Mitä kuuluu ketodietille 8 viikon jälkeen?

Lupasin raportoida myöhemmin ketodietin etenemisestä ja ajattelin, että tänään olisi sen aika. Mikäli et ole lukenut aikaisempaa postaustani, jossa käsittelen aihetta hieman laajemmin ketogeenisen ruokavalion aloituksen jälkeen, löytyy se täältä. Tällä viikolla tulee täyteen 2kk ketoilua, vaikkakin olen pariin otteeseen olosuhteiden pakosta tässä välissä ”sortunutkin”. Santorinin lomalla kreikkalaisten ruokaherkkujen keskellä ja muutama viikko takaperin Linnanmäellä, jossa en vain voinut vastustaa poppareita, pehmistä ja beyond meat-hampparia, ehh.. 😀

Noh, eipä ole kuitenkaan kovin vakavaa ja yksittäisten hairahdusten jälkeen olen taas palannut ”normaaliin”. Se on kyllä sanottava, että ainakin vielä tässä vaiheessa menee kroppa vielä tyystin sekaisin hiilareista, vatsa turpoaa palloksi ja esimerkiksi Santorinin matkan jälkeen olin aivan varma, että olen kerryttänyt lomakiloja ainakin kymmenen 😀 Mutta paluu takaisin ketogeeniselle on näinä molemmilla kerroilla ollut helppoa, enkä Santorinin reissun jälkeen edes saanut ”ketoflunssaa” tai oikeastaan muitakaan ”aloitusoireita”. Tosin, noudatin matkalla osittain ketoa niin, että usein söin aamiaiseksi ja lounaaksi keton mukaisesti, eli ehkäpä kroppa jollain tapaa pysyi siinä mukana.

Kuten olen ehkä aikaisemminkin maininnut ja kuullut myös myös teiltä seuraajilta, en koe joutuneeni luopumaan ketodietin aikana mistään. Toki välillä on tehnyt aivan hulluna sipsejä, ranskalaisia tai normaalia pizzaa, mutta olen kehitellyt paljon ketoystävällisiä reseptejä, jotka ovat olleet aivan huippuja! Leiponut keto-mustikkapiirakkaa (ohje täällä), tehnyt keto-tacoja (ohje täällä), paistanut keto-lettuja (ohje täällä), keto-sämpylöitä (ohje tulossa!) ja jopa keto-pizzaa (ohje myös tulossa). Kaiken kaikkiaan koen, että tämä ruokavalio toimii omalle keholleni täydellisesti ja olen niiin iloinen, että päädyin kokeilemaan ketogeenistä ruokavaliota alun haasteista huolimatta. Olen aina tiedostanut, että itselleni toimii parhaiten rasvapainotteinen ja vähäsokerinen ruokavalio, mutta tietysti täytyy painottaa, että jokainen keho on erilainen ja se joka sopii minulle, ei tietysti välttämättä ole toimivaa kaikille.

Alun vaikeuksien ja ”hiilarivajareiden” jälkeen meni reilu viikko, kunnes keho alkoi tottua vähähiilariseen ruokavalioon, jonka jälkeen olo normalisoitui pikkuhiljaa. Jos ketogeenisen ruokavalion kokeilu kiinnostaa, täytyy olla realisti sen suhteen, ettei tuloksia tai muutosta näy heti. Ensimmäiset viikot ovat usein haastavia (varsinkin se ensimmäinen) ja alkuhaasteiden keskellä saattavat monet todeta, ettei ruokavalio yksinkertaisesti sovi itselleen. Tietty näin voi ollakin, mutta alkukankeus johtuu usein yksinomaan siitä, että runsashiilihydraattiseen ruokavalioon tottunut elimistö reagoi, koska on tottunut käyttämään energianaan glukoosivarastoja ja yhtäkkiä niitä ei olekaan käytettävissä. Kuten mikä tahansa elämäntavan tai ruokavalion muutos, vaatii myös tämä aikaa.

Sanoisinko, että näiden parin viimeisen viikon aikana (nyt kun hairahduksista on selvitty), olen huomannut selkeitä merkkejä itse ketoosista. En ostanut mitään virallisia tikkutestejä, joilla on mahdollista mitata ketoaineita syljestä, koska aivan niin syvälle en ole tähän mennyt, vaan käyttänyt mittarina lähinnä kehoani. Jo heinäkuussa, muutaman viikon ketogeenisen noudattamisen jälkeen olin kirjoittanut muistiin seuraavaa: ”Ketodietin aikana on olo ollut erittäin hyvä. Ruokailun jälkeen en koskaan kärsi turvotuksesta, ähkystä tai muistakaan vatsaoireista, eikä aikaisemmin tuiki tavallisista aamupöhötyksistä ole tietoakaan. Verensokeri on tasainen, enkä ole saanut niitä tavallisia nälkä- tai heikotuskohtauksia verensokerin heitellessä.”

Samoin kokemuksin mennään edelleen ja ehkä parasta ketogeenisessä on se, ettei verensokeri heittele ja näläntunne pysyy pitkään. En esimerkiksi itse tullut aikaisemmin kovin kylläiseksi salaatista tai kasviksista ja vaadin, että joka aterialla on aina oltava jokin hiilihydraatin lähde, koska ”muuten ei nälkä lähde”. Sitten olinkin jo syömässä toistamiseen parin tunnin päästä ja myös pitkin iltaa, koska verensokeri heitteli itselläni ainakin paljon ja nälkäkiukut tai heikotuskohtaukset olivat arkipäivää. Nyt taas en ole kärsinyt niistä ollenkaan ja kasvispainotteinen, vähähiilihydraattinen ruoka pitää nälän poissa todella tehokkaasti. Syön yleensä kolmesti päivässä, enkä koe tarpeelliseksi napostella aterioiden välissä. Joskus saatan napata iltapalaksi esimerkiksi palan leipäjuustoa tai pähkinöitä (suosikkini pähkinöistä ovat parapähkinät ja mantelit!).

