänä Balilla, jota kautta vuokrasimme villan Suomesta käsin ja saimme varmuuden siitä, ettei jouduta vuokrauksen kanssa huijatuksi tai muuta. Lennot varasimme joko Momondon tai Rantapallon kautta, en muista kumpaa kautta lopulta löysimme parhaat vaihtoehdot, koska lentojen kanssa tuli vänkslättyä muutamaan otteeseen. Reilulla 900 eurolla saimme Finnairin suorat lennot Singaporeen ja siitä Denpasariin. Eli ihan mielellään maksoi noin 100 euroa lisää siitä, että lentoaika kokonaisuudessaan yhdellä vaihdolla sen n.14h, kun kahdella vaihdolla jopa lähes 40h.. Finnairin lento oli molempiin suuntiin yölento, mikä oli suuri helpotus, kun sai nukuttua lähes koko lennon ajan.
Rentouduttiin ensimmäinen lomaviikko Balilla ja tuli käytyä mm. Uluwatun temppelillä ja muuta kivaa. Toisinsanoen tuli siis maattua lähinnä rannalla surffivahtina tuo ensimmäinen viikko mm. Merin kanssa 😀 Yhtenä iltana ajettiin taksilla Kutalle katsomaan bilemeno, että voisi ainakin sanoa nähneensä senkin. Näin selvinpäin olleena 10minuuttia mm. Bountyssä oli itselleni aivan tarpeeksi, mutta tulipahan tosiaan nähtyä..
Mitään vatsatauteja sun muita ei onneksi osunut kohdalle, vaikka söimmekin pääosin paikallisten suosimissa edullisissa ruokapaikoissa. Batussa kärsin yhden illan jäätävästä huonovointisuudesta ja olin jo varma, että muhun on iskenyt ruokamyrkytys, mutta sekin helpotti yhdellä yrjösatsilla ja pöpö oli aamulla tipotiessään. Tästä flunssasta tulikin sitten vähän isompi riesa. Rokotteita en reissuun joutunut ottamaan lavantauti-kuuria lukuunottamatta. A+B-hepatiittirokotteet löytyvät jo vuosien takaa, joten niistä ei enää tarvinnut kantaa huolta. Nykyään Gileille on ilmeisesti suosituksena malaria-lääkitys, joka saatiinkin matkailulääkäriltä ennen reissua. En tuota kuuria kuitenkaan lopulta syönyt, kun aloin lukea paketin haittavaikutus-listaa..
 Ulussa oli ihan nättiä..

 

 

 Ekassa turistikuvassa Batussa 😀
 Mie goreng on lemppari !!! 
Toisella viikolla lennettiin Air Asialla pari tuntia Bandungiin
Jaavalle, määränpäänä siis Batu Karas. Matka kentältä Batuun kesti
autolla 8h vuoristotietä keskellä yötä ja ehdin jo väsyneenä panikoida,
että pääsemmekö ikinä perille.. 😀 Pitkä matka oli kuitenkin sen
arvoinen ja Batu Karas oli ehdottomasti käymisen arvoinen! Pieni kylä,
jossa länsimaalaisia oli vain kourallinen. Yksi ”kunnon hotelli” Batusta
jo löytyi ja ehdittiin muiden turistien kanssa ennakoida, että
seuraavan 10v sisään paikka varmasti jo kuhisee turisteja. Nuokin
turistit, joita Batussa oli, olivat lähinnä surffareita jotka olivat
reissanneet sinne hyvien aaltojen perässä. Ja olivathan ne aallot
kuulemma melko ”fantastisia” mitä noilta muilta kuuli, itse kun en
näistä ymmärrä mitään. Tulipahan kuitenkin siellä surffattua ihkaekaa kertaa ja ihan kivaahan se oli, kun onnistui heti pääsemään laudan päälle! Toistaiseksi tuo huono pääsy on pitänyt enimmät
turistit Batu Karasista pois.

 

 

Meidän reissua helpotti paikallinen
kaveri, joka on Batusta kotoisin ja järkkäsi meille autokyydin,
majoituksen yms, eli kaikki hoitui tosi kivuttomasti. Batussa oli
paikallisia turisteja lähinnä Jaavan sisämaasta ja pääsinkin reippaasti
yli kymmenen paikallisturistin lomakuviin, kun vaaleatukkaiset olivat
niin ihmeellinen nähtävyys 😀
Kuuden päivän jälkeen ajoimme takaisin
Bandungiin, tällä kertaa päivällä ja tuo 8h hurahti nopeasti kivoja
maisemia katsellessa. Ainut miinus Batussa oli ruoka. Jokaisessa
ravintolassa oli ruokalista täysin identtinen kun naapuriravintolassa. Verrattuna
Baliin, olivat annokset paljon niukempia sisällöältään. Tilasin
eräänä iltana Mie Gorengin (paistettua nuudelia) kanalla, jossa tuo kana
oli pilkottu kananakki (!!) 😀 Voi olla, että maaseudulla tiettyjä
raaka-aineita on vaikeampi saada, annoksissa pääroolissa oli siis
lähinnä nuudeli ja riisi, kasviksia ja lihaa sitten todella niukasti. Kaikki pavut, idut ja mausteetkin oli karsittu pois, joskus saattui muutama porkkanansuikale löytyä niiden parin kananpalan ja riisin seasta. Lähin ruokakauppa olisi ollut tunnin ajomatkan päässä, mikäli olisi jotain tarvinnut ostaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 Meidän majapaikka..

