Aamujen taikaa

Itse kuulun ehdottomasti aamuihmisiin! Ja olen oikeastaan aina ollutkin aamutyyppi. Oli sitten vapaa- tai työpäivä, ovat aamut ehdottomasti päivän kohokohtia. Niissä on aina tietynlainen seisahtunut tunnelma. Olit sitten superaikaisin liikkeellä työmatkalle tai vain kotosalla kahvikupin äärellä, niin rakastan sitä hiljaista tunnelmaa kun muu maailma on vielä unessa ja olette vain kahden, sinä ja aikainen aamu. Vaikka pimeissä talviaamuissa onkin tietynlainen tunnelma, ei niitä kyllä voi verrata valoisiin kevätaamuihin. Voiko aamu enää paremmin alkaa kun auringonpaisteella?

Itse olen harvemmin aamuisin pahalla tuulella. Paitsi! Jos aamurutiineihini tulee joku muutos, joku jää pois tai joudun tekemään kaikki liian kiireellä. Nimenomaan rauhallisuus ja omien juttujen tekeminen on aamuissa itselläni se tärkein asia. Että saa hetken vain olla, juoda kahvia ja ihmetellä. Herään aina niin aikaisin, että varmasti ehdin tehdä omat juttuni ilman kiirettä. Vaikka se vaatisi lyhyempiä yöunia. En siis ikinä selviytyisi semmoisista sängystä ylös ja ulos-aamuista, huhhei! Selailen nettiä, käyn verkkopankissa, luen uutisia, mitä näitä juttuja nyt onkaan. Olen muutenkin nettaillut aamuisin niin kauan kun muistan! Siis sanotaanko ehkä 15 vuotta. Olisi kyllä varsin outoa istua ja juoda aamukahvia ilman tietokonetta, haha! Ennen vanhaan siis meikkasin myös siinä datailun ja kahvinjuonnin lomassa.

Pakko kyllä myöntää, että olen monissa asioissa melko tapoihini kangistunut. Mulla on todella paljon tiettyjä tapoja ja rutiineja, jotka olen tehnyt vuosikaudet ja osan teen ihan silkasta vanhasta tottumuksesta. Ja myönnän senkin, että on maailman ärsyttävintä jos joku yrittää sekaantua niihin omiin juttuihin ja järjestykseen jossa yleensä tekee ”ne pakolliset jutut”. Puen esimerkiksi aina kaikkein viimeisimpänä, en kertakaikkiaan osaisi pukea päivävaatteita päälle ennenkö kaikki muut hommat on hoidettu. Lisäksi pakkaan laukun aina illalla valmiiksi. Kasvot pesen aina vasta kun olen käynyt laittamassa kahvikoneen päälle (minuutit tehokäyttöön!) ja hampaat pesen vasta kahvin jälkeen. Pitäisi varmaan joskus kokeilla aloittaa aamu aivan hullunkurisessa järjestyksessä.

 

Vaikka omat aamuni arkisin ovatkin hekitsyydellään potenssiin tuhat verrattuna aiempiin, niin pidän niistä silti. Useimmiten herään ennen poikaa ja vaikka varmasti vielä voisinkin saada unenpäästä kiinni, jollain tapaa jopa pidän aikaisin nousemisesta. Olen ehdottomasti myös kaikkein luovin aamuisin. Päässä pyörii ties mitä ideoita ja inspistä, ehdottomasti olen parhaimman tuulinen juuri päivän ekoina tunteina. Suoritustaso tuppaa omalla kohdallani laskemaan päivän mittaan, joten sen vuoksi pidän töissäkin mahdollisimman aikaisin toimistolle raahautumisesta, silloin kun saa mahdollisimman paljon aikaan. Yritän saada varsinkin kaikki epämiellyttävät hommat aina heti aamusta pois alta, koska päivän mittaan saatan laiskistua niin, ettei niiden hoitaminen nappaa enää senkään vertaa. Hassuna vastakohtana kun tiedän ihmisiä, joilla asioiden hoitaminen nimenomaan aamuisin ei onnistu moneen tuntiin, vaan kestää kauan ennenkö mieli ja keho lähtevät käyntiin heräämisen jälkeen.

idnosto

Monesti olen miettinyt, että mikä siihen vaikuttaa miten sisäinen kellosi toimii? Tietysti oma päivä- ja vuorokausirytmi ovat varmaankin suuressa osassa, mutta ainakin luulisin, että jotkut on vaan luotu yksinkertaisesti enemmän aamuun ja toiset taas iltaan. Ehkä ihmisillä esimerkiksi hormonitoiminta säätelee elintoimintoja niin, että keho on tavallaan vireämpi eri aikaan? En voisi kuvitellakaan itseäni kukkumassa tietokoneella yöhön saakka, tietysti nyt välillä tulee iltaisinkin nettailtua, mutten todellakaan koe että itse olisin aikaansaavin päivän viimeisinä tunteina. Monesti olen lähiaikoina suunnitellut lähteväni illalla lenkille, mutta harvemmin siitä kyllä tulee mitään. Viikonloppuaamuisin kun on ihan itsestäänselvyys lähteä aina sinne juoksulenkille! Itselleni aamut ovat ehdottomasti niitä hetkiä asioiden hoitamiselle, illat taas sitten ihan vaan rentoutumiselle ja makoilulle. Näin se on ollut melkeinpä aina, töissä tai kotona naperon kanssa. Pidän aamuista jopa niin paljon, että joskus odotan iltaa ja sitä että pääsee nukkumaan yön yli aamuun!

