Ajatuksia omasta kehosta raskauden jälkeen

adf.track(546989, ’BioOil-2-it-aint-hard-to-tell’);

En jaksanut missään vaiheessa stressata kovinkaan paljoa ennakkoon sitä, että millainen se oma keho mahtaa synnytyksen jälkeen olla tai ylinpäänsä raskauden aikanakaan. Ehkä jopa itse näin jälkeenpäin ajalteltuna hieman yllätyin siitä kuinka rauhallisin mielin kaikkeen suhtauduin, enkä siis missään nimessä halua väittää että sillä ulkonäöllä olisi tässä kaikessa oikeasti yhtään mitään merkitystä. Onhan se kuitenkin totuus, että varmasti lähes jokainen nainen miettii edes jollain tasolla myös sitä omaa kehoaan tämän kaiken muutoksen keskellä.

Itse olin varautunut jo iät ajat sitten kaikenmaailman painonnousuun ja venähtämisiin, ainoana päänvaivaa tuottivat loppuvaiheessa ehkä pahat turvotukset jotka sekä näkyivät, että totisesti myös tuntuivat kehossa! Useimmiten jopa puhuminen oli loppuodotuksesta hankalaa, koska naama oli jokapuolelta kertakaikkisen turvoksissa. Unohtamatta tietysti liikkumista joka oli oikeasti jo hankalaa tuosta isosta koosta johtuen. Ja kyllähän se paino tosiaan nousikin sen lähes 20kg koko odotuksen aikana vaikka voisikin väittää, että oikeasti yritin taistella turhaa painonnousua vastaan liikkumalla säännöllisesti, juomalla hurjasti vettä ja syömällä suhteellisen terveellisesti. Ovat ne hormoonit vaan jännä juttu, joillain ei nimittäin auta mitkään ihmeniksit ja jotkut taas säästyvät vaikkapa turvotuksilta täysin! Yllätyksenä itselleni tuli se kuinka merkillisiin paikkoihin nestettä kertyi, kuten käsivarsiin, pohkeisiin, jalkoihin yleensä ja jopa kaksoisleuan muodossa! 😀 Nyt onkin kumma katsella omia sääriään kun näyttävät aivan rimppakintuilta aikaisempaan verrattuna.

Mitenkäs nyt sitten synnytyksen jälkeen? Toki ensimmäiset päivät menivät aikamoisella tohinalla ja tietynlaisessa synnytyskoomassa, siinä nyt ei ehtinyt uhrata omalle keholleen oikeastaan kovin paljoa ajatuksia. Olin kuitenkin varautunut siihen, että paikat ovat pitkään kovinkin lössähtneinä ja venähtäneinä, eikä omaa kehoaan tunnista peilistä kuukausiin. Omalla kohdallani olen itseasiassa kovinkin hämmästynyt siitä kuinka vähäisillä ”kolhuilla” oma keho onkaan selvinnyt! Olin jo pari päivää synnytyksen jälkeen aivan ihmeissäni kuinka paljon vatsa oli supistunut kokoon. Viikon sisällä sairaalasta pääsystä suurin osa turvotuksistakin lorisi ulos ja aloin jopa tunnistaa taas omaa peilikuvaani. Vielä nyt on tietty matkaa siihen mistä lähdettiin, mutta ei kai muuta nyt voisi edes olettaa. Eikä tässä mikään kiire ole 😉

Olen kuullut, että jos vertaa raskauden aikaisiin ja sen jälkeisiin kehonmuutoksiin, tulee monille suurempana kolauksena nimenomaan ne synnytyksen jälkeiset muutokset. Itselläni kävi kuitenkin yllätyksekseni juuri toisinpäin! Vaikka synnytyksessä tulikin jos mimmoista vauriota ja tikkejäkin ihan reippaasti, niin pakko sanoa etteivät ne ja tuo tällä hetkellä luonnollisesti vielä löysä vatsakaan paljoa harmita. On nimittäin niin paljon suurempiakin ja merkityksellisempiä asioita mielessä juuri nyt 🙂 Onhan ihmiskeho kuitenkin luotu toipumaan, mutta sanomattakin on selvää ettei mikään voi tapahtua ihan hetkessä. Omalla kohdallani tuli kuitenkin yllätyksenä kuinka nopeaa tuo palautuminen voi kuitenkin olla ottaen huomioon millaiselle koetukselle se on joutunut 9 kuukauden ajan!