 

 

Pikkukisu meidän villalla, johon kiinnyin!! Kävi niin sääliksi tuo ressukka, joka katsoi aina surullisena ja naama aivan mudassa. Lisäksi se köpötteli menemään aina niin hitain askelin ja pysähtyi lepäämään aina puolen metrin välein. Aloimme kutsumaan sitä mutanaamaksi. Loppuajasta kisu alkoi seurata mua, olin ilmeisesti ainut joka osoitti sille mitään huomiota. Tuli niin suru jättää kisun pentu sinne yksin. Mitäköhän sille kuuluu?

 

 

 Jokiajelulla viidakossa! Tuolla on paikallisten mukaan nähty krokoja!
Loppuajan Batun villa. Majapaikka oli tuplabuukannut meidän mökin, joten pääsimme halvemmalla tuommoiseen ”Family surf”-jättivillaan.
 Amatööri yrittää surffata..
amatööri päsi melkein ylös 😀
 Batu Karas beach..
 ..amatööri meloo 😀

 

 

 

..ja taas mennään 😀
Viimeisellä viikolla otimme paatin
Gili Airille, josta toinen paikallinen kaveri järkkäsi meille edullisen
yöpymispaikan. Alunperin suunnitelma oli olla Gilillä 2 yötä, mutta
pidennettiin reissua yhdellä yöllä. Gili oli itselleni koko reissun
kohokohta, vaaleaa hiekkaa, snorklausta ja simpukoita! Tulipa käppäiltyä
parissa tunnissa Airi ympärikin 🙂 Palkattiin viimeisenä kokonaisena
Gili-päivänä paikallinen kapteeni viemään meidät riutalle snorklaamaan
muutamaan spottiin ja lopuksi käväistiin Gili Menolla ottamassa rantussa aurinkoa.

 

 

 

 

 

 

 Takkupää 😀

 

 

 

 

 

 

 

 Onnistunut kuva.. 😀

 

 

Mun tavoite oli nähdä Gilillä merikilpikonna. Aikomus oli mennä Trawanganin edustalle spottiin, joka on tunnettu kilpikonnista, mutta merenkäynti oli tuossa kohdassa niin kovaa, ettei päästy sinne paatilla. Näinhän sitten loppujenlopuksi kaksi merkikilpikonnaa, jotka möllöttivät pohjassa 15m pinnan alla…tai no ainakin niiden ääriviivat 😀

 

 

 

 

 

 

 

 

Gili Meno

 

 

 Kiinnyin näihin(kin) kisuihin. Näillä tosin oli emo pitämässä huolta, toisin kun mutanaamalla! 🙁
Täytyy vielä lisäillä loput kuvat koneelle, mutta tämmöinen pläjäys tällä kertaa! 😀 Näköjään Balilta ei tullut ihan liikaa otettua kuvia lukuunottamatta noita Ulun kuvia ja kaikkia lomakuvia en halunnut blogissa jakaa, minkä vuoksi lisäilin lähinnä noita maisemakuvia.
Saa toki kysyä, mikäli tulee jotain mieleen jonka unohdin tässä mainita!
Nyt jo ikävä takaisin :'(

17 vastausta artikkeliin “Indonesia: Bali, Batu Karas ja Gili”

  1. Kunnon surffitukka 😀 Vitsi kun itekkin haluisin lähteä johki, mut en yhtään tiiä että minne. Thaimaa on jo niin nähty ja sit taas näistä vähän erikoisimmista kohteista ei tiedä mitään, ni ei uskalla ihan mihin vaa lähtee :/ Toistaseksi on vain kiva lueskella toisten reissuista, mahtavia kuvia ihastelllen 🙂

    1. Hahah joo, eipä tullut kamalasti tukkaa tuolla huollettua 😀 Nyt sinulle vain tulevan reissun suunnittelua, voisiko esimerkiksi Indonesia olla varteenotettava vaihtoehto? 🙂

  2. Kivoja kuvia, niin on hienoa! Mulla tulee niin suru puseroon noiden kodittomien eläinten kanssa…teen yleensä niin, et lahjotan paikalliselle eläinsuojeluyhdistykselle sterilointiin rahaa, ja no…köhöm, koska eihän joka puolelta ole niin helppo löytää niitä paikallisia niin varmuuden vuoksi teen ympäri vuoden pikkulahjoituksia. Kun tuollasten pikkukavereiden kituliaat olemukset jää kummittelemaan ja sitä miettii pitkään, että millanen kohtalo niitäkin odotti. -loomis

    1. No näinpä 🙁 Surettaa nuo niin paljon, olisi tehnyt mieli ottaa nuo kaikki kotiin lemmikeiksi! Onneksi kuvan vikalla kisupentueella oli oma emo pitämässä huolta, niin hellyyttävää 🙂

  3. Huikea tunnelma kuvissa! Ja ootte niin suloinen pari, kaikkea hyvää toivon minäkin!:) t.pitkäaikainen lukijasi

  4. mahtava lomameininki, väävää haluun reissuuuun 😀 millä kameralla noi vedenalaiset kuvat on otettu?

    -lola

  5. Minäkin kiinnyn aina kaikkiin kulkukoiriin ja kissoihin ja harmittaa jättää ne kadulle kitumaan ja näkemään nälkää. :/ Maailma on välillä niin julma.
    Hienoja kuvia ja kiva reissu teillä ollut, meilläkin tarkoitus jossakin vaiheessa Indonesiaan suunnistaa. 🙂 (ja vaikka mihin muuallekin kun vaan saisi säästettyä ensin hiukan..)

Vastaa käyttäjälle Ilana Johansson Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.