Kävin pitkästä aikaa kuntosalilla puntarilla noin 2 viikkoa keton aloittamisesta, ihan silkasta mielenkiinnosta, koska tiesin nesteitä poistuneen melko reippaasti kuurin aloitettuani. Parin viikon aikana olikin karissut nesteitä vajaan 4kg edestä, tämän tosin olin huomannut muutenkin kehostani ja olostani. Ketogeeniseen siirtyessä onkin tavallista, että paino tippuu alussa jonkin verran juuri siitä syystä, että nesteet poistuvat. Tämä ei siis ole laihtumista, vaan merkki siitä, etteivät hiilihydraatit kerää kehossa nesteitä itseensä. Tuon jälkeen ei painoa ole juurikaan pudonnut, joka varmasti johtuu siitä, että olen harrastanut aktiivisesti lihaskuntoa kolmesti viikossa, joka on kerryttänyt lihasmassaa. Ja toisekseen, päätavoitteeni ketodietille ei ole painonpudotus, vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Treeni

 

Kolmen viikon ketoilun jälkeen: Treenaaminen ja liikkuminen on jatkuvasti helpompaa alkuviikkojen pienen voimattomuuden jälkeen. Ainoa asia, jota en vielä toistaiseksi pysty tekemään ilman hiilareita, ovat korkeasykkeiset juoksulenkit. Reippaat kävelylenkit ja hölkkä ovatkin salitreenin lisäksi olleet sopivaa liikuntaa näiden viikkojen aikana, sekä myös lempeää kehonhuoltoa.

Nyt: Olen jo jonkin aikaa pystynyt täysin normaalitehoiseen treeniin salilla ja juostessa. Itseasiassa tuntuu, että olo on jopa huomattavasti energisempi myös liikunnan suhteen, kuin ennen ketoa. Kestävyys on kohdallani ehdottomasti parantunut ja olen viime viikkoina siirtynyt kuntosalin osalta myös huomattavasti haastavampaan treeniohjelmaan. Ja vaikka vetäisin kovan salitreenin, en koe sen jälkeen kuluttaneeni kaikkia energiavarastoja (glukoosi) tyhjäksi, vaan selkeästi keho käyttää tasaisesti rasvavarastoja energiana myös treenin aikana ja jälkeen. Jos nyt mietin niitä alun treenikertoja kun jaksaminen oli todella koetuksella hiilarivajareiden kanssa, niin tilanne on nyt täysin päinvastainen. Jos siis liikkuu paljon, vaatii tämä pientä kärsivällisyyttä ja alkuun hidastempoisempaa liikuntaa.

Ruokavalio

 

Aloitan aamuni rasvakahvilla (ohje täällä), mikäli en jaksa tehdä ihan tuota perinteistä bullet proofia, kaadan kahvini sekaan lusikallisen MCT-öljyä ja kapryylihappoa. Aamiaiseksi syön arkena usein chiavanukkaan, jonka ohjeen postasinkin juuri viime viikolla, löytyypi täältä. Jos on aikaa, paistan 1-2 munaa pannulla, jotka syön tomaatin ja kurkun kera, joskus laitan mukaan vähän fetaa tai leipäjuustoa. Ja tosiaan, keton myötä olen alkanut syödä paistettua kananmunaa ensimmäistä kertaa 25-vuoteen saatuani lapsena ruokatraumat paistetusta ja keitetystä munasta, heh. Lounaaksi ja päivälliseksi syön yleensä kasvispainotteisen aterian, jonka kokkaan joko kylmäpuristetulla oliiviöljyllä tai voilla. Esimerkiksi salaattia, uunikasviksia esimerkiksi kanan, kalan tai tofun kanssa. Lemppareitani arkiruoista ketodietin aikana on ollut uunissa kypsennetty kukkakaali, parsakaali tai lehtikaali vaikkapa lohen kanssa. Ja nyt viime viikot olen pääasiassa syönyt lisukkeena höyrytettyä kukkakaalia. Kotimaista tomaattia ja kurkkua syön oikeastaan joka aterialla.

Aivan parasta on myös uunifetapasta kesäkurpitsasta tehdyn pastan kanssa! Useimmiten ei nälkä iske aterioiden välillä, mutta jos syön välipalan, niin olen syönyt pähkinöitä, palan leipäjuustoa tai vaikkapa kurkkutikkuja tsatsikilla. Koska liikun paljon, kuuluu ruokavaliooni myös jonkin verran marjoja (vadelmat ja mustikat), vaikka ne suurissa määrin ovatkin periaatteessa ketodietillä ”kiellettyjä”. Olen todennut, että pieni määrä marjoja ruokavaliossa sopii omalle keholleni parhaiten. Hedelmiä en ole ketodietin aikana syönyt lainkaan ja niistä luopuminen olikin alkuun pieni shokki. Sen sijaan tulee vihreitä kasviksia syötyä nykyään enemmän, kuin varmaan koskaan aikaisemmin elämäni aikana.

Vakkari-aamiainen 

Mitä tulee jatkoon, aion ehdottomasti ainakin toistaiseksi jatkaa ketogeenistä ruokavaliota. Olo on ollut todella hyvä, joten toistaiseksi en näe syytä, miksi vaihtaisin takaisin vanhaan. Ketodietin myötä olen saanut aivan uutta inspistä ruoanlaittoon, eikä aterioiden kokkailu ole aikaavievää. Tuskin jatkan ketolla ikuisesti, mutta joitakin oppeja aion soveltaa ruokavaliossa varmasti jatkossakin, vaikka ketodietti loppuisikin.

Jos täytyy vielä tähän loppuun kiteyttää, olen energiatasojen kohenemisen lisäksi huomannut, että aineenvaihduntani toimii tehokkaammin, heräilen öisin vähemmän ja myös kognitiivinen suorituskyky on ehdottomasti parantunut.

 

Onko teidän joukossa ketodietin aloittamista harkitsevia?

 

Kertokaa ihmeessä omia kokemuksianne ja vastailen mielelläni kysymyksiin 🙂

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 4 kommenttia.

