Photobooth

En olisi halunnut avautua mitään näistä pakkasista, koska sen jälkeen kun koki Jyväskylässä tämmöiset pakkaset (tai itseasiassa vielä kovemmat) joka talvi ja vielä pitkiä aikoja putkeen, ei semmoinen -20c aivan kamalasti hetkauta. Tai niin ajattelin siihen asti kunnes jouduin odottelemaan bussia tuolla 20min. Oli nimittäin sen jäljiltä näpit kohtalaisen jäässä. Mutta ei saa valittaa, nythän se paljon toivottu talvi sitten tuli 😀 Itseäni ei haittaa vaikka ulkona olisi kuinka kylmä, kunhan sisällä on lämmin. Ja meillä ei muuten ole! Tällä hetkellä kolmet sukat jalassa, villapaita ja vielä palelee. Meidän ikkunatkin on kertakaikkiaan jäässä sisäpuolelta.. Sen siitä saa kun muuttaa vanhaan taloon 😀

Jotkuthan tosin eivät välitä lumesta kertakaikkiaan yhtään, itseäni taas masentaa eniten täysin musta, lumeton ja pimeä talvi. Kaikkein paras on sanotaanko semmoinen -5-10c, pieni tai kohtalainen lumikerros ja auringonpaiste! Mikään ei ole talvisin parempaa kun käydä esimerkiksi jäällä kävelylenkillä talviauringossa. Sitä ei olekaan saanut kokea muutamaan talveen.

Olen nyt muutamana päivänä ollut vähän stressaantunut ja sen huomaa kyllä heti siitä, että saa jotenkin vatsaa ja alaselkää kipeäksi. Ihan superinhottavaa, eikä oikein auta muuta kun lepäillä. Itse olen huomannut, että oma elimistö reagoi yleensä juurikin stressiin tosi vahvasti, oli se sitten unettomuutta tai muunlaista ”oiretta”. Olisihan se ihan kiva osata olla rentona vaikka maailmanlopun koittaessa, mutta ei vaan onnistu jos joku turhakin juttu painaa mieltä. Ärsyttävää!

Olin muuten unohtanut koko MAC:in Photoboothin kunnes eilen painoin sen vahingossa päälle!

Muuten! Yksi ruoka johon ihastun aina talvisin on ruusukaali! Ihan superhelppo ja terveellinen ruoka höyryttää, eikä useimmiten semmoinen ruusukaalipussi ole hinnallakaan pilattu. Esimerkiksi viikonloppuna höyrytin pikalounaaksi kattilassa ruusukaaleja ja lämmitin pannulla vähän valkosipulia ja ruokakermaa kastikkeeksi mausteiden kera. Höyrytetyt ruusukaalit sitten vielä sinne kastikkeeseen pannulle lillumaan muutamaksi minuutiksi. Ihan superhyvää! Ja jos illalliseksi valmistaa, niin kylkeen voi paistaa vaikka broilerin leikkeen. Ei helppouden lisäksi vie tosiaan paljoa aikaakaan ja on terveellistä 🙂
Olen jo muutamia ”mammapostauksia” tehnyt jemmaan aina sitämukaa kun on ajatuksia tullut mieleen. Onko teillä mitään tiettyä aihetta mistä toivoisitte postausta? Saa toki heittää ideoitakin kehiin! Yritän tunkea väliin kuitenkin tasapainoksi saman verran muitakin postauksia, koska kaikkia nuo aiheet eivät varmasti ihan niin paljoa kiinnosta… Mutta toiveita saa toki esittää ihan muidenkin postausten osalta ja ne keitä mammikset ei kiinnosta, niin voivat sitten skipata niiden yli ;D

Kivaa viikonloppua kaikille!!

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Toivepostaus: Liikunta raskaana

Nyt on kotiuduttu takaisin Tukholmasta ja tietokoneen äärelle pienen tauon jälkeen. Joitain raskauspostauksia onkin toivottu ja varsinkin liikunta-aihe oli saanut kannatusta, ajattelinkin siitä jotain ajatuksiani tänne rustailla.. 🙂

Alun pahoinvoinnin myöntä kuntosali jäi syksyllä vähemmälle, kunnes reissussa tuli taas aktivoiduttua reippaiden rantakävelyiden kanssa jonka myötä varmaan nesteiden poistumisen myötä tuli laihduttuakin kilo (!) siihen mitä puntari näytti ennen reissua. Nyt on tosin jo tuokin kilo kiritty kiinni. Itselläni oli varsinkin ensimmäiset pari kuukautta  tuo turvotus aivan järkyttävä riesa ja tuntui että vatsa pömpötti kokoajan ja kun olisi yhtäkkiä lihonut vatsan perusteella 10 kiloa vaikkei syönyt mitään epäterveellistä tai muutenkin todella rajoitetusti kun ei tehnyt paljoa mitään mieli.