 

Kumpaan tiimiin te kuulutte? Aamu vai ilta?

14 vastausta artikkeliin “Aamujen taikaa”

  1. Mä rakastan myös aamuja! Tai joskus rakastin. Nykyään oon vaan aina ihan zombi 😀 ajatuksissani oon äiti joka herää aikasin, juo kahvin rauhassa ja tekee aamiaisen lapsille valmiiksi, mut todellisuudessa lapset tulee herättämään mut kuuden aikaan joka aamu ja itse oon siinä vaiheessa nukkunut vasta pari tuntia 😀 voi luoja!!

    Mut edelleen mun aamut menee kamalasta herätyksestä huolimatta suht rauhallisesti, kahvia ja vettä juoden. Juon siis tosi paljon vettä päivässä, ekat 1-2 litraa heti aamulla ja sit tietty pitkin päivää 🙂

    1. Mäkin oon kova vesijuoppo! Menee myös litratolkulla ja alkaa ahdistaa jos lähtee jonnekin ilman vesipulloa 😀 Sun aamut kyllä kuulostaa melko hektisiltä ;D

  2. Aamuihminen ehdottomasti. Vauvan myötä se herääminen on siirtynyt entisestä kuudesta/seiskasta ehkä kasiin koska ei vaan jaksa nousta kuudelta jos edellinen syöttö ollut neljältä tms. Mullakin oli tapana aina aamuisin juoda kahvia ja syödä aamiainen ja lukea samalla koneelta uutiset ym. Tosin nyt vauvan myötä uutisten lukeminen ym on siirtynyt puhelimeen tai tablettiin 😀 Sikäli kun ehtii nauttia aamiaisesta 😀 Ihan toivotonta alkaa kattoa esim. jotain leffaa illalla kun tietää kuitenkin että siihen nukahtaa joskus eikä tule näkemään loppuun asti 😀

    1. Haha! Siis mäkin oon antanut jo ajat sitten periksi sen suhteen, että jaksaisi muka illalla katsoa jonkun leffan tai jakson loppuun 😀 En enää edes jotenkin jaksa harmitella jos jää illalla näkemättä loppu!

  3. Itse kuulun kanssa enemmän aamu- kuin iltaihmisiin. Rakastan myös aamuissa sitä omaa aikaa, kun saa rauhassa heräillä ja tehdä aamupalaa ja muita omia juttuja.. 🙂

  4. Olen ehdottomasti yökukkuja. 😀 Joskus ärsyttää, että öisin, kun pitäisi nukkua, ei saa nukuttua, joten aamulla herätyskellon soidessa tekisi mieli kääntää kylkeä… 😀 En ole viime aikoina saanut myöskään viikonloppuina nukuttua yhdeksää pidempään, vaikka mahdollisuus olisi. Mikähän mua oikein vaivaa? 😀

    1. Haha, hmmm olisikohan jotenkin tämä kevät? 😀 Tai sitten suhun on iskemässä sama mummo-syndrooma kun muhun, herään viikonloppuisin jo ennen seiskaa nykyään vaikka vauva nukkuisikin 😀

  5. Iltaihminen, ehdottomasti. Olen töissä ravintola-alalla joka onneksi painottuu ilta työskentelyyn, satunnaiset aamuvuorot ovat yhtä tuskaa.. Mies on myöskin hyvin oppinut vuosien varrella, että minulle on turha edes yrittää puhua ennen kuin aamukahvi on juotu 😀

    1. Haha! Niin hassua! Joskus mietin, että voisiko aamuihmiseksi opetella, esimerkiksi sun tapauksessa. Mutta yksi ystäväni on myös juuri tuolla tapaa ilta-ihminen ja kertoi, että ne aamut kyllä ovat aina yhtä tuskaa vaikka kuinka yrittäisi harjoitella ;D Me ollaan vaan niin erilaisia!

  6. Oon kyllä niin samanlainen tässä aamu-asiassa! Sanonkin aina kavereille ja muille, että oon ihan hyödytön ja tylsä iltaisin kun en jaksa edes jutella enää 😀 Onneks kaverit ymmärtää jo, että mun pitää päästä ajoissa iltaisin kotiin ja nukkumaan 😀 Aamut sensijaan, etenkin ne rauhalliset vapaa-aamut <3 niitä tosiaan oikein odottaa iltaisin! Ja tosiaan tulen itsekin töihin yleensä ennen klo 7, koska en jaksa enää iltapäivästä keskittyä yhtään 😀

    1. Ah, joo mäkin meen kaikkein mieluiten just seiskaan töihin! Ne ekat tunnit lounaaseen asti menee aina jollain ihme turbo-boostilla 😀 Aamuchillailu on kyllä niin ihanaa <3

  7. Kuvailemasi aamut on just sellaisia joihin itsekin pyrin, mutta usein ne menee ihan erilailla kuin olen suunnitellut pienten lasten kanssa. Toisaalta rakastan nukkumista, enkä oikein keksi itselleni tekemistä jos herään hirveän aikaisin ennen muita esim.viikonloppuna.:)

    1. Niinpä, yhden kanssa voi ehkä vielä päästä lähelle tuota ideaalia kun ainakin tuo meidän pikkuinen viihtyy aamuisin hetken itsekseen lattialla leikkimässä ja voi hetken istahtaa vieressä läppärin+kahvin kanssa ;D ja on välillä kyllä luksusta sekin, että saa nukkua vähän pidempään!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *