Tiedätte, että olen itse oman asunnon ostamiseen kannustava, mutta toki olen elämäni aikana asunut useita vuosia myös vuokralla. Olen kuitenkin haaveillut omistusasunnosta niin kauan kun muistan. Itselleni on siis aina ollut päivänselvä asia, että ostan oman asunnon. Opiskeluaikoina asuin toki vuokralla, mutta jos vain olisi ollut mahdollista niin olisin ostanut oman asunnon jo tuolloin. Eikä siinä, ei vuokra-asumisessa tietenkään ole mitään vikaa, eikä postauksen tarkoitus ole millään muotoa mollata sitä, vaan ehkä kannustaa harkitsemaan haavetta omasta asunnosta tai edes siihen säästämisen aloittamista.
Muutama vuosi takaperin olen kirjoittanut paljon asuntosäästämisestä ja ASP-tilistä. Itse säästin ASP:iin ja suosittelen sitä ehdottomasti kaikille! Laitoin palkasta säästöön kuukausittain 200-300 euroa, joista sain muutamassa vuodessa kerrytettyä käsirahan ensimmäiseen yhteiseen omistusasuntoomme, jonka ostimme Tommin kanssa Käpylän Olympiakylästä kesällä 2014. Puolisolla oli varoja aikaisemmista omistusasunnoista, joka tietysti helpotti kokonaistilannetta lainan suhteen. Vähänkö olin silloin täpinöissäni kun ostotarjouksemme ekasta omasta kodista meni läpi!! Siihen saakka olin asunut Alppilassa äitini omistamassa asunnossa, josta maksoin normaalia vuokrasummaa, reilut 700e/kk.
Asustelimme muistaakseni vuoden-pari Tommin kanssa yhdessä (kahden hauvan kanssa) tuossa 31m2 yksiössä ja itseasiassa hienosti pärjäsimme. Jos en aivan väärin muista, maksoi Käpylän 40m2 asunto remontteineen 206t (käytimme remonttiin 10t, koska asunto oli melko pommi), joka sinänsä oli tuolloin melko ”halpa” hinta. Myydessämme asunnon pari vuotta eteenpäin, saimme siitä pyyntihinnan 228t, eli voittoa tuli välittäjän palkkion jälkeen vajaat parikymmentä tonnia, jotka pistimme sitten tähän uuteen asuntoomme omana rahoituksena. Nytkin meillä on ehkä normaalia vähemmän asuntolainaa, ihan myös siksi, että myös budjettimme uuden kodin suhteen oli ihan max 300t, eikä asuntomme hinta ollut tuota lähelläkään. Emme halua taakkaa suuresta lainasta, mutta silti asumme mukavasti ihanassa kodissamme, edullisemmin kuin mitä todennäköisemmin maksaisimme vastaavanlaisesta asunnosta vuokraa.
Monet usein ajattelevat, että omistusasunnossa asuminen on kallista. Pöh! Varsinkin PK-seudulla (tai ainakin Helsingissä) ovat vuokrat suorastaan karanneet käsistä ja oma henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei vuokralla asumisessa ole mitään järkeä. Siis silloin kun on mahdollisuus ostaa oma, eli vakituinen työ ja toivon mukaan jonkin verran säästöjä. Toki, riippuu siis vähän myös siitä, millaisia kriteereitä asunnon suhteen on. Mikäli sijainniksi kelpaa vain Helsingin kalleimmat neliösijainnit, voi omistusasuminen tulla melko kalliiksi. Tai tietysti riippuu siitä, mitä tienaa ;D
Sehän nyt on selvää, että välillä elämäntilanne on semmoinen, että vuokralla asuminen on järkevä tai ”olosuhteiden pakko”. Esimerkiksi pätkätöiden tai opiskeluiden vuoksi. Tai sitten pankki on pudistellut päätään lainahakemukselle, koska omat säästöt eivät ole riittäneet? MUTTA sehän on täysi totuus, että myös omistusasunnot ovat aivan riistohinnoissa, joten aivan pikkurahoilla ei omaan kämppään pääse todellakaan kiinni. Unelma uudesta omakotitalosta voi olla monelle täällä asuvalle vain haave (varsinkin jos kyseessä ensimmäinen omistusasuno) hintojen pyöriessä usein siellä 500K paremmalla puolella, mutta kyllä, onhan omistusasuminen tosiaan kallista, silloin kun haluaa ottaa suuren lainan.