Aikalailla 12 viikon jälkeen alkoi tuo pahin turvotus kadota ja varmasti siihen oli syynäkin se, että jaksoi jo eri tavalla liikkua jonka myötä alkoivat nesteetkin poistua. Olen taas varovasti aloitellut kuntosalitreeniä, joka tosin tulee vaatimaan suurta muutosta. Esimerkiksi vatsalihasliikkeitä olen muuttaanut ja treenannut lähinnä vain syviä vatsalihaksia mm. lankutuksen muodossa, mutta kaikki liikkeet joissa alavatsa joutuu puristuksiin on karsittu pois ja muutenkin treenailtu kevyemmin. Jalkatreenissä olen myös vaihtanut saliohjelman kevyempään, pois on jätetty nyt esimerkiksi jalkaprässi ja tullut tehtyä liikkeitä lähinnä kehon omalla painolla (esim kyykkyliikettä seinää vasten jumppapallo selän takana) tai askelkyykkyä pienen painotangon kanssa. Ja kyllähän ne lihakset saa tosissaan melko kipeiksi ihan noilla vanhoihin liikkeisiin verrattuna ”pikkuliikkeilläkin”! 😀

Tilasin muuten uudet kävelylenkkarit joku aika sitten! Harmi ettei näitä voi nyt ottaa kovin ahkeraan käyttöön ennenkö pakkaset hellittävät ;D Näillä kelpaa sitten keväällä tallustella!
 

Liikuntahan nousee raskauden myötä yhä tärkeämmäksi ja hyvä yleiskunto nyt auttaa toki sitten myöhemmin palautumaan nopeammin. Itselläni on ollut pääpaino liikunnassa lähinnä kävelylenkeissä, jotka ovat suhteellisen kevyttä mutta mieluisaa liikuntaa unohtamatta toki sitä hyötyä ainakin itselläni turvotuksen kannalta. Välillä tulee vähän hölkättyäkin, mutta aikalailla sen mukaan tulee mennä mikä tuntuu mukavalle eikä liian raskaalle. 45-60minuutin reippaat kävelylenkit koiran kanssa 2-3 kertaa viikossa ovat itselläni olleet melko hyvä tahti ja auttaneet pitämään vetreyttä yllä ja ne pahimmat turvotukset poissa. Ensin mietin että jättäisin kuntosalin kokonaan pois ja keskittyisin pelkästään siihen lenkkeilyyn, mutta toisaalta sitä lihaskuntoakin on tärkeä pitää tässä samalla yllä. Tekisi lisäksi mieli taas aloittaa esimerkiksi sulkapallo uudestaan 🙂

Kuntosalille lähteminen on pitkään tuntunut jotenkin epämieluisalta ja paljon ennemmin haluaa keskittyä semmoisiin lajeihin jotka tuntuvat hyvälle, ei tässä nyt ole tarkoitus verenmaku suussa treenailla 😀 Mutta voinnin ja jaksamisen mukaan olisi tarkoitus raahautua salille n. 2-3 kertaa viikkoon riippuen kävelylenkkien tiheydestä, mutta mitään stressiä en ehdottomasti halua asiasta ottaa. Joinain viikkoina ei vaan ole jaksanut tai ehtinyt miettiä liikkumisia niin tarkkaan, mutta mielestäni on pääasia että liikunta kuitenkin on suhteellisen säännöllistä ja että sitä kuitenkin harrastaa eikä jää sinne sohvalle makoilemaan. Neuvolahan ohjeistaa liikkumaan viikossa vähintään n. 2,5h, jonka nyt saa melko helposti täyteen vaikkapa ihan päivittäisillä valinnoilla kuten työmatkakävelyillä tai muuten vaan korvaamalla autolla kulkemista jalan jne.. Kaikki liikunta kuitenkin on plussaa!

Miten te muut olette liikkuneet? Oletteko vaihtaneet lajeja ja mikä on ollut teille sopiva määrä liikuntaa viikkoon? 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 10 kommenttia.

Omat kokemukseni raskausoireista

Itse tuli aivan ensimmäisillä viikoilla googleteltua paljon raskausoireita ja ainakin omat oireeni olivat aikalailla juurikin niitä ”klassisia”, eikä nyt oikeastaan kai mitään kovin tavallisesta poikkeavaa. Heti suunnilleen viidennellä viikolla alkoi järkyttävä väsymys ja huono olo, joka muistaakseni viikoilla 6-7 yltyi ihan oksenteluksi ja kokopäiväiseksi huonoksi oloksi. Pahantuulinenkin olin muistaakseni välillä. Muutamina päivinä oksentelin aamusta alkaen vähän väliä ja ihan iltaan saakka.

Huonoa oloa tietysti pahensi aina alhainen verensokeri ja syömättömyys, mutta mitä oikeastaan syöt kun ei tee mitään mieli?? 😀 Ja kun jotain sitten sattuu tekemään mieli, on sitä saatava. Mutta ei puhettakaan, että samaa ruokaa voisi syödä enää toiste, koska se aiheuttaa jälkeenpäin oksennusrefleksin vaikka aluksi olikin niiiin himot. Ja se turvotus! Näytin yhtäkkiä siltä että olisin lihonut ainakin 10kg. Ehdin jo muuttua epätoivoiseksi tuon huonon olon ja väsymyksen suhteen, mutta itselläni se aikalailla helpotti 12 viikon tienoilla, jonka jälkeen on tullut oksennettua vain muutaman hassun kerran lähinnä silloin kun ei ole muistanut syödä tarpeeksi usein. Myös väsymys ja turvotus alkoi helpottaa aikalailla samoihin aikoihin, eikä ole sen jälkeen enää tarvinnut mitään päiväunia nukkua toisinkuin silloin alkuun lähes joka päivä.

Kävimme muutenkin heti alkuun viikolla 7 varhaisultrassa yksityisellä Femedassa. En vain kertakaikkiaan olisi jaksanut odottaa ensimmäiseen kaupungin ultraan viikolla 11+. Tuolloin olisi muutenkin ollut inhottava saada juuri ennen matkaa selville jotain ”ikäviä yllätyksiä” kuten kohdun ulkoinen raskaus tai muuta vastaavaa, joten ainakin meille oli ihan must käydä yksityisellä heti kun se oli mahdollista. Mielestäni reilun 100 euron hinta ei tuommoisesta huvista kuitenkaan liikaa ole tai verrattuna siihen mielenrauhaan mitä saa kun tietää että kaikki on ainakin toistaiseksi kunnossa. Samallahan meillä todettiin raskaus viikkoa pidemmälle mitä se omien laskujen mukaan oli!

Nyt moneen viikkoon ei ole ollut enää oikeastaan mitään muita oireita kun satunnaiset vatsakivut ja repäisyt, sekä alaselän vihlonta välillä. Oksentanut en ollut oikeastaan yli kuukauteen kunnes viikonloppuna luulin saaneeni jonkun oksennustaudin kun alkoi yrjö taas lentämään, toki ei ihan niin kamalan pahoinvoinnin siivittämänä kun aikaisemmin.. Välillä esimerkiksi kävelylenkeillä tai työmatkalla saattaa iskeä ikävät vatsatuntemukset lähinnä juuri nopeasti kävellessä. Vatsaan iskee inhottava olo (harjoitussupistuksia?) jolloin on pakko pysähtyä hetkeksi tai hidastaa vauhtia. Onneksi nuokin usein menevät todella nopeasti ohi.

 rv19

Yksi juttu joka kuitenkin on nyt parin viikon aikana mullistunut on vatsan koko! Se on nimittäin kasvanut viimeisen 3 viikon aikana ihan ilmiömäisesti. Vielä reissusta palatessa vatsa oli suurimman osan ajasta edelleen melko litteä pientä kohoumaa lukuunottamatta, mutta enää ei olekaan niin helppo vatsaa piilotella.. Samalla on viikolta 18 tuntunut ihan selkeänä potkut! Ennen sitä tunsin vatsassa välillä vaan pientä möyryntää joka muistutti aikalailla jotain suolen toimintaa, mutta nyt saattaa tuntea jo kädellä aivan selkeitä potkuja ja aikamoista mekastusta välillä 😀

Pelottaa jo valmiiksi, että mitä vaatteita saan ahdettua päälleni parin kuukauden päästä. Dr.Denimin Kissyt ovat olleet kyllä lähiaikoina korvaamattomia, voi iskeä pieni paniikki sitten kun en saa enää niitäkään ahdettua jalkaan. En nimittäin haluaisi jostain syystä nimittäin yhtään lähteä vaateostoksille äitiysosastolle 😀

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 19 kommenttia.

Lauantai 2 ja viikon instapläjäys

Moikka ja ensinnäkin vielä miljoonat kiitokset kaikille onnitteluista! Mukava kuulla, että siellä ruudun toisella puolella on muitakin ”samassa jamassa” ja että kiinnostusta vähän erilaisillekin höpötyksille jatkossa on 😀 Itsestäni on varsinkin ihana huomata kuinka innoissani olen nyt pari viikkoa ollut tämän blogin kanssa, enkä ottanut mitään stressiä koko hommasta. Jututkin ovat tulleet tänne kuin itsestään ja nyt huomaa kyllä selvästi millaisessa koomassa tuli oltua sieltä syyskuulta saakka. Sitähän sanotaan, että juuri keskiraskaus on todella energistä aikaa ja pätee ehdotomasti ainakin itseeni! En ole muihin vuosiin verrattuna kokenut edes mitään pimeydestä johtuvaa väsymystä tai talviärsytystä, kaikki on niin kivaa ja riittää energiaakin. Uskomatonta 😀 Mitä nyt ehkä uni tulee iltaisin vähän aikaisemmin..
Olimme torstaina viettämässä uutta vuotta ystävien luona ja ei jösses kuinka sai sinnitellä että pysyi hereillä edes puoleenyöhön asti. Olen tottunut menemään nykyään nukkumaan arkisin jo yhdeksän jälkeen, herätyskello kun soi aina 5.30 niin on ihan pakollista saada nukuttua edes se 8h joka on yleensä ihan minimi. Olin kerrankin nokkela ja otin pari lomapäivää tähän vuodenvaihteen nurkille pyhien väliin. Kerrankin saa itse köllöttää melkein viikon kahdella vapaapäivällä. Lähdetään huomenna Jutan kanssa risteilylle, joten pääsee hetkeksi näistä kotiympyröistäkin pois Tukholman alehumuun pyörimään.

Tähän väliin taas jotain instakuulumisia kuluneen viikon ajalta..

1.Peiliselfieilyä 😀

2. Vaikkei meillä tosiaan mitään kovin kummoisia jouluruokia laitettukaan, niin oli ihan kiva kruunata joulu vietetyksi tekemällä pizzaa! Omatekoinen pizza on kyllä aivan best juttu, ainut asia joka ärsyttää on se että teen taikinoista aina juuri sen verran liian isoja, ettei niitä saa kaulittua maksimaalisen ohueksi kun reunat tursuavat leivinpaperin yli.. Pitäisi varmaan jakaa taikina vaan kahden osan sijasta kolmeen 😀

3. Kävin pyhinä lenkkeilemässä koiran kanssa Kumpulassa, jossa on tuo siili-liikennemerkki. Kuljen aina sen ohi ja mietin mikä hassu ilmestys, mutten ole aikaisemmin hoksannut ottaa kuvaa.

4. Näin meillä kuivataan pyykkiä kun patterit loppuvat kesken.. Ehkä olisi vain helpompi hakea kellarista kuivausteline, niin ei tarvitsisi käyttää tällätavoin mielikuvitusta 😀

1. Käytiin pyhien jälkeen lillumassa Flamingo Spa:ssa, itse en nimittäin ollut siellä vielä ikinä käynyt. Kylpylät on kyllä aina kivoja, mutta Flamingon korkeiden hintojen vuoksi odotin kyllä jotain astetta kummallisempaa varsinkin siitä Spa-puolesta. Kiva paikka toki, mutta 40e lipusta molemmille puolille on kyllä melko paljon. Varsinkin kun esimerkiksi Mäkelänrinteen uimahalli on hyvä ”köyhän naisen versio” alle kympilllä 😀

2. Sukkakuvaa. Pakko mainita sadannen kerran, että nuo Isabel Marantin kiilalenkkarit ovat olleet kyllä parhain ostos ikinä!

3. Laitoin näköjään ajatuksissani vahingossa siilikuvan uudestaan, enkä nyt jaksanut tehdä kollaasia uudestaan 😀 😀 😀

4. Eka suklaakonvehtirasia lahjaksi vuosiin! Nostalgiaa 😀 Tämä jos joku on kyllä asia jota ei voi syödä muuta kun jouluna.

Sain muuten kommenttia, että tänne on nykyään hankala kommentoida puhelimella. En ole hoksannutkaan, että kommentoinnissa on ollu päällä tuo ”sanavahvistus”, joka ilmeisesti ainakin tuottaa hankaluuksia jos käyttää kommentointia kännyllä. Varmasti aika moni nykyään lukee tätä puhelimella, itse olen jotenkin niin vanhanaikainen Bloggerin kanssa etten ollut tullut edes ajatelleeksi. Otin sen nyt pois käytöstä (jos nyt siis onnistuin), joten toivottavasti kommentointi on nyt helpompaa! Itse en ole koskaan käyttänyt kommentointia puhelimella, joten en ole edes tullut ajatelleeksi moista ongelmaa. Pahoittelut!
Kivaa lauantaita kaikille 🙂

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 8 kommenttia.

New year & big things

Tämä syksy on ollut blogin puolella historian hiljaisin ja blogin sulkeminenkin on käynyt välillä mielessä ihan vain senkin vuoksi, ettei nyt ole mitään järkeä roikutella blogia auki kuukausitolkulla hiljaiselolla kun ei vain kertakaikkisesti ole resursseja sen ylläpitämiseen. Kiire nyt on ollut täällä jo vuosikaudet niin tavanomainen syypää kaikkeen ja tuohon samaiseen syyhyn olen tänä syksynä täällä vedonnut. Tällä kertaa blogin koomailuun on kuitenkin ollut ihan ”oikea” syy ja se miksi en ole pistänyt pillejä pussiin on ollut lähinnä toive ja tieto siitä, että blogillekin paremmat ajat varmasti koittavat tässä ajan kuluessa.
Syys- ja lokakuu kuluivat itselläni aivan täydessä horroksessa, jonka keskellä piti jaksaa töissä, ylitöitäkin tuli tehtyä kymmeniä tunteja (jääräpää kun on…) ja tilannetta ei helpottanut sekään, että edellisestä lomasta oli vierähtänyt jo tovi. Eikä nyt tietysti unohdeta sitä syksyn mittaan lisääntyvää pimeyttä, joka nyt aiheuttaa koomaa ihan kenelle tahansa. Ajatukset pyörivät koko syksyn ajan tiettyjen asioiden ympärillä, joten aivokapasiteettia ei oikeastaan riittänyt minkään muiden aiheiden puimiseen täällä, vaikka halua olisikin riittänyt. Kun elämässä tapahtuu paljon, eikä noita päässä pyöriviä ajatuksia vain ole mahdollista jakaa julkisesti, niin niitä muissa asioissa pyöriviä ajatuksia ei sinne pään perukoille ihan kamalasti jää.
Olen vasta nyt viimeisten viikkojen aikana alkanut kertomaan uutisia ”julkisesti” töissä, kavereille ja muillekin ihmisille, koska stressaajana ja hätähousuna haluaisi pitää tärkeät asiat itsellään niin myöhään kuin mahdollista. Mitäs sitä kuitenkaan enää salaamaan, että meille syntyy toukokuussa poikavauva!! Monet ystävät ovat varmaan ihmetelleet, miksen ole hiiskunut asiasta aikaisemmin kun nyt, ollaanhan tässä jo puolessavälissä matkaa. En oikeastaan tiedä itsekään, kai asiaa on halunnut kypsytellä omassa päässään niin pitkään kun mahdollista. Kuten ymmärrätte, ei olisi ollut reilua myöskään kuuluttaa asiaa täällä ennenkö edes läheiset tietävät tai ylinpäänsä aivan vielä alkumetreillä 🙂

Syksy kuitenkin meni lähinnä a) oksennellessa b) nukkuessa c) muuten vaan niin järjettömässä tokkurassa, josta ei enää edes uskonut selviävänsä, joten ajatus harhaili aika villisti kaikessa muussa paitsi blogissa. Kuinka olisin jaksanut tai pystynyt keskittymään tähän täysillä kun ajatukset keskittyivät lähinnä tuohon oloon tai muuten vaan yleiseen stressailuun, joka nyt varmasti on siinä vaiheessa kovin yleistä. Huhheijaa 😀 Tämän postauksen kirjoittaminen kyllä jännitti jo pitkään, mutta näin on nyt asian laita! Niin moneen otteeseen olisi tehnyt mieli tulla avautumaan tänne järkystä olosta tai ajatuksista, muttei tietysti vielä oikein voinut. 
Loman jälkeen on tuo alun väsymys ollut aikalailla tipotiessään, samoin huono olo, joten pystyy vihdoinkin keskittymään taas muihin juttuihin kun ei tarvitse yrittää sinnitellä hereillä kesken työpäivän tai kaivautua päiväunille heti kun kotiutuu töistä.

Blogin sisältö saattaa siis lähiaikoina kokea radikaalin muutoksen, mutta toivottavasti se nyt ei karkoita ainakaan kaikkia teitä ihania sieltä ruudun takaa! Siis apua, tämähän saattaa pian vierähtää mammablogin puolelle :D:D

Jätä Kommentti! Tällä postauksella on 66 kommenttia.