Testissä ketogeeninen ruokavalio

En olisi voinut vielä joku aika takaperin kuvitellakaan itseäni kirjoittamassa tätä postausta, saati tästä aiheesta. Tutkimustyön jälkeen päätin nimittäin noin reilu viikko takaperin aloittaa ketogeenisen ruokavalion. Minä, joka en ole oikeastaan ikinä noudattanut sen kummemmin mitään erityistä ruokavaliota. Täytyy myöntää, että olen aina suhtautunut todella skeptisesti tiukkoihin ruokavalioihin ja dietteihin. Aivan äärimmilleen viedyt fitnessdietit ja rajoitetut ruokavaliot ovat tuntuneet jopa sairaalloiselta. Nolottaa jopa myöntää, että ketogeenisestä ja paleo-ruokavaliosta taas oli kuva jonkin asteen ruokavaliohihhulointina (vaikkakin nämä poikkeavat toisistaan), mutta tämä johtui paljolti siitä, etten ollut perehtynyt näihin juuri ollenkaan. Tässä siis taas yksi seikka, miksi ei pitäisi tuomita jotain, mitä ei itse ole kokeillut tai mistä ei yksinkertaisesti tiedä tarpeeksi. Ja painotan, etten todellakaan ole mikään ravitsemusalan asiantuntija, joten kerron aiheesta tässä postauksessa lähinnä omien kokemusteni ja lähtökohtien pohjalta. En siis käy aihetta kovin syvällisesti läpi, joten jos ketogeeninen ruokavalio kiinnostaa, suosittelen perehtymään aiheeseen syvällisemmin. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi toiselle. Ja sanottakoon myös, että tämä viikko on äärimmäisen lyhyt aika ruokavaliomuutoksille, mutta olen itse kokenut positiivisia hyötyjä jo nyt, joten halusin siksi käsitellä aihetta pintapuolisesti jo tässä vaiheessa 🙂

Olen vuosien varrella ajoittain karsinut hiilihydraatteja, alkuvuodesta luovuin punaisesta lihasta, mutta noin muuten olen vuosia syönyt aika sekalaisesti kaikkea. Ruokaa, jota tekee mieli ja jolla jaksaa. Syyni ruokavaliomuutokseen tai oikeastaan tämmöiseen testijaksoon ovat pääasiassa tiettyjä ”oireita”, joista olen kärsinyt ajoittain jo vuosia. Kroppani kerää helposti jopa kilokaupalla nesteitä, olen ajoittain ihan mieletön napostelija ja herkkuhiiri, mieleni tekee todella usein pastaa, perunaa ja kaikkea todella hiilihydraattista ruokaa, joka sitten taas ei pidä nälkää kovinkaan pitkään. Varsinkin talvisin olen erityisesti aamuisin ajoittain todella pöhöttynyt ja uupunut. Verensokerini laskee usein todella äkillisesti, niin että tulee heikotus ja ruokaa on saatava HETI. Yksi motiiveistani edes testata erilaista ruokavaliota onkin juuri ajatus tasaisemmasta energiankulutuksesta ilman järkyttäviä nälkäkiukkuja tai heikotuskohtauksia.

En ole koskaan rajoittanut hyvien rasvojen saantia, vaan oikeastaan päinvastoin kokenut, että rasvainen ruokavalio sopii omalle keholleni erityisen hyvin. Kolesteroliarvoni olivat esimerkiksi ”parhaimmillaan” silloin kun söin eniten punaista lihaa. Vaikka nyt en enää punaista lihaa syökään niin uskon, että on paljon perimästä ja kehosta kiinni, kuinka elimistö reagoi eri ravintoaineisiin ja rasvoihin. Toki, rasvojenkin laadulla on suuri merkitys! Henkilökohtaisesti uskon, että eri kehoille sopivat eri jutut. Toisen keho voi toimia paljosta rasvasta, toinen taas hiilareista, raakaruoasta tai mistä ikinä. Itse olen esimerkiksi vuosien mittaan huomannut, ettei vatsani kestä suurissa määrin salaatteja ja tiettyjä raakoja kasviksia. Jotkut kasvikset menevät, mutta parhaiten sulattaa kehoni esimerkiksi aavistuksen kypsennetyt uunikasvikset. Ja sitten taas, olen täysin varma, että jokaiselle on myös olemassa se oikealla ruokavaliolla saavutettava ”optimitila”, jolloin keho toimii kuten pitääkin, eikä oireile. Luettuani paljon ketogeenisestä ruokavaliosta heräsi ajatus siitä, että mitä jos tämä olisikin itselleni se optimaalisin tapa syödä? Ei voi tietää, ellei kokeile!

Tärkkelyspitoisten kasvisten, kuten esimerkiksi perunoiden, viljojen ja riisin viljely, sekä suurissa määrin hiilihydraattipitoinen ruokavalio on ihmisten historiassa verraten ”uusi juttu”. Ennen maanviljelyn yleistymistä keskittyi ravinnonsaanti metsästykseen, kasvien hyötykäyttöön, sekä keräilytalouteen. Toki, en ole historioitsija tai ravitsemustieteilijä, mutta oma mielipiteeni jo ihan pelkällä maalaisjärjelläkin on, että ihmiskeho on alunperin luotu juurikin käyttämään ravintona puhtaita ja ravintorikkaita raaka-aineita luonnosta. Kasviksia, kalaa, sieniä, pähkinöitä ja marjoja, eikä niinkään paljon prosessoituja, tehotuotettuja ruoka-aineita tai vain vähän ravintoaineita sisältäviä nopeita hiilihydraatteja. Vaikka muinaiset esi-isämme varmasti ajoittain kärsivätkin nälästä, en jaksa uskoa, että heidän aikanaan kärsittiin samanlaista terveysongelmista tai kansantaudeista, jotka ovat myöhemmin tehotuotannon myötä astuneet kehiin ja ovat pääosin elintapojen aiheuttamia. Ja täytyy todeta, että nyt kun olen kiinnittänyt ruokavalioon enemmän huomiota, täytyy vain ihmetellä sitä, kuinka paljon olen aikaisemmin syönyt hiilarihöttöä. Eipä ihme, että on turvottanut ja ollut jatkuvasti nälkä.

Mikä on ketogeeninen ruokavalio?

 

Ketogeeninen ruokavalio on vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa nautitaan maltillisesti proteiinia, mutta runsaasti rasvaa. Ruokavaliosta 70% koostuu rasvasta, 20% proteiineista ja 10% hiilihydraateista. Tiukimman alkuvaiheen aikana pyritään hiilihydraatit karsimaan enintään 20 grammaan päivässä. Keho  muuntaa normaalisti ruoasta saatavat hiilihydraatit glukoosiksi elimistön käyttöön, mutta kun glukoosivarastoja ei pitkässä juoksussa ole saatavilla, alkaa elimistö hiljalleen käyttää polttoaineena kehon omia rasvavarastoja, eli maksan tuottamia ketoaineita. Tällöin puhutaan ketoosista, johon ruokavalio tähtää. Tällöin pysyvät kehon energiatasot tasaisina, koska ravintoa on ”aina saatavilla”. Itseäni kiinnostaa ketogeeninen ruokavalio myös terapeuttisessa mielessä, sillä on esimerkiksi sanottu olevan soluja suojaava ja vanhenemista hidastava vaikutus. Ketoruokavalio ei ole VHH- tai Atkinsin dietti, vaikkakin nämä kaikki saman tyyppisiä ovatkin. Atkins on proteiinipainotteinen, kun taas ketogeenisessä ruokavaliossa pyritään pitämään proteiinimäärät maltillisina, koska proteiini  muuttuu kehossa suurissa määrin glukoosiksi. Ketolla ei pitäisi tuntea oloa nälkäiseksi ja mikäli näin on, tulee rasvojen määrää todennäköisesti lisätä.

Ensimmäisen viikon huomioita:

 

On tyypillistä, että keho voi reagoida vahvastikin hiilihydraateista luopumiseen, koska aivot ovat tottuneet käyttämään glukogeenivarastoja energianlähteenä. Ensimmäiset 3-4 päivää olin todella väsynyt ja kärsin myös lievästä päänsärystä, nämä ovatkin todella tyypillisiä oireita muuntovaiheen alussa. Ensimmäisen viikon aikana olen ollut ruokailun jälkeen aivan eri tavalla kylläinen, en ähky, mutta silti sopivan täynnä. Kylläisyyden tunne on myös kestänyt pitkään, aikaisemmin kun olin jo viimeistään tunnin päästä ruokailusta kaivelemassa kaapeista naposteltavaa. Ensimmäisten päivien aikana juoksin myös normaalia useammin pissalla, koska ruokavalio on juuri nestettä poistava. Huomasin turvotusten vähenevän jo ensimmäisten parin päivän aikana, eikä vatsa ollut ruokailun jälkeen ollenkaan turvoksissa.

Olen syönyt paljon vihreitä kaaleja (parsakaali, lehtikaali, ruusukaali), kasviksia, kalaa, tofua ja pähkinöitä (mantelit, hassel- ja saksanpähkinät). Aamupalan vaihtaminen kaurapuurosta kreikkalaiseen juguun pähkinöillä ja mustikoilla tuntui alkuun oudolta, mutta eron huomasi nopeasti: Puuro ei tosiaan ole pitänyt kylläisenä yhtä kauaa, kuin mitä tuo jogurttiaamiainen. Noin yleisesti ainoa asia, joka on jollain tapaa ”harmittanut”, on marjojen radikaali vähentäminen ja hedelmistä luopuminen. Noin muuten on ketogeeninen ruokavalio tuntunut todella omalta ja oudolla tavalla luonnolliselta. Pelkäsin alkuun, että tuntisin itseni jatkuvasti nälkäiseksi, mutta päinvastoin! Myös turvotukset ovat nyt viikon jälkeen tiessään. En ole myöskään kertaakaan saanut nälkäkiukkua tai äkkiheikotuksia, edes treenin jälkeen, jolloin ne aikaisemmin olivat perusjuttu. Tuntuu, että olen jo tämän ensimmäisen viikon jälkeen tuntenut oloni huomattavasti energisemmäksi ja ”omaksi itsekseni”, vaikka ensimmäiset 3-4 päivää olivatkin ne vaikeimmat kehon sopeutuessa hiilihydraattien poistumiseen. Vielä ei luultavasti olla lähelläkään mitään virallista ketoosia, mutta minulle on ollut ilo huomata, että jo viikon aikana on tapahtunut näin hyviä muutoksia.

Haluan painottaa, etten halua kenenkään tekevän päätöstä ketogeenisen ruokavalion aloittamisesta, varsinkaan perehtymättä aiheeseen. Itse jatkan ruokavaliota, koska ainakin toistaiseksi koen sen sopivan itselleni erinomaisesti ja toki myös kiinnostaa nähdä, kuinka oma keho sopeutuu tähän pitkässä juoksussa kun varsinainen ketoositila lähtee päälle. Raporttia tulee sitten myöhemmin 🙂 Jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa lukaista esimerkiksi Hannamari Rahkosen ja Katja Kokon kattavat postaukset aiheesta. Löytyvät täältä ja täältä.

 

Noudattaako joku teistä ketogeenista ruokavaliota? 

 

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 20 kommenttia.

Wellness-hittejä Los Angelesissa

Lupasin tutkailla reissussa hieman terveysvillitysten uusia tuulia ja muutamiin seikkoihin tulikin kiinnitettyä Los Angelesissa huomiota. Onhan kaupunki kuitenkin edelläkävijä, mitä tulee hyvinvointiin, kuumimpiin terveystrendeihin ja toki myös niihin ”hihhulijuttuihin”, heh. Tässä samassa esittelen myös muutamia terveysaiheisia ostoksia, joita tuli reissusta tehtyä. Ajattelin myöhemmin myös ehkä tehdä postauksen kiviostoksistani, kiinnostaisiko teitä semmoinen?

Adaptogeeniset valmisteet. Voisin todeta, että ainakin omasta mielestäni superfoodit sun muut ovat huomattavasti enemmän pinnalla meillä Suomessa (ja siis yleisesti Euroopassa) kuin Kaliforniassa, jossa ne tuntuvat olevan  aivan ”uusi ja ihmeellinen” juttu. Toki erikoisempia juttuja löytyy, mutta en koe, että aihe kokonaisuudessaan olisi paljoa meitä edellä.Ja mainittakoon, että ihan sama juttu luonnonkosmetiikan kanssa! Suomessa ollaan kyllä ihan eri skaalassa luonnonkosmetiikan yleisyyden suhteen. Tämä siis oma havaintoni, mutta parin viime vuoden aikana olen pistänyt merkille, että esimerkiksi Sephoralle on pikkuhiljaa tullut myyntiin enemmän luonnonkosmetiikkaa. Terveellinen ruokavalio ja yleisesti terveelliset elämäntavat kun ovat meille suomalaisille enemmänkin itsestäänselvyys, mutta ehei, sama ei päde Jenkeissä. Jos suomalainen tilaa ravintolassa normaalin annoksen, on se Jenkkilän mittakaavalla vähintään jostain ”dietti-menusta”. Ehkä tämän hetken hypetetyin juttu Kaliforniassa on juuri Moon Juice, jonka valikoimista löytyy todella mielenkiintosia adaptogeenisia dusteja, ihonhoitoa ja ihania mehuja. Itsekin ostin muutaman purkin ja ajattelin myöhemmin postailla näistä tarkemmin 🙂

Probioottiset juomat. Enää ei vain kombucha ole se juttu, vaan oheisilmiönä on rinnalle ilmestynyt laidasta laitaan vaikka mitä probioottisia kefir-terveysjuomia. Melko pitkälle on tultu niistä lähes kymmenen vuoden takaisista ensimmäisistä (”terveellisistä”) vitamiinivesistä 😀 Erilaisia probioottisia juomia on kirjaimellisesti hyllykaupalla. Hassua kun kombucha on vasta ihan lähiaikoina yleistynyt Suomessa ja muualla ollaan jo siirrytty ihan muihin villityksiin. Ja mitä tulee probiootteihin, on myös niillä aivan valtava markkina Jenkeissä!!! Hyllyt notkuvat probioottivalmisteita ja tämähän on aivan loistava juttu. Toivottavasti meillä Suomessakin pian herätään enemmän siihen, että probiootit kuuluvat oikeasti jokapäiväiseen arkeen, eikä vain sinne lomamatkoille kuuriluontoisesti!

Ayurveda. Olen itsekin innostunut tutkimaan ayurvedaa ja vielä innokkaammin löydettyäni oman ayurvedisen kehotyyppini, vatan. Tuolla ylempänä mainitsinkin jo adaptogeenisista yrteistä, jotka paljolti liittyvät juuri ayurvedaan ja perinteiseen intialaiseen lääketieteeseen, mutta aihe oli paljon pinnalla myös muuten. Aiheesta on jo jonkin aikaa pitänyt tehdä postaus, mutten ole vielä ehtinyt!


CBD ja kannabis, tottakai. Molemmathan ovat tätä nykyä laillisia Kaliforniassa, kannabis myös viihdekäyttöön. Kannabioidi CBD ei tosin ole psykoaktiivinen tai luokitella millään tasolla huumausaineeksi, mutta myös se on ollut jo jonkin aikaa terveysvaikutuksiensa puolesta suuren hypetyksen alla. Pikkuhiljaa myös täällä Suomessa, missä kaikki kannabioidit ikävä kyllä vielä toistaiseksi vahvasti yhdistetään meillä vielä laittomaan kannabikseen. Kannabistuotteita vilisee Kaliforniassa vaikka missä. Kannabis-ihonhoitotuotteita, CBD-pirtelöitä, tuoksusuitsukkeita… CBD-öljyn sanotaan vaikuttavan kehossa suotuisasti vaikka mihin. Vastustuskyky, ahdistuneisuus, masennus, univaikeudet, epilepsia.. Myös itse ostin reissusta CBD-kapseleita, joita lemppari-kivikauppani täti suositteli. Näitä nyt tosin ei saanut kuljettaa Suomeen. Anyway, tepsii todella hyvin esimerkiksi stressin ja ahdistuksen hoitoon ilman mitään sivuvaikutuksia.

Salvia, Palo Santo ja muut poltettavat yrtit, joita mm. Amerikan alkuperäisväestöt ovat käyttäneet jo vuosituhansia. Kirjoittelin keväällä kodin energiapuhdistuksesta valkoisen salvian avulla (postaus täällä!). Loseissa kyse ei ole enää mistään erikoisesta jutusta, vaan niin peruskaaurasta, että salviaa ja palo santoa myydään jopa ihan ruokakaupoissa. Miettikää!! Me ostetaan Prismasta Tolua ja Kaliforniassa koti suitsutellaan puhtaaksi negatiivisista energioista suitsuttelemalla valkoistan salviaa, haha!

Kristallit, suitsukkeet, manifestointi-kynttilät, joita polttamalla voit manifestoida esimerkiksi rahaa, rakkautta tai positiivista energiaa… Sanoisinko, että näistä on kovaa vauhtia tulossa melko mainstream-juttu ja esimerkiksi Silver Lakessa vierailemani House of Intuition oli ehkä jopa liian teennäinen omaan makuuni. Homma on selkeästi, ikävä kyllä, karkaamassa sinne trendien vietäväksi ja enemmän juuri rahastusmeininkiin. House of intuition oli kiva kokemus, mutta tähän mennessä ei mikään voita Hermosan aivan parasta Soothe your soulia, joka on niin ihanan autenttinen paikka, että parempaa saa etsiä!

Aromaterapia. Eteeristen öljyjen hypetys oli myös ihan eri luokkaa kuin ennen. Onhan aromaterapia yleistynyt hurjasti myös meillä, mutta mitä tulee salviaan ja palo santoon, olivat myös eteeriset öljyt vakiokamaa ihan ruokakaupoissakin. Whole Foodsissa myytiin jopa kompakteja matka-diffuusereita, vitsi kun jäi hieman kaivelemaan, etten ostanut 🙂

Itse intouduin öljyjen lisäksi ostamaan myös The Aromateraphy Biblen, jossa on todella monipuolisesti kaikki aromaterapiasta, johon ajattelin paneutua nyt entistäkin syvemmin. Kirja löytyy netistä 12 eurolla täältä, mikäli kiinnostaa teitäkin 🙂 Diffuuserituprutteluiden lisäksi hyödyntämään sitä myös ihonhoidossa ja ehkä kokeilla sekoittelemaan jonkin oman ihoöljyn. Heti ekana ajattelin tehdä selluliittiöljyn, haha.

Moon Juicelta lähti matkaan kolme eri dustia. Nämä ovat wellness-piireissä ehkä hypetetyin juttu tällä hetkellä ja pakkohan näitä on päästä kokeilemaan! Ostin kolme adaptogeenisia yrttejä sisältävää valmistetta: Dream Dust rauhoittaa ja auttaa levolliseen uneen, Spirit Dust rauhoittaa mieltä, avartaa tietoisuutta, sekä lievittää stressiä ja uusin valmiste Super You on kapseleina käytettävä valmiste, joka auttaa taistelemaan stressiä vastaan ja tutkimusten mukaan alentaa kehon kortisolitasoja. Tämä lähtee piakkoin testiin kuukauden kuurina! Tähän saakka olen kokeillut Dream Dustia ja pakko sanoa, että kyllä, niinä iltoina kun otin dustia, nukahdin helpommin, sekä nukuin yöni huomattavasti sikeämmin ja levollisemmin. Moon Juicen tuotteita muuten myytiin myös Sephorassa, joten jos teillä on suunnitelmissa reissua Jenkkeihin, niin käykää kurkkaamassa.

Asia, joka jäi harmittamaan, oli etten koskaan ehtinyt käydä siellä pastlife regressiossa 🙁 Ehkäpä seuraavalla kerralla sitten joskus! Täytyypä huvikseen yrittää tutkia, jos jollain tuurilla täältä Suomesta löytyisi joku sitä tekevä.

Ps. Kun purin matkalaukkuani, niin löysin sisältä TSA:n lappusen, että olivat käyneet laukun sisältöä läpi. Ilmeisesti nämä hihhuliostokseni ovat olleet myös rajaviranomaisille liian outoja 😀

Sisältää kaupallisen linkin.

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 6 kommenttia.

Loppu lihansyönnille?

Ennen reissua lupaamani ”normaali postaustahti” ei sitten aivan ole pitänytkään täällä. Ihan kamalasti ei ole tullut vietettyä aikaa sisällä koneella ja meidän aamut ovat muutenkin olleet melko härdelliä. On siis voinut unohtaa hiljaiset hetket kahvikupponen kädessä omiin ajatuksiinsa uppoutuneena.. Kotona sitten taas viimeistään normijuttuihin.

Voitteko muuten uskoa, että täällä alkoi perjantaina satamaan ja ukostamaan! Kuulemma ensimmäistä kertaa sitten huhtikuun.. Los Angelesissa ei nimittäin sada juuri ikinä. Kuulin illalla kun joku mies naapurista huusi ensimmäisten sadepisaroiden kohdalla, ettei voi uskoa silmiään, että ulkona sataa. Haha, meillä taitaa mennä juuri päinvastoin. Varsinkin näin syksystä on Suomessa enemmänkin poikkeus silloin kun ei sada ja paistaa aurinko. Vaihtaisin kyllä oikein mielelläni.. Noin yleisesti ovat säät olleet täällä tosi hyvät. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja sitä rataa, eli samaa mitä täällä noin 95% vuodenpäivistä.

Viikon päästä kyyhötetäänkin jo sitten kotona. En edes halua ajatella kotiinpaluuta vielä, yhtään ei nimittäin ole iskenyt koti-ikävä. Ainut asia, jota on kotona ikävä on hyvä sänky. Omaa sänkyä ja tyynyjä on aina ikävä! Yhtä hyviä on aina todella vaikeaa löytää reissuista. Itseasiassa tuntuu (taas) ihan kamalalta ajatella, että taas odottaa lähtö kotiin 🙁 Olo on niin kotoisa täällä, että mielellään jäisin hengailemaan vaikka koko loppuvuodeksi.. Mööh. Taas se sama vanha tunne siitä, että vaikka arki ja elämä onkin Suomessa, kuuluu sydän jonnekin aivan muualle.. Täytyypäs sitten olla vaikeaa.

Viime viikkoina olen tuumannut tosissani erästä asiaa. Nimittäin miettinyt luopuvani kokonaan punaisesta lihasta. Kyllä. Minä, entinen pihvihullu! Totuushan on kuitenkin se, etten ole pariin vuoteen syönyt juurikaan punaista lihaa. Sanoisinko, että ehkä noin 3-5 kertaa kuukaudessa, enkä aina edes sitä. Välillä voi mennä useampi viikko lainkaan ilman lihaa, nykyään en tosin juurikaan edes mieti lihaa, paitsi siis ehkä ajoittain juuri siltä kantilta, kuinka vähän sitä loppupeleissä tulee nykyään syötyä. Silti myönnän, että minulla on muutama lihansyöjän heikkous: a) Hyvät hampparit Naughty Brgrissa b) pekoni ja c) entrecote, jota tosin nykyään syön ehkä kahdesti vuodessa, jos sitäkään. Usein jossain reissussa.

Nyt olenkin miettinyt, että luopuisin kokonaan punaisesta lihasta, mutta ainakin näin alkuun yhdellä ”ehdolla”: Jos mieli joskus harvoin tekee esimerkiksi hampparia, sallisin sen itselleni. En pidä siitä, että asioista tehdään kamalia mörköjä, tyyliin että kun teet jonkin päätöksen, tarkoittaa se, että sinun täytyy totaalikieltäytyä joistain asioista. Itsessäni semmoinen aiheuttaa enemmänkin ärtymystä, kuitenkin kun muutosten pitäisi lähteä siitä, että haluat sisimmissäsi tehdä jonkin asian, eikä siksi, että koet olosi painostetuksi ja samalla ahdistuneeksi siitä kun on ”pakko tehdä jotain”. Vähän sama kun kieltäisi itseltään, että tästä lähtien en saa syödä ollenkaan sokeria. Tai nyt et saa enää ikinä räplätä puhelinta ennen nukkumaanmenoa. Tai käydä hamppariravintolassa. Eihän nyt semmoinen pidä pitkässä juoksussa. Ainakaan omalla kohdallani.. En näe itseäni ”joko-tai”-tyyppinä, vaan ennemminkin semmoisena, joka muuttaa asioita ja tapojaan pikkuhiljaa, mielessä pitkäaikaiset jutut. Ja juuri siinä itselleen mukavaksi tuntuvassa tahdissa askel kerrallaan.

Voihan se olla, että lihaa tekee vähemmän mieli mitä harvemmin syö. Itse olen ainakin huomannut, etten tosiaan syö punaista lihaa oikeastaan lainkaan, lukuunottamatta juuri niitä todella satunnaisia hamppareita tai pekonia joskus harvoin aamupalalla. Itselleni tämä olisi kuitenkin melko iso askel ja koen jo, että ollaan edetty melko pitkälle asian suhteen. Poikammehan on ollut tarhassa koko ajan erityisruokavaliolla ilman punaista lihaa, mutta välillä olemme syöttäneet tälle lihaa tämän pienen koon vuoksi testaamaan, että olisiko sillä vaikutusta kasvuun. Eipä ole juurikaan ollut. Mies luopui lihasta jo aikapäiviä sitten, muistaakseni vuosi-pari sitten. Se varmasti onkin yksi niistä syistä, miksi meillä ei oikeastaan sitä lihaa syödä. En itseasiassa osta lihaa ruokakaupasta oikeastaan koskaan. Tämän vuoden aikana olen ehkä kerran tehnyt itselleni ja pojalle makaroonilaatikkoa jauhelihasta.

 

Pienin askelin siis.. Mitäs teidän sunnuntaihin? ?

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

Kesän kiinnostavimmat terveystuotteet

Kevään aikana olen löytänyt useita kiinnostavia terveystuotteita ja jostain syystä tämä postaus oli jäänyt roikkumaan luonnoksiin aivan liian pitkäksi aikaa. Joku muukin on saattanut huomata, että parin vuoden sisällä erilaiset ayurvediset yrtit, lääkinnälliset sienet ja muut luonnolliset ”itsehoitovalmisteet” ovat nousseet jopa trendiksi asti. Vai onko syy vain siinä, että olen ehkä itse perehtynyt tutkimaan näitä enemmän? Oli syy mikä tahansa, olen itse sitä mieltä, että luonnosta löytyy roppakaupalla hyviä rohdoskasveja, joiden terveyshyödyistä ei välttämättä olla vielä täysin perillä.

En lähde väittelemään länsimaista lääketiedettä vastaan tai ole missään nimessä vaihtoehtoisten lääkkeiden tai hoitojen puolestapuhuja, mutta silloin kun on kyse esimerkiksi yleisen hyvinvoinnin tai vastustuskyvyn vahvistamisesta, stressin lievittämisestä tai kevyistä uniongelmista, voi luonnollisesta yrttivalmisteesta hyvinkin löytyä lääkkeetön vaihtoehto. Itse nimittäin uskon vahvasti, etteivät tuhansia vuosia käytössä olleet terapeuttiset yrttivalmisteet voi ihan täysin turhiin uskomuksiin perustua. Olen itse pitkään tutkinut esimerkiksi Kaliforniassa ja Briteissä laajaksi trendiksi noussutta CBD-öljyä, mutta siitä ehkä ajatuksia joku toinen kerta. Nyt niihin tuotteisiin, jotka olen kokenut kevään aikana erityisen kiinnostaviksi!

Reishi on yksi yleisimmin käytetyistä lääkinnällisistä sienistä. Ihan alkuun tulee muistaa, ettei lääkärin määräämiä lääkkeitä kannata missään nimessä vaihtaa luonnollisiin (ainakaan ihan ominpäin). Lääkinnällisiä sieniä on käytetty esimerkiksi itämaisessa lääketieteessä jo iät ajat, mutta viime vuosina on trendi rantautunut myös terveystietoisten länsimaisten keskuuteen. Osa vaikutuksista voi tietenkin olla länsimaisen lääketieteen näkökulmasta hieman kiistanalaisia, mutta uskon kyllä, että lääkinnällisillä sienillä on paljon hyviä vaikutuksia. Reishillä on adaptogeenisiä vaikutuksia, eli sen sanotaan vaikuttavan hyvinvointia edistävästi, esimerkiksi tasapainoittamalla kehon toimintoja, ehkäisemällä sairauksia, parantamalla unta ja jopa ehkäisemällä ikääntymistä. Reishiä käytetään esimerkiksi stressin hoitoon ja vahvistamaan vastustuskykyä. Itse olen käyttänyt Terranovan Reishiä.

D-vitamiini kuuluu tietty naperon päivittäisiin vitamiineihin ja ujutin nyt uusimman suihkevitskunkin kuviin mukaan. D-vitamiineista ollaan käytetty monenlaisia valmisteita, välillä Relaa probioottien vuoksi, sitten taas D-LUX-suihkeita ja nyt tuota Puhdas+ Kids D3- suihketta, joka on kasviperäinen D-vitamiinivalmiste. Lapsille kun suositellaan D-vitamiinilisiä ympäri vuoden kun itse pidän valmisteista tauon kesän ajan.

Probiooteista olen postannut useaan otteeseen, mutta ne ovat kaiken a ja o! Vastustuskyky lähtee suolistosta ja kaikkien tulisi ottaa probiootti käyttöön myös arjessa. Itselläni oli keväällä testissä Viridianin Synbiotic Daily ja probioottien suhteen on pääpaino ollut juuri luonnollisissa valmisteissa, Terranovan, Viridianin ja Living Nutritionin valmisteissa.

Moringa. Tästä olenkin postaillut jo aiemmin! Moringa on ollut itseasiassa käytössä ihonhoidossa moringaöljynä, mutta nyt myös sisäisesti jauheena. (Btw, öljyistä Oils of Heavenin Antioksidantti-moringaöljy on aivan ihana!) Viimeaikoina moringa on noussut trendikkääksi terveystuotteeksi, eikä tätä jo tuhansia vuosia käytössä ollutta viherjauhetta aivan turhaan hehkuteta! Moringa sisältää hurjat määrät kalsiumia, rautaa, proteiinia, magnesiumia ja vaikka mitä muuta, kuten B- ja C-vitamiineja. Antioksidanttipitoinen moringa auttaa kehoa taistelemaan vapaita radikaaleja vastaan ja sen on säännöllisesti käytettynä todettu auttavan laskemaan korkeaa verensokeria esimerkiksi diabeteksen yhteydessä, sekä myös kolesterolia. Lisäksi moringalla on tulehdusta lievittäviä vaikutuksia, jonka myötä se voi ehkäistä kehon tulehdustiloja. Itse syön aamuisin moringaa reilun teelusikallisen Terranova Life Drinkin seassa. Sopii mainiosti myös smoothieiden tai jugun sekaan, maku ei tässä ole lainkaan samanlainen kun esimerkiksi  levissä klorellassa tai spiruliinassa. Oma Adunan moringani on saatu PUR-Kaupasta.