Jos olisin lapseton sinkku ja asuisin yksin, olisi tilanne hieman kinkkisempi. Yksiöiden hinnat liikkuvat jo niin suurissa summissa, ettei kanta-Helsingistä usein irtoa hyväkuntoista remontoitua yksiötä alle 200t hintaan. Tällöin myös lainan määrä on usein yhdelle ihmiselle todella suuri, vaikka olisit saanut asuntosäästöjä kasaan esimerkiksi 20t. Lisäksi tulot vaikuttavat siihen, millaista lainaa voidaan edes myöntää, joten totuus on, etteivät kaikki asuntohaaveet yksinkertaisesti välttämättä aina toteutu. Heti siis.
Jos itse ostaisin nyt yksin yksiön, ostaisin sen kehittyvältä alueelta, asuisin muutaman vuoden, säästäisin samalla, myisin pois ja tekisin saman uudelleen. Olen vuosia miettinyt sijoitusasunnon ostamista ja sanoisinko, että tämä on tällä hetkellä niitä ainoita pläänejä, joita minulla on siinä viisivuotissuunnitelmassani 😀 En olekaan hetkeen tutkaillut markkinoita, joten täytyy taas joku päivä tehdä pieni katsaus. Pitäisi myös kurkkia esimerkiksi Jyväskylän asuntomarkkinoita, koska myös opiskelijakaupungista voisi olla järkevä ajatus ostaa sijoitusasunto, jonka hyvällä tuurilla saisi varmasti vielä puoleen hintaan siitä, mitä vastaavan kokoinen täällä Helsingissä maksaa.
Omistusasunnossa asumisen plussat ja miinukset
+ Asuntolainan lyhennykset ovat ikäänkuin säästöön laitettua rahaa. Sen mitä maksaisit vuokrana, laitatkin omaan taskuusi ja täysin velattomana maksaisit asumisesta vain kiinteät kulut, kuten esimerkiksi vastikkeen ja sähkön.
+Tiukan paikan tullen voit joustaa lainanlyhennyksistä. Vuokralla tämä nyt ei oikein tule kyseeseen. Itse olemme käyttäneet lyhennysjoustoa esimerkiksi hoitovapaani aikana, jolloin maksoimme välillä vain lainan korot tai valitsemamme pienemmän summan.
+Saat tehdä asunnolle periaatteessa ”mitä tahansa”, ainakin noin remonttien suhteen, eikä lupaa esimerkiksi keittiöremonttiin tai seinien maalaukseen tarvitse kysyä vuokranantajalta. Myös näistä mahdollisesti seuraava arvonnousu on omaan pussiisi päin.
+Esimerkiksi ulkomaille muuttaessa näen omistusasunnon enemmän kuin hyödyllisenä vaihtoehtona! Saat vuokratuloa sillävälin kun asut muualla ja halutessasi laittaa lainan vaikka lyhennysvapaalle tietyksi ajaksi, mikäli et ole vielä aikaisemmin lyhennysvapaata käyttänyt ja jättää asunnon vaikka tyhjilleen maksamalla vain vastiketta (tosin tässä nyt ei ole suurta järkeä taloudellisesti, mutta sama jos ottaisit vuokra-asuntoosi alivuokralaisen, silloin et usein myöskään hyödy itse taloudellisesti).
-Remontit ja huoltojutut. Paras tietysti ostaa asunto, jossa on tehty kaikki suuret remontit, mutta koskaan ei voi tietää mitä eteen tulee. Vesivahinko tai joku muu yllättävä, jonka setviminen vie aikaa, hermoja ja rahaakin.
-Vuokralaisen hankkiminen voi olla työlästä, mutta toki, eihän mikään raha tule tyhjästä. Ainakaan Helsingissä ei vuokralaisen löytäminen tosin ole ongelma, kun asunnoista on jopa pulaa.
-Omaan asuntoon tarvitsee omia säästöjä ja esimerkiksi opiskelijalla voi säästäminen olla hankalaa. (Siksi säästämme esimerkiksi itse pojallemme jo nyt ja toivon mukaan tämä käyttää sitten joskus nämä säästöt juurikin omaan asuntoon.)
Vuokralla asumisen plussat ja miinukset
+ Vuokralaisena sinun ei tarvitse huolehtia monista asioista, kuten yhtiökokouksista, taloyhtiön kunnossapitoasioista tai tulevista suurista remonteista, asunnon omistaja tekee ne puolestasi.
+ Vuokranantaja huolehtii asunnon varustelusta, joka on määritelty ”välttämättömäksi”. Esimerkiksi jos vanha jääkaappi hajoaa, hommaa vuokranantaja (ainakin toivottavasti) uuden.
+ Vuokra-asunnosta on helppo päästä eroon, tai siis tietenkin sopimuksesta riippuen, mutta jos sinulla on normaali toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus. Irtisanot vain ja muutat pois, ei huolta myymisestä tai uuden vuokralaisen hommaamisesta, ne kuuluvat omistajalle.
-Maksat vuokraa vuokranantajan taskuun, ehkä suuriakin summia. Pitkässä juosussa näistä varoista kertyy suuriakin summia, joilla rahoittaisi helposti omaa asuntoa. Kannattaa ajatella pitkällä tähtäimellä!
– Vuokra-asunnon remontoiminen ei ole usein kovin järkevää, koska kaikki omalla rahalla tekemäsi kunnostukset menevät omistajan taskuun, siis jos ne ovat esimerkiksi semmoista remonttia, joka nostaa asunnon myyntiarvoa. Toki, jotkut vuorkanantajat varmasti tulevat vastaan remonttikustannuksissa, useinhan se on heillekin järkevämpää tehdä kunnostuksia, jotka nostavat arvoa.
– Jatkuva epävarmuus. Entä jos omistaja päätääkin pistää myyntiin kotisi, jossa niin viihdyt? Näitä juttuja ei voi tietysti koskaan tietää, mutta onhan se tietty hieman harmi homma jos tulee omalle kohdalle (nimim. kokemusta on).
Itse näen asian niin, että asuntolainan maksaminen on kuin laittaisit rahaa tilillesi, siis silkkaa säästämistä. Varsinainen eläkesäästäminen ahdistaa itseäni jostain syystä, mutta näen asuntosäästämisen omalla kohdallani sopivana vaihtoehtona säästämiselle. Velaton sijoitusasunto on nimittäin muutaman kymmenen vuoden päästä kiva potti eläkkeelle, sekä tietysti muutenkin velaton koti, jonka asumiskustannukset eivät eivät hio pilviä kun parhaimmassa tapauksessa maksat siinä vaiheessa vain vastikkeen ja käyttökulut, kuten sähkön ja ehkä veden. Asia, joka tulee muistaa ovat tulevaisuuden eläkkeet, jotka eivät tule olemaan samaa tasoa kuin esimerkiksi vanhemmillamme tai isovanhemmillamme. Jos asiaa ajattelee pitkällä tähtäimellä asumisen kannalta, on mahdollisen pienen eläkkeen suhteenkin järkevää asua siinä vaiheessa velattomassa omistusasunnossa, kuin kituutella elämisen kanssa maksamalla suurta vuokraa.
Kumman asumismuodon kannattajiin te kuulutte ja miksi?
Ehdottomasti oma asunto! Mutta eihän sitä tietenkään ole varaa ostaa esim. opiskelijana, mutta kun on valmistunut niin suosittelisin kyllä vähintäänkin tutustumaan oman kaupungin asuntohintoihin. Muakin on alkanut kiinnostamaan ostaa sijoitusasunto vaikka kyllä mua vähän mietityttää vuokralaisten hankkiminen. Niitä kun on niin joka lähtöön tällä hetkellä.
Niin, no tuo on ihan totta. Hintatasosta on kyllä hyvä olla perillä, hyvä pointti 🙂
Olen tehnyt koko ajan pätkätöitä, joten omalla kohdallani vuokralla asuminen on ehdottomasti järkevämpi vaihtoehto. Haaveilen kuitenkin vakituisesta työstä ja sen myötä omasta asunnosta ja rauhasta.
Joo, sehän nyt on täysin ymmärrettävää 🙂 Toivottavasti haaveet toteutuisivat pian!
Itse olen kallistunut omistusaunnon kannalle, koska vuokrat tänä päivänä ovat hurjia. Tällä hetkellä asumme omakotitalossa ja maksamme lainanlyhennyksiä jopa vähemmän kuin monet vuokralla asuvat tuttumme. Ihan helposti ei tulisi uudelleen vuokralle lähdettyä kuin korkeintaa väliaikaisesti, jos vaikka asunnon myynnin ja oston välillä olisi pakko.
Niinpä! Sama homma meillä 🙂 Vuokra-asunto tosin voisi tulla täällä myös kyseeseen asunnon vaihdon yhteydessä, voisi olla kivaa vaihtelua!
Itse olen ehdottomasti oman asunnon hankkimisen kannalla, mutta olosuhteiden pakosta asun vieläkin vuokra-asunnossa. Itsellä on tällä hetkellä vakityö ja asuntosäästöjäkin lähes 20 000, mutta juurikin yksinasuvana sinkkuna pk-seudulla on tosi haastavaa löytää kämppää, johon pankki suostuu myöntämään lainan, vaikka en edes haluaisi asua keskustassa.
Ja varmaankin se, että pidän nykyisestä vuorkakämpästäni tosi paljon, enkä saisi itse nykyisellä hintatasolla tällaista ostettua, pitää minut nyt ainakin toistaiseksi tässä.
Hei wau, sulla on hyvät säästöt ainakin kasassa! Tuo on kyllä niin harmillinen tilanne.. Ennen piti jotenkin itsestäänselvänä, että jos on säästöjä ja työ, niin olisi edes mahdollisuus omaan asuntoon, mutta eipä olekaan enää niin yksinkertaista noiden järkkyjen hintojen vuoksi :/ Mutta pääasia, että viihdyt nykyisessä niin voi rauhassa bongailla tulevaa omaa kotia! 🙂
Mulla on menossa toinen omistusasunto. Ekan asunnon kanssa kävi huono tuuri, sillä sinne jouduttiin tekemään salaojaremppa (kyseessä rivitalo) pian sen jälkeen kun olin myynyt. Onneksi uusi omistaja oli tosi reilu, ja laitettiin kulut puoliksi. Mutta silti, tuntuu että heitin suuria summia rahaa ”hukkaan” . Toki parempi näin saati että ostaja olisi purkanut kaupan. No, nyt asun suht uudessa kerrostalokaksiossa, joten ei pitäisi olla suuria remppoja tiedossa ja vaikka olisikin, niin rakennuttaja on vastuussa vielä vuosia. Pitää silti myöntää, että vuokra-asuminen on käynyt mielessä sen stressittömyyden takia. Joskus mäkin haaveilin sijoitusasunnosta, mutta en enää, kiitos huonojen asuntokokemusten 😀 toki jos joskus vaikka muuttaisin toiselle paikkakunnalle, niin voisin hyvin laittaa asuntoni vuokralle.
Niin, kyllähän tuommoiset varmasti harmittaa suunnattomasti!! Mun kaverilla oli joskus vastaavanlainen kokemus ja vannoi sen jälkeen, ettei enää ikinä osta asuntoa :/
Siis onko rivitalossa tosiaan myyjä vastuussa jostakin salaojaremontista, joka on aina taloyhtiön vastuulla? Kuulostaa aika omituiselle, kyllähän remonttivastuu siirtyy aina uudelle osakkaalle eikä jää entiselle? Isot remontit kuitenkin yleensä lukee aina 5-vuotissuunnitelmassa. Eri asia sitten, jos on joku remontti jonka syynä on osakkaan aiheuttaman remontin vika tai vaurio kuten vesivahinko.
Onkohan ollut niin, että taloyhtiö ei ole huolehtinut velvotteistaan ja salaojaremontti tuli siksi yllättäen? Pari rivariasuntoa omistaneena (isosta ja pienestä yhtiöstä) ja vanhempien taloyhtiön systeemejä seuranneena, niin paljon löytyy taloyhtiötä, jotka eivät päätään kauheasti vaivaa tuolla 5-vuotissuunnitelmalla. Listalla on kaikenlaista, mutta varsinainen järkevä kunnossapitosuunnitelma puuttuu. Suunnitelma siitä mitä tehdään ja myös perustelut MIKSI tehdään mitäkin milloinkin.
Saat tehdä asunnolle periaatteessa ”mitä tahansa”, ainakin noin remonttien suhteen, eikä lupaa esimerkiksi keittiöremonttiin tai seinien maalaukseen tarvitse kysyä vuokranantajalta.” -> Keittiöremonttiin pitää kysyä lupa, hankkia ammattimiehet tekemään + toimittaa niistä viralliset todistukset isännöitsijälle (vakuutusyhtiöt vaatii, jos jotain sattuu, niin eivät korvaakaan mitään, jos siellä on ”tee-se-ite-mies” tekemässä). Ei se oman kodin remontoiminen ole helppoa enään nykyisin.
”Jatkuva epävarmuus. Entä jos omistaja päätääkin pistää myyntiin kotisi, jossa niin viihdyt? Näitä juttuja ei voi tietysti koskaan tietää, mutta onhan se tietty hieman harmi homma jos tulee omalle kohdalle (nimim. kokemusta on).” -> Jos epävarmuus pelottaa, niin silloin kannattaa miettiä keneltä vuokraa. Ei varmaan paras vaihtoehto ole yksityinen henkilö, vaan isomman yrityksen omistamat asunnot. Esim. Lähitapiolalla on tosi paljon vuokra-asuntoja, eikä siellä tarvitse pelätä, että sun pitäisi luopua asunnosta. Saat asua niin pitkään kuin haluat.
Omistusasunnossa asuminen halvempaa kuin vuokralla? Aijaa, no en kyllä allekirjoita tätä. Itse juuri ostin oman asunnon, sijainti ja asunnon koko pysyi suht´samana. Maksan nykyisin kuukaudessa 250 € enemmän kun lyhennän asuntolainaa ja maksan vastikkeita, sekä kotivakuutukseni kallistui. Kyllä pääkaupunkiseudulla omistusasunnoissa asuminen on kalliimpaa kuin vuokralla. Tai sitten sulla pitää olla tosi paljon säästöjä tai vanhemmat auttamassa.
Kuten tuossa postauksessa sanoinkin, niin homma on täysin eri jos on kyseessä ensiasunnon ostaja, joka ostaa yksin asunnon PK-seudulta. Tällöin asunnon ostaminen ei todellakaan ole halpaa tai edes itsestäänselvyys. Pitkällä tähtäimellä puntaroisin kuitenkin parin sadan euron verraten siihen, että vuokralla toivon mukaan sait myös säästöön tuon 200€ vuokran lisäksi? Nyt kun huomattavasti suurempi summa menee ”omaan säästöön” asuntolainan muodosaa 🙂 Omalla kohdallamme omistusasunnossa on tullut edullisemmaksi kuin vuokralla, olemme etsineet asunnot juuri sitä silmälläpitäen. Olisihan tilanne eri ilman muuta, jos ottaisi yksin 200t lainaa.
Me ollaan tehty omiin asuntoihin kaksi keittiöremppaa, eikä nuo paperihommat ole olleet mitään ylitsepääsemättömiä juttuja. Tosin nyt kun täytyy teetättää asbestitutkimus, niin oli viimeksi siitä hieman päänvaivaa ja lisäkuluja.
Mä pystyisin ostamaan asunnon jos haluaisin, mutta en halua. Syynä on se, etten halua omistaa mitään. Se tuntuisi ahdistavalta. Vuokralla asun siis varmaan hamaan tappiin asti. Mieluummin maksan siitä, että tunnen itseni vapaaksi.
Heh, eihän siinä mitään väärää ole. Tunnen muita, jotka ajattelevat samalla tavalla. Onneksi jokainen saa valita sen itselleen mieleisen vaihtoehdon 🙂