Manuka. Eli siis hunajaa, joka maksaa monta kymppiä purkilta, mutta mikä tekee siitä niin ihmeellistä verrattuna normaaliin hunajaan? Manuka-hunaja syntyy kun uusiseelantilaiset mehiläiset keräävät mettä manuka-pensaan kukista. Manukaa kutsutaankin lääkinnälliseksi hunajaksi ja luonnon omaksi antibiootiksi. Siitä voi olla apu esimerkiksi vatsavaivoihin, ihon tulehduksiin, flunssan hoitoon, allergioihin ja vastustuskykyyn. Manukaa voi käyttää myös kauneudenhoidossa hellimään ihoa, sen entsyymit joita mehiläisten sylki erittää, tekevät hyvää iholle. Manukaa löytyy eri vahvuuksina, riippuen siitä kuinka ”aktiivista” hunaja on. Alemman faktorin hunaja (eli esimerkiksi tämä KFactor 12) sopii erinomaisesti käytettäväksi yleistä vastustuskykyä vahvistamaan, vahvempi taas terapeuttisiin tarkoituksiin, koska antibakteeriset- ja viraaliset vaikutukset ovat tehokkaampia. Pakko sanoa, että olen aivan rakastunut manukaan, myös maun puolesta! Itse olen käyttänyt tätä Wedderspoonin Manukaa. Tuolla hieman alempana kirjoitan vaikutuksista, joita olen huomannut tämän käytön aikana!

Acerola. Acerolakirsikka on tunnettu todella korkeasta C-vitamiinipitoisuudestaan ja tämä jauhe onkin todellinen C-vitamiinipommi. Pakko sanoa, että tämä on ehdottomasti tuote, jota aion käyttää jatkossa aina! Liputan muutenkin C-vitamiinin nimeen niin vastustuskykyä tukemassa, ihon kollageenintuotantoa aktivoimassa, väsymystä vastaan taistelussa, kuin antioksidanttinakin. Ja on muuten niiin hyvääää!!!  Syön tätä teelusikallisen päivässä ja pakko todeta, että tämä purkki on ollut todella riittoisa. Nyt toista kuukautta käytössä ja vielä reippaasti jauhetta jäljellä. Tämä on myös jauhe, jonka saa helposti lisättyä smoothien tai juoman sekaan. Itse olen käyttänyt tätä Kiki Health Luomu Acerolajauhetta.

Sain muuten PUR-kaupalta loistavan vinkin, johon olenkin siitä saakka ollut aivan koukussa. Aamuisin otan reilun puolikkaan teelusikallisen manukaa ja dippaan lusikan acerolajauheeseen. Melkoinen antioksidantti-pommi varsinkin näin tehokaksikkona käytettynä! Odotan aina suorastaan innolla aamun manukaa, vaikken edes ennen tykännyt hunajasta. Itse syön näitä pääasiassa juurikin vastustuskykyä ylläpitämään. Todettakoon, että söin pari kuukautta tätä manuka-acerolayhdistelmää, joiden käytön aloitin pitkän flunssaputken jälkeen. Näitä käyttäessä en ollut kertaakaan sairaana, enkä saanut pojan pieniä räkätauteja, huomasin siis selkeästi tehon vastustuskyvyssä.

Jos siis tiedät jo ennakkoon olevasi herkkä sairastumaan kausiflunssiin, osta seuraavaksi hyvissä ajoin testiin manukaa ja acerolaa! Terveenä pysyminen on sen arvoista ja nämä ovat jatkossa itselläni tehokaksikko heti kun flunssakausi pärähtää käyntin. Heti kun jätin nämä hetkeksi pois joku aika takaperin manukan loppuessa, sain samantien pojalta pienen flunssan. Ihmettelin myös jokunen viikko takaperin kun en juurikaan joutunut aloittamaan jokakeväistä allergialääkerumbaa. Olin tästä aivan ihmeissäni, koska usein siitepölyallergia iskee minuun todella vahvana. Sitten kävi niin, että manukapurkki loppui ja allergiaoireet iskivät samantien. Eli voisin luulla, että on itselläni vaikuttanut myös allergioita lieventävänä. Aamurutiineihini kuuluu acerola+manuka-yhdistelmän lisäksi myös tuossa ylempänä mainitsemani Terranovan Life Drink, jonka juon veteen sekoitettuna.

Holy Basil, eli Tulsi tai Pyhä basilika. Tulsia on käytetty jo iät ja ajat ayuverdisessa lääketieteessä terapeuttisena yrttinä.  Intiassa se onkin yleisesti käytetty ja pidetään jopa pyhänä yrttinä. Myös tulsi on adaptogeeni (yksi voimakkaimmista), joka rauhoittaa, poistaa ahdistusta, auttaa keskittymään ja sitä kutsutaan joskus jopa ”luonnon omaksi rauhoittavaksi”. Tutustuin viime vuonna Living Nutritionin luonnollisiin valmisteisiin Your Flora-probioottivalmisteiden osalta, mutta nyt olen perehtynyt enemmän myös sarjan monipuolisiin yrttivalmisteisiin, joita löytyy eri tarkoituksiin. Tulsi sopii erinomaisesti juuri kiireiselle ja stressaantuneelle, koska kasvattaa stressinsietokykyä ja tasapainoittaa mielialaa. Sen on sanottu myös puhdistavan kehoa ja vahvistavan vastustuskykyä (ja stressaantuneethan usein myös sairastuvat helpommin tulehdustauteihin, joten siitäkin syystä tämä on erityisen hyvä valinta). Oma tulsi-valmisteeni on Living Nutritionin Holy Basil Alive, joka sisältää fermentointiprosessin ansiosta paljon aktiivoituja ravintoaineita. Ja kyllä, tulsin kohdalla huomasin jossain määrin semmoisen mieltä tasapainoittavan vaikutuksen, oliko sitten vain mielikuvitusta vai ei, se jää vain nähtäväksi kun tulsin käyttö jatkuu 🙂

 

Onko joku näistä teille jo ennestään tuttu tai alkoiko jokin tuote erityisesti kiinnostamaan?

 

 

Tuotteet saatu. Osa linkeistä mainoslinkkejä.

 

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 2 kommenttia.